Mestis pelaa kautensa 2026–27 poikkeuksellisessa tilanteessa. Sarjassa on yhdeksän joukkuetta, runkosarjassa 48 ottelua joukkuetta kohden, ja kauden jälkeen edessä on siirtymä uuteen sarjajärjestelmään.
Syksyn perusteella sarja on ollut tasainen. Marraskuun 20. päivänä kärjessä oli IPK 38 pisteellä, mutta toisena ollut TUTO Hockey oli pelannut kaksi ottelua vähemmän ja kerännyt 34 pistettä. Ero kärjen ja häntäpään välillä ei ole suuri.
Tähän oppaaseen on koottu kauden joukkueet, sarjataulukko, pudotuspelien rakenne ja se, mistä otteluita voi katsoa. Lisäksi käydään läpi, mitä Liigan reformi tarkoittaa Mestikselle. Liigan puolella kausi on yhtä lailla poikkeuksellinen: superkauden opas avaa 17 joukkueen järjestelmän.
Mestis 2026–27 lyhyesti
Mestiksen kausi alkoi syyskuussa, ja runkosarja jatkuu kevääseen. Sarjan pelaamistapa on julkaistu Mestiksen virallisilla sivuilla.
| Kohta | Tieto |
|---|---|
| Joukkueita | 9 |
| Runkosarja | Kuusinkertainen sarja, 48 ottelua joukkuetta kohden |
| Suoraan välieriin | Runkosarjan 4 parasta |
| Paikka Liigan sarjassa 2027–28 | 4 parasta suoraan, kaksi muuta pudotuspelien kautta |
| Pudotuspelit | Paras seitsemästä |
| Runkosarjan 9. | Kausi päättyy runkosarjaan |
Yhdeksän joukkuetta tarkoittaa, että jokainen kohtaa kaikki kahdeksan vastustajaa kuusi kertaa. Ohjelma on tiivis, ja joukkueet kohtaavat toisensa usein lyhyen ajan sisällä.
Sarjan pistelasku on tuttu: varsinaisen peliajan voitosta kolme pistettä, jatkoaika- tai voittolaukausvoitosta kaksi ja häviöstä yksi. Varsinaisen peliajan tappiosta ei saa pisteitä.

Joukkueet
Mestiksen joukkueet ovat pääosin perinteisiä kasvattajaseuroja. Mukana on yksi uudehko tulokas, Pyry Hockey, joka nousi sarjaan vuonna 2025.
- Hermes – Kokkola, Kokkolan jäähalli. Sarjan länsirannikon edustaja, joka on pelannut Mestiksessä vuodesta 2015.
- IPK – Iisalmi, Kankaan jäähalli. Syksyn kärkijoukkue, joka juhli 60-vuotista taivaltaan lokakuussa 2026.
- Ketterä – Imatra, OmaSp Areena. Kolminkertainen Mestis-mestari, joka on ollut sarjan kärjessä myös 2020-luvulla.
- KeuPa HT – Keuruu, Keuruun jäähalli. Pieni seura, joka on tunnettu vahvasta juniorityöstä.
- Kiekko-Pojat (JoKP) – Joensuu, Mehtimäen jäähalli. Itä-Suomen perinteikäs seura, joka tunnettiin aiemmin Jokipoikina.
- Kiekko-Vantaa – Vantaa, Tikkurilan Areena. Pääkaupunkiseudun joukkue, joka on pelannut Mestiksessä pitkään.
- Pyry Hockey – Nokia, Kattokeskus Areena. Sarjan uusin tulokas, joka nousi Mestikseen vuonna 2025.
- RoKi – Rovaniemi, Lappi Areena. Lapin joukkue, joka on parhaimmillaan ollut välierissä.
- TUTO Hockey – Turku, Rajupaja Areena. Yksi Mestiksen perinteisimmistä seuroista ja syksyn toinen kärkijoukkue.
Joukkuemäärä on pienempi kuin aiempina kausina. Vielä kaudella 2024–25 sarjassa oli enemmän joukkueita, mutta Jokerien nousu Liigaan ja sarjauudistus ovat muuttaneet kokoonpanoa. SM-liigan mestarien listalta näkee, mitkä seurat ovat nousseet Mestiksestä ylöspäin. Yhdeksän joukkuetta tekee sarjasta tiiviin ja nostaa yksittäisten otteluiden arvoa.
