Leijonat aloitti kauden 2026–27 hallitsevana maailmanmestarina. Kevään 2026 MM-kulta Sveitsissä ja Milano-Cortinan olympiapronssi olivat paras mahdollinen lähtökohta, ja lokakuussa päävalmentaja Antti Pennanen allekirjoitti jatkosopimuksen kevääseen 2030 asti.

Samalla kauden yllä leijuu kansainvälinen kriisi. Urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin CAS määräsi lokakuun lopussa Venäjän takaisin IIHF:n alaisiin turnauksiin, ja Suomen Jääkiekkoliitto ilmoitti, etteivät Suomen maajoukkueet pelaa Venäjää vastaan niin kauan kuin hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu.

Tässä jutussa käydään läpi Leijonien valmennus, pelaajapool, EHT-kausi ja tie Saksan MM-kilpailuihin. Lopussa on katsaus Venäjä-tilanteeseen ja siihen, mitä keväältä voi odottaa.

Valmennus: Pennanen jatkaa kevääseen 2030

Antti Pennanen on valmentanut Leijonia syksystä 2024 lähtien. Hänen alaisuudessaan Suomi voitti MM-kultaa Sveitsin kisoissa 2026 ja olympiapronssia Milano-Cortinassa 2026.

Lokakuun 21. päivänä Jääkiekkoliitto tiedotti, että Pennanen jatkaa tehtävässään kevääseen 2030 saakka. Sopimus kattaa Ranskassa vuonna 2030 järjestettävät talviolympialaiset.

"Pennanen on tehnyt hyvää työtä ja näyttänyt kykynsä A-maajoukkueympäristössä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saamme uuden sopimuksen myötä jatkuvuutta miesten maajoukkuevalmennukseen", liiton puheenjohtaja Heikki Hietanen sanoi tiedotteessa.

Pennanen on 47-vuotias. Hän on valmentanut urallaan HPK:ta ja Ilvestä SM-liigassa sekä Suomen nuorten maajoukkuetta. Maajoukkueessa hänen tehtävänsä on ollut rakentaa uusi sukupolvi Jukka Jalosen menestysvuosien jälkeen.

Valmennusryhmä on elänyt syksyn aikana. Jukka Rautakorpi nousi apuvalmentajaksi Jussi Tapolan tilalle. Muut apuvalmentajat ovat Mikko Manner ja Ville Peltonen. Maalivahtivalmentajana jatkaa Aki Näykki, jota joulukuun Sveitsin EHT-turnauksessa tuuraa Pekka Rinne.

Jatkosopimus antaa valmennukselle työrauhan. Se on poikkeuksellista suomalaisessa jääkiekossa, jossa valmentajia on vaihdettu usein kesken kauden. Nyt Pennanen voi rakentaa joukkuetta pitkällä aikavälillä.

Sama koskee koko valmennusryhmää. Rautakorven tulo apuvalmentajaksi toi mukanaan kokemusta SM-liigasta, ja Manner sekä Peltonen ovat olleet mukana jo pidempään. Ryhmä tuntee pelaajapoolin ja tietää, millaisia rooleja turnauksissa tarvitaan.

TrustDicen talvinen tervetulopaketti jääkiekkoilijoille

Kausi 2026–27: neljä EHT-turnausta

Leijonien kausi rakentuu tutusti Euro Hockey Tourin varaan. Turnauksia on neljä, ja jokainen maa isännöi oman tapahtumansa. Koko otteluohjelma on koottu erikseen.

Turnaus Paikka Ajankohta Tilanne
NOCCO Hockey Games Helsinki 5.–8.11.2026 Suomi voitti
Swiss Ice Hockey Games Zürich 10.–13.12.2026 Ei pelattu
Beijer Hockey Games Tukholma 11.–14.2.2027 Ei pelattu
Czech Hockey Games Tšekki 6.–9.5.2027 Ei pelattu

EHT:ssä on mukana neljä maata: Suomi, Ruotsi, Tšekki ja Sveitsi. Venäjä ei ole mukana, vaikka CAS:n päätös koskee IIHF:n turnauksia. EHT on erillinen sarja, jonka järjestelyistä maat sopivat keskenään.

Jokaisessa turnauksessa pelataan kolme ottelua neljän päivän aikana. Pisteet lasketaan yhteen kauden päätteeksi, ja eniten pisteitä kerännyt maa voittaa EHT:n.

