Korisliigan kausi 2026–27 alkoi syyskuun viimeisinä päivinä, ja marraskuun puolivälissä sarja on ehtinyt ensimmäiseen kolmannekseensa. Kärjessä on Kipinä Basket, joka on voittanut 11 ottelustaan yhdeksän. Seuraavana tulee KTP-Basket kahdeksalla voitolla.
Sarja näyttää tällä kaudella erilaiselta kuin moneen vuoteen. Jatkosarjat jäivät pois, runkosarja pelataan kolminkertaisena ja pudotuspeleihin pääsee kymmenen joukkuetta kahdestatoista. Muutos tehtiin, jotta kausi olisi ennakoitavampi ja pudotuspelipaikka pysyisi auki pidempään.
Vanhassa mallissa sarja jakautui kahtia tammikuussa. Sen jälkeen ylemmän jatkosarjan joukkueet pelasivat mestaruudesta ja alemman jatkosarjan joukkueet lähinnä sijoituksista. Nyt vastaavaa katkoa ei tule, vaan kaikki pelaavat samaa 34 ottelun runkosarjaa. Se on yksinkertaisempi seurata, mutta samalla raskaampi: jokainen joukkue kohtaa toisensa kolmesti.
Tähän oppaaseen on koottu uusi sarjajärjestelmä, sarjataulukko 20. marraskuuta, joukkueet, pudotuspelien rakenne ja se, mistä otteluita voi seurata.
Uusi sarjajärjestelmä: 34 kierrosta ja tasoituskierros
Korisliigan sarjajärjestelmä uudistui kaudeksi 2026–27. Vanha malli, jossa joukkueet jaettiin kesken kauden ylempään ja alempaan jatkosarjaan, jäi historiaan. Tilalle tuli 34 ottelun runkosarja, joka koostuu kolminkertaisesta sarjasta ja yhdestä tasoituskierroksesta.
Käytännössä jokainen joukkue kohtaa toisensa kolme kertaa. Lisäksi kierroksella 12 pelataan tasoituskierros, jonka otteluparit määräytyvät edellisen kauden rankingin mukaan: rankingin seitsemäs saa vastaansa ykkösen, kahdeksas kakkosen ja niin edelleen.
Sarjataulukossa voitosta saa kaksi pistettä ja tappiosta nolla. Siksi 11 ottelun jälkeen 18 pistettä tarkoittaa yhdeksää voittoa. Pistelasku on yksinkertainen, ja se tekee taulukon lukemisesta helppoa myös satunnaiselle katsojalle.
Runkosarjan ensimmäiset 12 kierrosta eli 30.9.–21.11. pelataan rankingjärjestyksessä. Kierrokset 13–34 noudattavat perinteistä sarja-avainta, jossa jokainen pelaa jokaista vastaan kerran kotona ja kerran vieraissa.
Muutos ei ole vain kosmeettinen. Aiemmassa mallissa sarja jakautui kahtia tammikuussa, ja osa joukkueista pelasi loppukauden merkityksettömiä otteluita. Nyt pudotuspeliviiva pysyy auki kaikille, koska kymmenen parasta jatkaa.
Runkosarja päättyy 20. maaliskuuta 2027. Sen jälkeen pelataan play-in-ottelut 23. ja 25. maaliskuuta. Mestari on selvillä viimeistään 20. toukokuuta, jolloin pelataan tarvittaessa seitsemäs finaali.
Kauden kokonaispituus on kahdeksan kuukautta. Se on todella pitkä aika, ja se näkyy joukkueiden arjessa: harjoitusviikot ovat lyhyitä, matkustuspäiviä on paljon ja loukkaantumiset kasaantuvat kevättalvella. Siksi sarjan syvyys ratkaisee. Joukkue, jolla on kymmenen käyttökelpoista pelaajaa, pärjää paremmin kuin joukkue, jonka kärki on viiden pelaajan varassa.
Suomen Cup palaa miesten kilpailukalenteriin kaudella 2026–27. Kaikki 12 Korisliigan seuraa osallistuvat, ja pelaamistapa vahvistetaan erikseen. Cup tuo joukkueille lisää otteluita, joten kokoonpanon kierrätys korostuu entisestään.
Miksi uusi malli otettiin käyttöön
Korisliigan seurakokous esitti uutta sarjajärjestelmää, ja liittohallitus hyväksyi sen huhtikuussa 2026. Perusteluissa korostuivat otteluiden ennakoitavuus ja kalenterin rakentaminen. Vanhassa mallissa jatkosarjojen otteluparit selvisivät vasta tammikuussa, ja koko kevään ohjelmaa oli vaikea suunnitella etukäteen.