Mestiksen historia on pitkä. Sarja perustettiin vuonna 2000 korvaamaan I-divisioona, ja menestynein seura on Mikkelin Jukurit seitsemällä mestaruudellaan. Ketterä on voittanut kolme mestaruutta, ja TUTO Hockey on ollut mukana sarjassa sen alusta lähtien.
Kauden avauskierroksella JoKP–IPK keräsi 2 758 katsojaa Joensuussa. Se on yksi syksyn suurimmista yleisömääristä, ja se kertoo, että Mestis vetää edelleen yleisöä perinteisillä kiekkopaikkakunnilla.
Maantieteellisesti sarja on laaja. Rovaniemi ja Iisalmi ovat kaukana Turusta ja Vantaalta, ja jokainen joukkue matkustaa kauden aikana paljon. Yhdeksän joukkueen sarjassa matkakulut ovat silti pienemmät kuin suuremmassa sarjassa, koska otteluita on vähemmän.
Sarjataulukko 20.11.2026
Alla oleva taulukko on otettu Mestiksen virallisilta sivuilta 20. marraskuuta 2026 ennen illan otteluita. Sarjataulukko elää nopeasti, joten lukuja kannattaa verrata ajankohtaan, jolloin jutun lukee.
| # | Joukkue | O | V | JAV | JAH | H | TM | PM | P |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | IPK | 18 | 9 | 4 | 3 | 2 | 58 | 41 | 38 |
| 2 | TUTO Hockey | 16 | 7 | 5 | 3 | 1 | 58 | 34 | 34 |
| 3 | Kiekko-Vantaa | 16 | 7 | 3 | 2 | 4 | 41 | 39 | 29 |
| 4 | JoKP | 18 | 7 | 1 | 3 | 7 | 57 | 53 | 26 |
| 5 | RoKi | 16 | 5 | 4 | 1 | 6 | 57 | 44 | 24 |
| 6 | Pyry | 19 | 6 | 2 | 2 | 9 | 55 | 67 | 24 |
| 7 | KeuPa HT | 18 | 5 | 2 | 3 | 8 | 48 | 59 | 22 |
| 8 | Hermes | 18 | 5 | 1 | 4 | 8 | 43 | 58 | 21 |
| 9 | Ketterä | 19 | 5 | 1 | 2 | 11 | 38 | 60 | 19 |
Lyhenteet: O = ottelut, V = varsinaisen peliajan voitot, JAV = jatkoaika- tai voittolaukausvoitot, JAH = vastaavat tappiot, H = varsinaisen peliajan tappiot, TM = tehdyt maalit, PM = päästetyt maalit, P = pisteet.
Mitä taulukko kertoo
IPK on kerännyt eniten pisteitä, mutta sen asema ei ole yhtä vahva kuin miltä näyttää. Joukkue on pelannut 18 ottelua, kun TUTO ja Kiekko-Vantaa ovat pelanneet 16. Ero kärjessä on neljä pistettä, mutta TUTO on pelannut kaksi ottelua vähemmän.
Ottelukohtaisessa pistekeskiarvossa TUTO on itse asiassa hieman edellä: 2,13 pistettä ottelua kohden, kun IPK:lla lukema on 2,11. Kiekko-Vantaa on kerännyt 1,81 pistettä ottelua kohden. Erot ovat pieniä, mutta ne kertovat, että kärkikamppailu on tasaisempi kuin pistetaulukko antaa ymmärtää.
TUTO on ollut sarjan tehokkain hyökkäyspäässä: 58 maalia 16 ottelussa. Se on sama maalimäärä kuin IPK:lla, vaikka otteluita on kaksi vähemmän. Turussa on siis tehty maaleja tasaisemmin kuin missään muualla.
Kiekko-Vantaa on ollut syksyn yllättäjä. Joukkue on kerännyt 29 pistettä 16 ottelusta ja on päästänyt vain 39 maalia, mikä on sarjan toiseksi vähiten. Vantaalla on ollut vahva maalivahtipeli: Severi Auvisen torjuntaprosentti oli 92,47, ja hän jakoi sarjan kärkipaikan IPK:n Patrik Kerkolan kanssa.