Pistelasku on jääkiekosta tuttu: varsinaisen peliajan voitosta saa kolme pistettä, jatkoaika- tai voittolaukausvoitosta kaksi ja vastaavasta häviöstä yhden. Varsinaisen peliajan tappiosta ei saa pisteitä.

EHT ei ole arvokilpailu, mutta se on valmennukselle tärkein näyttöpaikka ennen MM-kilpailuja. Turnausten välissä pelataan seurajääkiekkoa: Liiga, SHL, NL ja NHL jatkuvat normaalisti, ja EHT-turnaukset osuvat kansainvälisille maajoukkuetauoille.

Turnaukset ovat myös pelaajille näyttöpaikka. Moni Helsingin joukkueesta pelasi ensimmäistä kertaa A-maajoukkueessa, ja onnistuminen voi avata oven kevään MM-leirille.

Suomi on voittanut EHT:n yhdeksän kertaa, yhtä monta kuin Venäjä. Edellisestä mestaruudesta on kuitenkin aikaa. Ruotsi voitti kokonaiskilpailun kaudella 2025–26.

NOCCO Hockey Games: kolme voittoa

Kauden ensimmäinen turnaus pelattiin Helsingin Veikkaus-areenassa 5.–8. marraskuuta. Turnaus tunnettiin aiemmin Karjala-turnauksena, ja uusi nimi tulee pääsponsorista.

Suomi voitti kaikki kolme otteluaan. Se kaatoi Sveitsin 3–1, Tšekin voittolaukauskilpailun jälkeen 2–1 ja Ruotsin 3–2. Maaliero oli 8–4.

Ruotsi-ottelu pelattiin isänpäivänä, ja se oli turnauksen huipennus. Suomen maalivahti Petteri Rimpinen torjui varmasti, ja yleisöä oli paikalla 10 196 katsojaa.

Turnauksen jälkeen EHT:n sarjataulukko näytti tältä:

# Joukkue Ottelut Maaliero Pisteet
1 Suomi 3 8–4 8
2 Ruotsi 3 9–7 5
3 Tšekki 3 7–7 5
4 Sveitsi 3 5–11 0

Suomen kahdeksan pistettä kolmesta ottelusta tarkoittaa kahta varsinaisen peliajan voittoa ja yhtä voittolaukausvoittoa. Se oli turnauksen paras saldo.

Nuori maalivahtiosasto

Turnauksen suurin puheenaihe oli Suomen maalivahtipelit. Kari Piiroinen (25), Petteri Rimpinen (20) ja Kim Saarinen (20) pelasivat kaikki hyvän turnauksen.

Piiroinen torjui SaiPassa, Rimpinen K-Espoossa ja Saarinen HPK:ssa. Kaikki kolme pelasivat Liigaa, eikä yksikään ollut NHL-maalivahti. Silti Suomi päästi turnauksessa vain neljä maalia kolmessa ottelussa.

Asiantuntija Topi Nättinen nosti Helsingin Sanomissa esiin maalivahtituotannon. Hänen mukaansa kolmikon onnistuminen osoittaa, että suomalainen veskarituotanto voi hyvin, vaikka NHL:ssä on ollut vaihtelevia kausia.

Maalivahtiosasto on ollut Suomen vahvuus jo pitkään. Kevään MM-kilpailuissa vastuu jakautuu yleensä kahdelle maalivahdille, ja valinta voi vaihtua turnauksen aikana. Helsingin esitysten perusteella Suomella on ainakin vaihtoehtoja.

Pelaajapool: Euroopan runko ja NHL:n täydennykset

Leijonien joukkue rakentuu kahdesta osasta. EHT-turnauksissa pelaavat pääosin Euroopassa pelaavat pelaajat, koska NHL ja AHL eivät pidä maajoukkuetaukoja samaan aikaan. MM-kilpailuissa mukana voivat olla myös NHL-pelaajat, joiden kaudet ovat päättyneet.

Helsingin turnauksen joukkueessa oli 12 SM-liigapelaajaa ja seitsemän debytanttia. Mukana oli myös kokeneita ulkomailla pelaavia nimiä.