Uudessa mallissa koko runkosarjan ohjelma on tiedossa ennen kauden alkua. Se helpottaa seurojen lipunmyyntiä, televisiointia ja matkustuksen suunnittelua. Samalla pudotuspelipaikka pysyy auki pidempään, koska kymmenen joukkuetta jatkaa.
Myös talous vaikutti. Jokainen kotiottelu tuo seuraalle lippu- ja oheismyyntituloja. Kun ottelumäärä säilyy 34:ssä, seurat eivät menetä suuria summia, vaikka sarja lopetetaan aiemmin kuin ennen.

Sarjataulukko 20.11.2026
Sarjataulukko on otettu 20. marraskuuta pelattujen otteluiden jälkeen. Osa joukkueista on pelannut yhden ottelun vähemmän kuin toiset, joten pistemäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia.
| # | Joukkue | O | V | H | P |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Kipinä Basket | 11 | 9 | 2 | 18 |
| 2 | KTP-Basket | 11 | 8 | 3 | 16 |
| 3 | Tapiolan Honka | 11 | 7 | 4 | 14 |
| 4 | Helsinki Seagulls | 11 | 6 | 5 | 12 |
| 5 | Tampereen Pyrintö | 11 | 6 | 5 | 12 |
| 6 | Kataja Basket | 10 | 5 | 5 | 10 |
| 7 | Salon Vilpas | 10 | 5 | 5 | 10 |
| 8 | Kauhajoen Karhu | 11 | 5 | 6 | 10 |
| 9 | Korihait | 11 | 4 | 7 | 8 |
| 10 | Lahti Basketball | 11 | 4 | 7 | 8 |
| 11 | Kouvot | 11 | 3 | 8 | 6 |
| 12 | Bisons Loimaa | 11 | 3 | 8 | 6 |
Kärki on kahden kauppa. Kipinä on keränyt 18 pistettä ja KTP 16. Ero kolmantena olevaan Honkaan on neljä pistettä.
Kipinä on tehnyt 1052 pistettä ja päästänyt 984. Ero on 68 pistettä. KTP on puolestaan tehnyt 1014 ja päästänyt 944, joten sen koriero on 70 pistettä. Molemmat ovat siis voittaneet pisteillä, eivät pelkästään puolustamalla.
Honka on sarjan erikoisin tapaus. Se on tehnyt 1086 pistettä, eniten koko sarjassa, mutta päästänyt 1104. Koriero on siis 18 pistettä negatiivinen, vaikka joukkue on kolmantena. Se kertoo nopeasta pelistä ja siitä, että Honka voittaa ottelunsa hyökkäämällä.
Keskiryhmä on puolestaan erittäin tiivis. Sijoilla 4–8 on viisi joukkuetta, joiden ero on kaksi pistettä. Käytännössä yksi voittoputki voi nostaa joukkueen neljänneksi, ja yksi tappioputki pudottaa sen play-in-viivalle.
Hännillä Kouvot ja Bisons ovat kuudessa pisteessä. Ero pudotuspeliviivaan on kaksi pistettä, eikä se ole mahdoton kirittävä, kun otteluita on jäljellä 23. Silti molemmat tarvitsevat pian voittoja, jotta kausi ei karkaa.
Kärjessä Kipinä ja KTP
Kipinä Basket on ollut alkukauden paras joukkue. Äänekosken joukkue on voittanut yhdeksän ottelua ja hävinnyt kaksi. Se on kerännyt sarjan eniten sarjapisteitä ja pitänyt korieronsa positiivisena.
KTP-Basket on puolestaan ollut tasainen. Kotkalaiset ovat hävinneet kolme ottelua, mutta voittaneet kaikki muut. Joukkueen peli on perustunut maltilliseen hyökkäykseen: se ei ole tehnyt sarjan eniten pisteitä, mutta on pitänyt vastustajat kurissa.
Honka on kolmantena seitsemällä voitolla. Espoolaiset ovat tehneet sarjan eniten pisteitä, mutta myös päästäneet eniten. Se kertoo nopeasta pelitemmosta: Honka pelaa nopeasti ja ottaa paljon heittoja.
Seagulls ja Pyrintö ovat tasapisteissä sijoilla 4–5. Molemmat ovat voittaneet kuusi ja hävinneet viisi. Ero kärkeen on kuusi pistettä, joten molemmilla on vielä mahdollisuus nousta suoraan puolivälieräpaikkaan.