JoKP on neljäs, mutta sen maaliero on vain plus neljä. 57 tehtyä maalia on paljon, mutta 53 päästettyä kertoo puolustuksen vuotavan. Joensuussa on pelattu viihdyttävää kiekkoa, joka ei ole aina tuottanut pisteitä.
RoKi ja Pyry ovat tasapisteissä, mutta eri tavalla. RoKi on pelannut 16 ottelua ja kerännyt 24 pistettä, Pyry 19 ottelua ja samat 24 pistettä. RoKi on siis selvästi edellä, kun ottelumäärät tasataan.
Ketterä on sarjan viimeinen. Se on pelannut 19 ottelua ja kerännyt 19 pistettä. Imatralla on ollut vaikea syksy: 38 tehtyä maalia on sarjan vähiten, ja 60 päästettyä maalia on eniten. Ketterä on kuitenkin voittanut kolme Mestis-mestaruutta, joten joukkueen taso ei ole kadonnut minnekään.
Pyry on pelannut eniten otteluita ja päästänyt eniten maaleja. 67 päästettyä maalia 19 ottelussa on paljon, mutta 55 tehtyä maalia kertoo, että joukkue pystyy myös hyökkäämään. Pyry on ollut sarjan viihdyttävimpiä joukkueita: sen otteluissa on tehty paljon maaleja molempiin päihin.
Hermes on kerännyt 21 pistettä ja on kahdeksantena. Kokkolassa on pelattu tiivistä puolustuspeliä: 43 tehtyä maalia on sarjan toiseksi vähiten, mutta myös päästettyjä maaleja on kohtuullisesti. Hermes on voittanut viime aikoina tärkeitä otteluita, kuten 19. marraskuun 3–1-voiton Iisalmessa.
KeuPa HT on seitsemäntenä 22 pisteellä. Keuruulla on tehty 48 maalia ja päästetty 59, eli joukkue on ollut selvästi parempi hyökkäyspäässä kuin puolustuksessa. KeuPa on perinteisesti ollut pieni seura, joka on rakentanut joukkueensa omien kasvattien ja lainapelaajien varaan.
JoKP:n ja KeuPan välinen ero on neljä pistettä, mutta JoKP on pelannut saman verran otteluita. Ero ei siis selity ottelumäärillä. Joensuussa on tehty enemmän maaleja, mutta myös päästetty enemmän, ja se näkyy sarjataulukossa.
Mitä sarjataulukko ei näytä
Taulukko ei kerro peliajasta, loukkaantumisista eikä maalivahtien vireestä. Se ei myöskään kerro, miten joukkueet ovat pelanneet viime viikkoina.
Esimerkiksi IPK hävisi 19. marraskuuta kotonaan Hermekselle 1–3. Se oli joukkueen kauden heikompia esityksiä, mutta ei muuttanut sarjataulukon kärkeä. Vastaavasti Ketterä voitti samana iltana KeuPa HT:n 3–1, mikä antoi imatralaisille helpotusta vaikeaan syksyyn.
Pudotuspelit ja tie Liigan alapuolelle
Mestiksen pudotuspelijärjestelmä on poikkeuksellinen. Runkosarjan neljä parasta pääsevät suoraan välieriin ja saavat paikan Liigan järjestämässä sarjassa kaudelle 2027–28.
Sijat 5–8 pelaavat kaksi erillistä paras seitsemästä -sarjaa: 5. vastaan 8. ja 6. vastaan 7. Näiden voittajat saavat myös paikan Liigan sarjassa. Häviäjät pelaavat vielä keskenään seitsemännestä paikasta.
Runkosarjan yhdeksäs ei pääse pudotuspeleihin. Sen kausi päättyy runkosarjaan, ja joukkue jatkaa Mestiksessä kaudella 2027–28.
Käytännössä järjestelmä tarkoittaa, että runkosarjan sijoituksilla on tavallista suurempi merkitys. Neljäs sija takaa suoran välieräpaikan ja paikan ylempänä. Viides joutuu pelaamaan ylimääräisen sarjan, ja yhdeksäs jää kokonaan ulkopuolelle.