Joukkueen runko Helsingissä:

  • Maalivahdit: Kari Piiroinen (SaiPa), Petteri Rimpinen (K-Espoo), Kim Saarinen (HPK).
  • Puolustajat: Juuso Arola (JYP), Anttoni Honka (Ajoie), Oliwer Kaski (Malmö), Miska Kukkonen (HPK), Mikko Lehtonen (ZSC Lions), Juuso Riikola (SCL Tigers), Axel Rindell (Brynäs), Robin Salo (Örebro), Mikael Seppälä (Sparta Praha), Peetro Seppälä (Lukko).
  • Hyökkääjät: Hannes Björninen (SCL Tigers), Henrik Borgström (Fribourg), Jere Innala (Lugano), Roby Järventie (Ambri-Piotta), Eemil Erholtz (Kärpät), Janne Kuokkanen (Malmö), Juho Lammikko (ZSC Lions), Saku Mäenalanen (SCL Tigers), Daniel Mäkiaho (HIFK), Markus Nurmi (Luleå), Iiro Pakarinen (HIFK), Sami Päivärinta (HPK), Eetu Päkkilä (Kärpät), Benjamin Rautiainen (Tappara), Kristian Tanus (Ajoie).

Kokoonpano paljastaa valmennuksen logiikan. Mukana on paljon pelaajia, jotka ovat pelanneet yhdessä aikaisemmissa EHT-turnauksissa, sekä nuoria pelaajia, jotka ovat ansainneet paikkansa Liigan esityksillä.

Daniel Mäkiaho oli yksi syksyn kiinnostavimmista nimistä. Hän sai ensimmäisen maajoukkuekutsunsa lokakuussa, kun hän oli Liigan pistepörssin kärjessä. Liigan pistepörssi kertoo, miten hän on pelannut kauden aikana.

Roby Järventie oli toinen nuori pelaaja, joka sai vastuuta. Hän pelasi Ambri-Piottassa ja osoitti, että pystyy pelaamaan kansainvälisessä tempossa.

NHL-pelaajat ja MM-joukkue

Kevään MM-joukkueeseen valitaan parhaat saatavilla olevat pelaajat. NHL-pelaajien saatavuus riippuu pudotuspelien kestosta: mitä pidemmälle seura etenee, sitä myöhemmin pelaaja on käytettävissä.

Vuoden 2026 MM-kultajoukkueessa oli mukana useita NHL-tähtiä. Aleksander Barkov oli kapteeni, ja Konsta Helenius nousi ratkaisijan rooliin finaalissa. MM-joukkue voi siis koota sekä kokemusta että nuoruutta.

Kevään 2027 osalta tilanne on avoin. NHL:n suomalaiskatsaus kertoo, ketkä pelaavat tällä hetkellä ja millaisissa rooleissa. Osa heistä on mukana MM-kilpailuissa, jos kausi päättyy ajoissa.

Tie MM-kisoihin: Mannheimin lohko

MM-kilpailut pelataan Saksassa 13.–30. toukokuuta 2027. Kisakaupungit ovat Düsseldorf, Gelsenkirchen ja Mannheim. Suomi pelaa alkulohkonsa Mannheimin SAP Arenalla.

Suomen lohkossa ovat Sveitsi, Ruotsi, Saksa, Latvia, Itävalta, Slovenia ja Ukraina. Lohko on kova: Sveitsi oli vuoden 2026 MM-finaalin häviäjä, ja Ruotsi on aina vaarallinen turnausjoukkue.

Saksa on isäntämaa, ja kotiyleisö tuo sille lisäenergiaa. Latvia ja Itävalta ovat parantaneet tasoaan, ja Slovenia sekä Ukraina ovat osoittaneet pystyvänsä haastamaan suuria maita yksittäisissä otteluissa. Lohkossa ei ole helppoja pelejä.

Päivä Vastustaja Kaupunki
14.5.2027 Latvia Mannheim
16.5.2027 Sveitsi Mannheim
17.5.2027 Itävalta Mannheim
19.5.2027 Saksa Mannheim
22.5.2027 Ukraina Mannheim
23.5.2027 Ruotsi Mannheim
25.5.2027 Slovenia Mannheim

Suomen urakka alkaa Latvia-ottelulla 14. toukokuuta. Seuraavana päivänä on välipäivä, ja 16. toukokuuta vastaan tulee Sveitsi. Turnauksen kannalta ratkaisevia ovat erityisesti Saksa-, Ruotsi- ja Sveitsi-ottelut.

Lohkon kokoonpanoon voi kuitenkin tulla muutoksia. Venäjän sijoittaminen turnaukseen on ratkaisematta, ja jos Venäjä lisätään mukaan, lohkoja joudutaan muuttamaan. Ukrainan kisapaikka on myös ollut keskustelussa, koska Ukraina on nykyisistä osallistujista rankingissa viimeisenä.

MM-kilpailujen suomalaiset ottelut käyvät läpi ohjelman tarkemmin. Sieltä näkee myös, miten liput ja matkat kannattaa suunnitella.

