Vilma Ryytty voitti marraskuun 15. päivänä Oloksen Tykkikisojen vapaan hiihtotavan kymmenen kilometrin väliaikalähtökilpailun. Ero toiseksi tulleeseen Saksan Pia Finkiin oli 8,4 sekuntia. Voitto ei ollut yksittäinen onnenkantamoinen, vaan jatko talvelle, jolla Ryytty hiihti olympiaviestissä pronssille ja nousi maailmancupissa kymmenen parhaan joukkoon.
Kausi 2026–27 alkaa Rukalla 27.–29. marraskuuta. Kauden päätapahtuma on Falunin MM-kisat 22. helmikuuta–7. maaliskuuta 2027. Ryytylle molemmat ovat tuttuja paikkoja, mutta lähtökohta on eri kuin vuosi sitten: häntä ei enää mitata lupauksena vaan urheilijana, jolta odotetaan tuloksia.
Kausi 2025–26 oli Ryytyn läpimurto, ja seuraava kysymys on, pystyykö hän toistamaan sen. Sitä taustaa vasten myös Falunin MM-kisat saavat merkityksensä.
Kuka Vilma Ryytty on
Ryytty syntyi 27. toukokuuta 2001 ja edustaa Iisalmen Visaa. Hän on 25-vuotias, ja hän kuuluu Suomen maastohiihdon A-maajoukkueeseen, jossa on kaudella 2026–27 seitsemän naista ja kaksitoista miestä. Hänen kotiseutunsa on Ylä-Savossa, ja Iisalmi näkyy edelleen seurana, vaikka harjoittelu tapahtuu pitkälti maajoukkueen mukana.
Ensimmäinen isompi merkki tuli tammikuussa 2025, kun Ryytty voitti Imatran SM-viikonlopun 20 kilometrin yhdistelmäkilpailun. Se oli hänen ensimmäinen aikuisten Suomen mestaruutensa. Samana talvena hän debytoi aikuisten arvokisoissa Trondheimin MM-laduilla: 50 kilometrin vapaan kilpailussa sija 18 ja skiathlonissa 28.
Trondheimin 50 kilometriä oli historiallinen kilpailu, sillä naisten matkaa ei ollut aiemmin hiihdetty MM-tasolla. Ryytyn 18. sija ei noussut otsikoihin, mutta se kertoi jotain olennaista: hän jaksoi hiihtää pitkän matkan loppuun asti kansainvälisessä seurassa. Se ominaisuus on kantanut myöhemminkin.
Kansainvälinen läpimurto ajoittui joulukuuhun 2025. Davosin kymmenellä kilometrillä Ryytty oli yhdeksäs, ja se oli hänen ensimmäinen kymmenen parhaan joukkoon yltänyt maailmancupin sijoituksensa. Edellisellä kaudella hän oli ollut parhaimmillaan 12:s ja 14:s vapaalla matkalla, joten nousu oli jatkoa kehitykselle eikä irrallinen piikki.

Viime kausi: 402 pistettä ja olympiapronssi
Kokonaiskilpailussa Ryytty oli 44:s 402 pisteellä. Matkacupissa sijoitus oli 34:s. Lukemat eivät kuulosta suurilta, mutta ne kertovat kaudesta, jolla oli kaksi selvää huippua ja niiden välissä pitkä, tasainen jakso ilman romahduksia.
Vertailu auttaa. Kärkihiihtäjät keräävät kaudessa yli 2 000 pistettä, joten 402 pistettä tarkoittaa sijoituksia kymmenen ja kolmenkymmenen välillä. Se on taso, jolla pääsee maailmancupissa säännöllisesti mukaan mutta ei vielä ratkaise kokonaiskilpailua. Ryytyn seuraava askel on nostaa huonoimmat sijoitukset pois ja pitää huippu ennallaan.
| Ajankohta | Kilpailu | Matka | Sijoitus |
|---|---|---|---|
| 28.11.2025 | Ruka, maailmancup | 10 km (p) | 36. |
| 30.11.2025 | Ruka, maailmancup | 20 km (v) | 36. |
| 6.12.2025 | Trondheim, maailmancup | 20 km skiathlon | 16. |
| 7.12.2025 | Trondheim, maailmancup | 10 km (v) | 18. |
| 14.12.2025 | Davos, maailmancup | 10 km (v) | 9. |
| 4.1.2026 | Tour de Ski, Val di Fiemme | 10 km (v) | 12. |
| 4.1.2026 | Tour de Ski | Kokonaiskilpailu | 20. |
| 14.2.2026 | Milano-Cortina | Viesti | Pronssi |
| 2026 | Milano-Cortina | Skiathlon | 15. |
| 2026 | Milano-Cortina | 10 km (v) | 18. |
| 1.3.2026 | Falun, maailmancup | Skiathlon | 28. |
| 8.3.2026 | Lahti, maailmancup | 10 km (p) | 54. |
| 14.3.2026 | Oslo, maailmancup | 50 km (v) | 29. |
Davos ja Tour de Ski
Davosin yhdeksäs sija oli kauden ensimmäinen kunnon näyttö. Väliaikalähdössä ei voi piiloutua joukon keskelle, joten sijoitus kertoi suoraan hiihtovauhdista. Sen jälkeen Ryytty hiihti Tour de Skin kokonaiskilpailussa 20:nneksi. Päätösetapilla Alpe Cermisin loppunousussa hän oli 12:s ja suomalaisista nopein, vaikka lähtöpaikka oli Tourin tilanteen takia huono.