Seitsemännestä paikasta pelattava ottelu on uusi elementti. Aiemmin Mestiksen pudotuspeleissä on ratkaistu lähinnä mestaruus, mutta nyt jokainen sija neljän parhaan ulkopuolella voi johtaa ylimääräiseen sarjaan. Se lisää otteluita ja rasitusta, mutta samalla se antaa useammalle joukkueelle mahdollisuuden jatkaa kauttaan.
Mestiksen mestaruus ratkeaa edelleen loppuottelusarjassa. Välierien voittajat pelaavat paras seitsemästä -sarjan, ja häviäjät kohtaavat pronssiottelussa. Palkintorahat jaetaan pudotuspelien kolmelle parhaalle.
Mestis kasvattajasarjana
Mestiksellä on ollut pitkään kaksi tehtävää: se on tarjonnut pelipaikan nuorille pelaajille ja toiminut Liigan reservinä. Kaudella 2026–27 rooli kasvaa, koska sarja on aiempaa pienempi ja otteluita on vähemmän.
Joukkueet rakentuvat pääosin omista kasvateista ja Liigasta lainatuista pelaajista. Osa pelaajista käy Mestiksessä hakemassa peliaikaa ja palaa Liigaan kesken kauden. Toiset jäävät sarjaan pidemmäksi aikaa ja rakentavat uraa alemmalla tasolla.
Tämä näkyy myös sarjan ikärakenteessa. Mestiksessä on kokeneita pelaajia, jotka ovat pelanneet Liigaa ja ulkomailla, sekä nuoria pelaajia, jotka ovat vasta aloittamassa ammattilaisuraa. Yhdeksän joukkueen sarjassa jokainen pelaaja saa enemmän vastuuta kuin suuremmassa sarjassa.
Liigan reformi muuttaa tätä asetelmaa. Kun Liigan alapuolelle perustetaan B-sarja, osa Mestiksen kärkijoukkueista siirtyy sinne. Mestikseen jäävät seurat jatkavat kolmannella tasolla, ja niiden tehtävä kasvattajasarjana säilyy.
Mitä B-sarja tarkoittaa
Suomen jääkiekon sarjajärjestelmää uudistetaan vuonna 2027. SM-liigan alapuolelle perustetaan erillinen B-sarja, joka sijoittuu Mestiksen yläpuolelle. Mestis jatkaa tämän jälkeen kolmantena tasona.
Uudistus selittää, miksi Mestiksen kärkijoukkueet saavat paikkoja Liigan järjestämässä sarjassa. Kausi 2026–27 on siirtymävaihe: menestyminen Mestiksessä voi avata paikan uudella tasolla, ja huonommin sijoittuneet jatkavat alempana.
Liigan kausi 2026–27 on samalla poikkeuksellinen. Sarjassa on 17 joukkuetta, ja kolme viimeistä putoaa. Liigan pudotuspeliviivaa ja putoamistaistelua voi seurata Liigan sarjataulukosta.
Mistä Mestistä voi katsoa
Mestis-ottelut näkyvät MTV Katsomossa. MTV on hallinnut sarjan televisiointioikeuksia kaudesta 2021–22 lähtien, ja se on näyttänyt sarjan otteluita laajasti.
Tarkat lähetystiedot ja mahdolliset ilmaislähetykset kannattaa tarkistaa MTV:n ohjelmatiedoista ennen ottelua. Mestiksen omilla sivuilla on jokaisen ottelun kohdalla linkit kokoonpanoihin, seurantaan ja tilastoihin. Sivustolta löytyy myös sarjataulukko, pistepörssi ja joukkuekohtaiset tilastot.
Liput otteluihin myydään seurojen omien kanavien kautta. Mestiksen sivuilla on jokaisen ottelun yhteydessä "Osta lippuja" -linkki, joka ohjaa järjestävän seuran lippukauppaan. Sivustolla on myös joukkuekohtaiset sivut, joilta löytyvät kokoonpanot ja otteluohjelmat.
Liigan otteluiden televisioinnista on erillinen TV-opas. Sieltä näkee, mistä Liiga-ottelut näkyvät ja miten lähetykset eroavat Mestiksen vastaavista.
Pistepörssi ja kauden hahmot
Mestiksen pistepörssin kärjessä on ollut Pyryn Joni Virolainen, joka oli kerännyt 19 ottelussa 6+16=22 pistettä. Toisena oli TUTOn Valtteri Karnaranta tehoin 3+18=21.