Venäjä, CAS ja Suomen linja

Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF sulki Venäjän ja Valko-Venäjän pois kansainvälisistä turnauksista vuonna 2022. Syynä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Lokakuun 30. päivänä 2026 urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin CAS kumosi IIHF:n päätöksen jatkaa osallistumiskieltoa. CASin kolme välimiestä katsoivat yksimielisesti, ettei IIHF ollut esittänyt riittävästi näyttöä turvallisuusuhista.

Päätös tuli turnauksen lohkoarvonnan jälkeen, eikä se antanut ohjeita siitä, miten Venäjä pitäisi sijoittaa. Se koskee viittä tulevaa MM-turnausta, mukaan lukien miesten kisoja Saksassa ja alle 20-vuotiaiden kisoja Kanadassa.

Suomen linja

Suomen Jääkiekkoliitto ilmoitti marraskuun alussa, etteivät Suomen maajoukkueet pelaa Venäjää vastaan niin kauan kuin hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Linjaus koskee kaikkia maajoukkueita.

Liiton puheenjohtaja Heikki Hietanen sanoi, että Suomi käyttää kaikki keinot pitääkseen Venäjän poissa kansainvälisistä turnauksista. Samalla liitto pyrki kokoamaan useita maita yhteiseen rintamaan.

Rintamaan liittyivät nopeasti Ruotsi, Norja, Tanska, Latvia ja Tšekki. Myöhemmin mukaan tuli Itävalta. Myös Kanada ilmoitti, ettei Venäjä saa osallistua Kanadassa järjestettäviin turnauksiin. Eurooppalaisia maita on siis vähintään seitsemän.

Suomen päävalmentaja Antti Pennanen kommentoi asiaa marraskuun alussa. Hän sanoi, ettei näe mitään mahdollisuutta pelata Venäjää vastaan nykyisessä tilanteessa.

Mitä kieltäytymisestä voi seurata

IIHF:n sääntöjen mukaan jo yhden ottelun luovuttaminen johtaa lähtökohtaisesti joukkueen hylkäämiseen koko kilpailusta. Hylätyn joukkueen tulokset mitätöidään, ja joukkue putoaa alemmalle sarjatasolle. Suomi voisi siis joutua MM-kisojen ykkösdivisioonaan.

Säännöissä on kuitenkin poikkeus. Hylkäämistä ei seuraa, jos luovutuksen syy on joukkueen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Toistaiseksi ei tiedetä, miten IIHF suhtautuisi Suomen mahdolliseen luovutukseen.

Jääkiekkoliitto ei ole ilmoittanut luovuttavansa yksittäistä ottelua. Se on sanonut, ettei Suomi pelaa Venäjää vastaan, mutta ei ole kertonut, miten linjaus toteutettaisiin käytännössä, jos joukkueet kohtaavat.

Mitä seuraavaksi tapahtuu

Marraskuun 19. päivänä uutisoitiin, että CASin yläpuolella toimiva ICAS ei ottanut käsittelyyn IIHF:n valitusta välimiesten esteellisyydestä. IIHF oli valittanut siitä, että kahdella välimiehellä oli yhteyksiä Venäjälle, mutta ICASin mukaan valitus tehtiin liian myöhään.

Käytännössä CASin päätös siis pysyy voimassa. IIHF:n on hyväksyttävä Venäjä mukaan turnauksiin, ellei se löydä muuta keinoa.

Samaan aikaan maakohtaiset päätökset ovat alkaneet vaikuttaa. Tšekki ilmoitti, ettei se myönnä viisumeita venäläisille alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kisoihin tammikuussa 2027. Kanada ei päästä Venäjää alle 20-vuotiaiden kisoihin. Nuorten MM-kilpailujen ohjelma on koottu erikseen.

Miesten MM-kilpailujen osalta ratkaisu on vielä auki. IIHF:n on päätettävä, miten Venäjä sijoitetaan lohkoihin ja mitä tapahtuu, jos joku maa kieltäytyy pelaamasta. Saksalla on myös mahdollisuus luopua isännyydestä.

Kaikki maat eivät ole liittyneet boikottiin. Kazakstan kiisti julkisuudessa väitteet, että se tukisi venäläispelaajien boikotointia, ja korosti toimivansa IIHF:n sääntöjen mukaan.

Viides maailmanmestaruus

Kevään 2026 MM-kulta oli Suomelle viides. Aiemmat mestaruudet tulivat vuosina 1995, 2011, 2019 ja 2022.