Joukkueet ja kotihallit
Korisliigassa pelaa kaudella 2026–27 kaksitoista joukkuetta. Mukana on perinteikkäitä seuroja ja pienempien kaupunkien joukkueita.
| Joukkue | Kaupunki | Kotihalli | Päävalmentaja |
|---|---|---|---|
| Bisons Loimaa | Loimaa | Loimaan liikuntahalli | Michael Pounds |
| Helsinki Seagulls | Helsinki | Töölön kisahalli | Timo Saukkola |
| Kauhajoen Karhu | Kauhajoki | IKH Areena | Konsta Mastomäki |
| Kataja Basket | Joensuu | Motonet Areena | Petri Virtanen |
| Kipinä Basket | Äänekoski | Äänekosken liikuntatalo | Joni Hautsalo |
| Korihait | Uusikaupunki | Uusikaupunki-areena | Pieti Poikola |
| Kouvot | Kouvola | MLL Areena | Kari Kurronen |
| KTP-Basket | Kotka | Steveco Areena | Greg Gibson |
| Lahti Basketball | Lahti | Lahti Energia -areena | Teemu Turunen |
| Salon Vilpas | Salo | Salohalli | Jussi Savolainen |
| Tampereen Pyrintö | Tampere | Pyynikin palloiluhalli | Tero Hassinen |
| Tapiolan Honka | Espoo | Tapiolan urheiluhalli | Aapo Heinonen |
Kotihallit vaihtelevat kooltaan ja tunnelmaltaan. Töölön kisahalli on yksi sarjan perinteikkäimmistä paikoista, ja Pyynikin palloiluhalli tunnetaan ahtaasta katsomostaan. Äänekosken liikuntatalossa ja Uusikaupunki-areenassa yleisö on lähellä kenttää, mikä tekee tunnelmasta tiiviin.
Sarjassa on mukana sekä suuria että pieniä kaupunkeja. Helsingin seudulla on kaksi joukkuetta, Seagulls ja Honka, ja Tampereella yksi. Loput jakautuvat ympäri maata Joensuusta Kauhajoelle ja Kotkasta Uuteenkaupunkiin. Matkustus on siksi osa sarjan arkea: pisimmät vierasmatkat vievät useita tunteja suuntaansa.
Kotihallin merkitys korostuu koripallossa enemmän kuin monessa muussa lajissa. Kentän mitat ovat kaikkialla samat, mutta katsomon etäisyys, valaistus ja äänimaailma vaihtelevat. Joukkue, joka on tottunut pelaamaan pienessä hallissa, voi kokea ison areenan aluksi vieraana.
Play-in ja pudotuspelit: näin kausi ratkeaa
Pudotuspelijärjestelmä muuttui samalla, kun runkosarja uudistui. Jatkoon pääsee kymmenen joukkuetta, ja play-in-ottelut pelaavat sijoille 7–10 sijoittuneet.
- Play-in: runkosarjan 7. kohtaa 10:nnen ja 8. kohtaa 9:nnen. Otteluparit pelataan kaksiosaisina, ja jatkoon menee kahden ottelun yhteistuloksella.
- Puolivälierät: runkosarjan kuusi parasta pääsevät suoraan. Vastustajat tulevat play-in-voittajista, ja sarjat pelataan paras seitsemästä.
- Välierät: paras seitsemästä.
- Finaalit: paras seitsemästä. Mestari ratkeaa viimeistään 20.5.2027.
- Pronssi: yksi ottelu.
- Putoaminen: runkosarjan 12. putoaa suoraan I divisioona A:han.
Play-in on tuttu malli esimerkiksi jääkiekon SM-liigasta. Koripallossa se tuo lisää otteluita ja pitää sijoilla 7–10 olevat joukkueet mukana loppuun asti. Kahden ottelun yhteistulos tarkoittaa, että ensimmäisen ottelun suurella voitolla on merkitystä myös toisessa.
Korisliiga on Suomen korkein miesten sarjataso, ja sen historia ulottuu vuoteen 1939. Miesten Suomen mestaruus on ratkaissut koripallossa vuodesta 1939 lähtien. Sarjassa on kaudella 2026–27 kaksitoista joukkuetta, ja tavoite on pitää joukkuemäärä samana myös kaudella 2027–28. Runkosarjan viimeinen putoaa suoraan I divisioona A:han, joten putoamiskamppailu on osa sarjaa aivan loppuun asti.
Kausi avattiin 29. syyskuuta kolmella ottelulla: Salon Vilpas–Tapiolan Honka, Kataja–Helsinki Seagulls ja KTP–Bisons. Avauskierros pelattiin tiistaina, ja loput joukkueet tulivat mukaan keskiviikkona.