Maalipörssiä johti TUTOn Emil Välilä 12 maalilla. IPK:n Jami Virtanen oli toisena 11 maalilla, ja RoKin Valtteri Savolainen sekä JoKP:n Jani Taskula olivat tehneet yhdeksän maalia.
Maalivahtitilastossa kärki oli tasainen. Kiekko-Vantaan Severi Auvinen ja IPK:n Patrik Kerkola torjuivat molemmat 92,47 prosentin varmuudella. IPK:n Jooa Sammalniemi oli kolmantena 90,74 prosentilla.
Mestiksen pistepörssiä ja tilastoja voi seurata mestis.fi-sivuston kautta. Liigan vastaava tilastosivu löytyy Liigan tilastot -jutusta, ja siitä näkee, miten sarjojen tilastointi eroaa toisistaan.

Mitä seurata seuraavaksi
Marraskuun lopulla ohjelmassa on useita tärkeitä otteluita. Perjantaina 20. marraskuuta JoKP kohtaa TUTOn ja KeuPa HT RoKin. Lauantaina 21. marraskuuta Ketterä pelaa TUTOa vastaan, Kiekko-Vantaa kohtaa Hermeksen ja Pyry RoKin.
Seuraavat viikot ratkaisevat paljon erityisesti keskikastissa. JoKP, RoKi ja Pyry ovat muutaman pisteen sisällä toisistaan, ja jokainen voitto voi nostaa joukkueen neljän parhaan joukkoon.
Joulukuussa ohjelma jatkuu tiiviinä. Sarjassa pelataan useita kierroksia ennen joulutaukoa, ja tammikuussa edessä on runkosarjan ratkaiseva jakso. Yhdeksän joukkueen sarjassa jokainen tappioputki näkyy nopeasti sarjataulukossa, koska kierroksia on vähän.
Seurattavia asioita on neljä.
- TUTOn otteluruuhka. Turku on pelannut kaksi ottelua vähemmän kuin kärki. Jos se voittaa rästiottelunsa, sarja voi kääntyä.
- Ketterän kurssi. Imatralla on ollut vaikea syksy, mutta joukkue on voittanut mestaruuksia ennenkin. Yksi voittoputki voi muuttaa tilanteen.
- Maalivahtipeli. Auvisen ja Kerkolan torjuntaprosentit ovat sarjan kärkeä. Maalivahtien vire ratkaisee usein tiukat ottelut.
- Pudotuspeliviiva. Neljäs sija on kauden tärkein raja, koska se takaa suoran välieräpaikan ja paikan Liigan sarjassa.
TrustDicen urheiluvedonlyönnissä jääkiekko on yksi lajeista, ja Mestiksen kaltaiset sarjat tarjoavat kohteita myös silloin, kun Liiga ja NHL eivät pelaa. Jääkiekon vedonlyöntiopas käy läpi perusteet, jos haluaa ymmärtää, miten otteluiden ennakkoarvioita rakennetaan.
Mestiksen historia on täynnä nousuja ja putoamisia. Jokerit oli viimeisin: se voitti Mestiksen 2025 ja 2026 ja nousi Liigaan kaudeksi 2026–27.
Kauden 2026–27 jälkeen edessä on uusi järjestelmä. Siihen asti Mestis on sarja, jossa jokaisella ottelulla on merkitystä – ei vain mestaruuden vaan koko sarjaportaan tulevaisuuden kannalta.
Mestaruus ratkeaa keväällä, ja voittaja saa Mestis-pokaalin. Pokaali on jaettu vuodesta 2000 lähtien, ja sen ovat voittaneet muun muassa Jukurit, Ketterä, Sport ja Jokerit. Tänä keväänä pokaalin lisäksi jaossa on paikkoja uudella sarjatasolla.
Molemmat sarjat elävät samaa kevättä. Mestiksen kärkijoukkueet pelaavat paikasta Liigan alapuolella, ja Liigan häntäpää taistelee putoamista vastaan.
Yhdeksän joukkuetta, 48 ottelua ja uusi sarjaporras. Mestis 2026–27 on pienempi kuin ennen, mutta panokset ovat suuremmat kuin pitkään aikaan.