Vuoden 2026 turnaus pelattiin Sveitsissä. Suomi voitti finaalissa Sveitsin, joka oli turnauksen isäntä ja yksi ennakkosuosikeista. Voitto oli Suomelle ensimmäinen sitten vuoden 2022.

Mestaruus oli Pennasen ensimmäinen päävalmentajana. Hän oli tullut tehtävään syksyllä 2024, ja toinen kausi toi MM-kullan.

Olympiapronssi Milano-Cortinassa 2026 oli Suomen viides olympiapronssi. Suomi on voittanut olympiakultaa vain kerran, vuonna 2022, ja hopeaa kahdesti.

Näiden saavutusten jälkeen Leijonien asema on vahva. IIHF:n maailmanrankingissa Suomi oli kesäkuussa 2026 neljäs. Ranking ei kerro kaikkea, mutta Suomi on pysynyt kansainvälisessä kärjessä.

Jääkiekon talvinen vedonlyöntibonus TrustDicella

Mitä seurata kevääseen asti

Leijonien kausi etenee kahdessa tasossa. Kentällä joukkue rakentaa kohti MM-kilpailuja, ja kentän ulkopuolella liitto käy neuvotteluja Venäjä-kysymyksestä.

Urheilullisesti tärkein kysymys on maalivahtiosasto. Helsingin turnaus osoitti, että Suomella on useita vaihtoehtoja. Keväällä ratkaisee se, kuka pelaa parhaiten seurajoukkueessaan.

Toinen kysymys on keskikaista. Barkov on ollut joukkueen ykkössentteri, mutta hänen varaansa ei voi laskea kaikkea. Nuorten pelaajien kehitys ja NHL-pelaajien saatavuus määrittävät, millainen joukkue Saksaan lähtee.

Kolmas kysymys on valmennus. Pennasen sopimus antaa jatkuvuutta, mutta samalla odotukset kasvavat. MM-kulta ja olympiapronssi ovat kovat näytöt, ja niiden toistaminen on vaikeaa.

Neljäs kysymys on aikataulu. Tshekin EHT-turnaus pelataan 6.–9. toukokuuta, ja MM-kilpailut alkavat 13. toukokuuta. Joukkue lyödään lukkoon muutama päivä ennen turnausta.

Seurattavia asioita on neljä.

  • Joulukuun Zürich. Sveitsin EHT-turnaus 10.–13. joulukuuta antaa uuden kuvan Euroopan pelaajista.
  • Helmikuun Tukholma. Beijer Hockey Games 11.–14. helmikuuta antaa laajan kuvan Euroopan pelaajista kolme kuukautta ennen MM-kilpailuja.
  • Maalivahdit. Piiroinen, Rimpinen ja Saarinen ovat nuoria. Kevään pelimäärät ja vire ratkaisevat.
  • Venäjä-päätös. IIHF:n ratkaisu vaikuttaa siihen, millainen turnaus Saksassa pelataan.

TrustDicen urheiluvedonlyönnissä jääkiekko on yksi lajeista, ja maajoukkueturnaukset tarjoavat kohteita myös silloin, kun seurajääkiekko on tauolla. Jääkiekon vedonlyöntiopas käy läpi perusteet, jos haluaa ymmärtää, miten otteluiden ennakkoarvioita rakennetaan.

Kausi 2026–27 on Leijonille poikkeuksellinen. Joukkue on hallitseva maailmanmestari, valmentaja on sitoutunut pitkäksi ajaksi ja pelaajapool on laaja. Samaan aikaan kansainvälinen tilanne voi muuttaa koko turnauksen.

Kentällä Suomi on vahva. Kysymys on siitä, pystyykö joukkue pitämään tasonsa, kun vastustajat latautuvat mestaria vastaan. Se ratkeaa vasta toukokuussa Mannheimissa.

Turnauksen formaatti on tuttu: 16 joukkuetta, kaksi lohkoa ja neljä parasta kustakin lohkosta puolivälieriin. Suomi pelaa seitsemän alkulohko-ottelua, jos turnaus sujuu suunnitellusti. Matka on pitkä, ja jokainen yksityiskohta – maalivahtipeli, aloitukset ja erikoistilanteet – ratkaisee.

Mitaliin vaaditaan yleensä kymmenen ottelua. Se on pitkä rupeama, jossa loukkaantumiset ja väsymys vaikuttavat lopputulokseen. Siksi joukkueen laajuus on tärkeämpi kuin yksittäisten tähtien määrä.