Käytännössä play-in pakottaa joukkueet pelaamaan tosissaan runkosarjan loppuun. Aiemmin kahdeksan joukkuetta pääsi pudotuspeleihin, joten sijoilla 9–12 kausi päättyi aikaisemmin. Nyt sijoilla 7–10 on eroa siinä, kuka saa kotiedun ja kuka joutuu aloittamaan vieraissa.
Pudotuspelien laajentaminen kymmeneen joukkueeseen tarkoittaa, että runkosarjan neljänneksi sijoittunut ei saa vastaansa kahdeksatta vaan play-in-voittajan. Se voi olla kovempi vastustaja kuin sarjasijoitus antaa ymmärtää.
Pudotuspelien asetelmat
Kotietu on pudotuspeleissä aina paremmin sijoittuneella. Se tarkoittaa, että runkosarjan kärkisijoilla on merkitystä vielä keväällä: seitsemännen ja kymmenennen välinen ero voi ratkaista, kumpi aloittaa sarjan kotona.
Play-in-ottelut pelataan kahden ottelun yhteistuloksella. Vastakkain ovat runkosarjan 7. ja 10. sekä 8. ja 9. Otteluparien voittajat etenevät puolivälieriin.
Puolivälierissä vastustajat muodostuvat kaaviosta: runkosarjan ykkönen kohtaa 8.–9. sijan play-in-voittajan ja kakkonen 7.–10. sijan voittajan. Kaavio on rakennettu niin, että runkosarjan menestys palkitaan.
Mistä Korisliigaa voi katsoa
Kaikki kauden ottelut näkyvät Ruudussa. Ruutu+ Urheilu -tilaus sisältää suorat lähetykset ja tallenteet, ja suurin osa otteluista selostetaan.
Ruutu panostaa tällä kaudella viikon otteluun. Viikon ja kuukauden ottelut tuotetaan isommalla tuotannolla, ja niissä on studio-osuus. Lisäksi yksi ottelu kuukaudessa näytetään Nelosen ilmaiskanavilla.
Jos haluaa seurata sarjaa ilman tilausta, kannattaa tarkistaa Nelosen kanavien aikataulu. Yksittäisiä otteluita näkyy myös Nelosen kanavilla, mutta koko kauden seuraaminen vaatii Ruudun.
Ruudun lähetykset alkavat yleensä hieman ennen ottelun alkua. Studio-osuus pidentää lähetystä, joten aikataulu kannattaa tarkistaa kanavan ohjelmatiedoista. Tallenteet ovat katsottavissa jälkeenpäin, mikä helpottaa ruuhkaisten iltojen seuraamista.
Urheilu-tv-tanaan -sivulta näkee, mitkä muut lähetykset osuvat samalle illalle. Korisliiga pelaa usein samaan aikaan Liigan kanssa, joten päällekkäisyydet kannattaa tarkistaa etukäteen.
Korisliigan ja Susijengin yhteys
Korisliiga on Susijengin tärkein kasvualusta. Marraskuun MM-karsintaryhmässä on mukana kaksi liigapelaajaa: Joel Mäntynen KTP:stä ja Alvar Peltoniemi Hongasta. Molemmat ovat nuoria, ja maajoukkueen minuutit ovat heille tärkeitä.
Yhteys toimii molempiin suuntiin. Maajoukkueen ikkunat keskeyttävät liigakauden, ja pelaajat palaavat seurajoukkueisiinsa eri rooleissa kuin lähtiessään. Seura voi hyötyä siitä, että pelaaja on saanut kansainvälistä kokemusta, mutta samalla loukkaantumisriski kasvaa.
Susijengin MM-karsintojen tilanne on koottu erilliseen juttuun. Marraskuun ottelut Sloveniaa ja Viroa vastaan osuvat samaan aikaan, kun Korisliiga pelaa täyttä kierrosta. Espoon kotiottelun ennakko keskittyy Viro-otteluun.
Kansainvälinen huippu näkyy myös siinä, miten liigapelaajat kehittyvät. Lauri Markkanen on Suomen tunnetuin koripalloilija, ja hänen kautensa NBA:ssa vaikuttaa koko lajin näkyvyyteen. Markkasen tilanne on käsitelty erikseen, koska käsivamma vaikuttaa myös Susijengin kevääseen.
Mitä koripallossa kannattaa seurata
Koripallo on tilastolaji, ja sarjataulukko kertoo vain osan. Otteluiden sisällä ratkaisevat usein pienet asiat: levypallot, menetykset ja vapaaheittojen määrä.
- Levypallot: hyökkäyslevypallo tuo toisen heittomahdollisuuden ja hidastaa vastustajan juoksua.
- Menetykset: jokainen menetys on vastustajalle mahdollisuus nopeaan hyökkäykseen.
- Vapaaheitot: paljon vapaaheittoja heittävä joukkue pakottaa vastustajan rikkomaan.
- Kolmen pisteen heitot: heittomäärä ja onnistumisprosentti kertovat, pelaako joukkue nopeasti vai hitaasti.
Korisliigassa erot ovat usein pieniä, koska joukkueet tuntevat toisensa. Siksi kotietu ja matkustus voivat nousta ratkaiseviksi. Pitkä matka Joensuusta Uuteenkaupunkiin näkyy usein seuraavan päivän ottelussa.
Toinen seurattava asia on vaihtopenkin käyttö. Koripallossa vaihdot ovat jatkuvia, ja valmentaja voi muuttaa ottelun kulkua vaihtamalla puolustustapaa kesken neljänneksen. Siksi kokoonpanon laajuus on tärkeä mittari: joukkue, joka voi vaihtaa viisi pelaajaa kerralla, jaksaa paremmin kevään ruuhkassa.
Kolmas asia on nuorten pelaajien kehitys. Korisliiga on monelle ensimmäinen ammattilaissarja, ja minuutit vaihtelevat paljon. Nuori pelaaja voi nousta kevään aikana ratkaisurooliin, jos hän saa vastuuta syksyllä.
Vedonlyönti ja Korisliiga
Koripalloon voi tutustua myös vedonlyönnin kautta. TrustDicen sports-osiossa on tarjolla koripallokohteita, ja Korisliigan otteluihin voi hakea näkökulmaa tilastoista.
Tärkein yksittäinen kohde on tasoitus. Siinä joukkueelle annetaan etu tai haitta pisteinä, jotta ottelusta tulee tasaväkisempi. Tasoitusvedonlyönnin perusteet kannattaa lukea, jos piste-ero tuntuu vieraalta.
Toinen yleinen kohde on kokonaispisteet. Siinä arvioidaan, meneekö ottelussa yli vai alle sovitun pistemäärän. Korisliigassa tempo vaihtelee paljon: Honka pelaa nopeasti, Kipinä puolestaan hallitusti. Siksi kokonaispisteisiin vaikuttaa enemmän joukkueiden pelityyli kuin sarjan keskiarvo.
Korisliigassa ottelu kestää 40 minuuttia ja pelataan neljässä 10 minuutin jaksossa. Se on lyhyempi kuin NBA:n 48 minuuttia, joten pistemäärät ovat keskimäärin pienempiä. Jatkoaika kestää viisi minuuttia. Nämä perusasiat auttavat arvioimaan, mitä kokonaispisteillä tarkoitetaan.
Vedonlyönti ei takaa voittoja. Panos kannattaa mitoittaa niin, että sen menettäminen ei haittaa arkea.

Mitä seuraavaksi
Marraskuun lopussa Korisliiga pelaa täyden kierroksen, ja joulukuussa ohjelmassa on useita otteluita. Sarjataulukko tulee elämään paljon ennen helmikuuta. Joulukuun ohjelma on yksi kauden tiheimpiä, ja se testaa 34 kierroksen mallia arjessa: otteluita on paljon, matkustusta on paljon ja kokoonpanot elävät.
Seuraavat asiat kannattaa pitää mielessä.
- Kipinä ja KTP ovat kärjessä, mutta pudotuspelipaikat ovat yhä avoinna.
- Play-in-viiva on tällä hetkellä kahdeksassa pisteessä.
- Kouvot ja Bisons tarvitsevat voittoja, jotta kausi ei karkaa.
- Joulukuun ottelut ovat ensimmäinen kunnon testi uudelle sarjajärjestelmälle.
Korisliiga ei ole yhtä suuri kuin Liiga tai NHL, mutta sarjassa on oma logiikkansa. Kausi on pitkä, joukkueet kohtaavat toisensa kolme kertaa ja pudotuspeleihin pääsee kymmenen joukkuetta kahdestatoista. Se tarkoittaa, että runkosarjan loppuun asti riittää panosta.
Sarjan seuraaminen vaatii hieman vaivannäköä, koska otteluita on paljon ja ne hajaantuvat eri puolille maata. Toisaalta juuri siksi sarjassa riittää tarinoita: pieni seura voi voittaa suuren ja yksi voittoputki voi muuttaa koko taulukon.
Mestaruus ratkeaa aikaisintaan huhtikuussa ja viimeistään 20. toukokuuta 2027. Siihen asti jokainen kierros muuttaa asetelmia.