Tour de Ski on kiertue, jossa kokonaisuus ratkaisee. Kuusi etappia kymmenen päivän sisällä vaatii palautumista, ja yksi huono päivä pudottaa sijoituksia enemmän kuin yksittäisessä kisassa. Ryytyn 20. sija oli hänen siihenastisen uransa paras kokonaissijoitus kiertueella, ja se syntyi ilman yhtään keskeytystä. Tour de Skin 2027 ohjelma näyttää, miten kiertue rakentuu ensi tammikuussa.
Olympiapronssi viestissä
Milano-Cortinan olympialaisissa Ryytty hiihti pronssille Suomen naisten viestijoukkueessa. Joukkueessa hiihtivät hänen lisäkseen Jasmi Joensuu, Kerttu Niskanen ja Johanna Matintalo. Pronssi oli Ryytyn ensimmäinen olympiamitali.
Henkilökohtaisilla matkoilla taso ei vielä riittänyt mitaleille: skiathlonissa 15. sija ja kymmenellä kilometrillä 18. Se on rehellinen kuva tilanteesta. Viestissä hän pystyi antamaan osuutensa joukkueelle, mutta yksin hiihdettynä ero kärkeen oli vielä selvä.
Viestimitali muutti silti asetelman. Neljän hiihtäjän joukkueessa jokainen osuus lasketaan, ja Ryytyn nimi kirjattiin mitalistien listaan. Se tuo näkyvyyttä, mutta myös painetta: jatkossa kysytään, pystyykö hän ottamaan seuraavan askelen henkilökohtaisilla matkoilla. Jasmi Joensuun kausi kulki samassa joukkueessa, ja molempien rooli on muuttunut viime talven jälkeen.
Kausi jatkui olympialaisten jälkeen vielä muutamalla maailmancupin startilla. Falunin skiathlonissa sija oli 28, Lahden kympillä 54 ja Oslon 50 kilometrillä 29. Ne olivat väsyneen kauden loppuja, eivät uusia avauksia.
Kausi 2026–27: voitto Oloksella ja Rukan avaus
Oloksen Tykkikisat ovat kauden ensimmäisiä kansainvälisiä FIS-kilpailuja. Muonion ensilumella hiihdettävä kilpailu on monelle ensimmäinen kunnon kuntotesti ennen maailmancupia, joten tulokset kertovat enemmän kunnosta kuin moni kesäinen testi.
Ryytty aloitti viikonloppunsa 14. marraskuuta perinteisen kympin kahdeksannella sijalla. Seuraavana päivänä hän voitti vapaan kympin. Ero Finkiin oli 8,4 sekuntia, ja kolmanneksi sijoittunut Itävallan Teresa Stadlober jäi Finkistä 0,5 sekuntia. Stadlober myöhästyi lähdöstä välineongelmien takia, ja tuomaristo hyväksyi hänen ajakseen varsinaisen hiihtoajan, mistä syntyi keskustelua tulospalvelussa.
Suomalaisten osalta ero oli suuri. Seuraavaksi paras suomalainen, Anna-Kaisa Saari, oli kahdeksas ja hävisi Ryytylle 58,8 sekuntia. Kymmenen parhaan joukkoon mahtui useita suomalaisia, mutta kärki oli Ryytyn hallussa.
Ryytty ei ilmoittautunut Rukan Suomen Cupiin 21.–22. marraskuuta. Ratkaisu on ymmärrettävä: Suomen Cup on näyttöpaikka maajoukkuepaikoista, ja Ryytyn paikka A-maajoukkueessa on jo selvä. Maailmancupin avaus Rukalla on tärkeämpi.
| Ajankohta | Paikka | Tapahtuma |
|---|---|---|
| 27.–29.11.2026 | Ruka, Suomi | Maailmancupin avaus |
| 4.–6.12.2026 | Trondheim, Norja | Maailmancup |
| 11.–13.12.2026 | Davos, Sveitsi | Maailmancup |
| 1.–10.1.2027 | Les Rousses–Val di Fiemme | Tour de Ski |
| 22.2.–7.3.2027 | Falun, Ruotsi | MM-kisat |
| 21.3.2027 | Ulricehamn, Ruotsi | Maailmancupin finaali |
Kauden kalenteri on tuttu: Ruka avaa, Tour de Ski jakaa tammikuun ja MM-kisat katkaisevat helmikuun. Koko ohjelman voi tarkistaa maailmancupin kalenterista.
Rukan avausviikonloppuun kuuluu perjantain kymmenen kilometriä perinteisellä, lauantain sprintti ja sunnuntain 20 kilometriä vapaalla. Ryytyn kannalta sunnuntai on mielenkiintoisin: pitkä yhteislähtö vapaalla sopii hänen profiililleen, ja se antaa ensimmäisen vertailukohdan kansainvälisestä kärjestä.
Mitä Rukalla kannattaa katsoa
Rukan rata on profiililtaan raskas. Alkulenkki sisältää pitkän nousun, ja stadionin ohittava osuus ratkaisee usein kirin. Väliaikalähdössä se tarkoittaa, että ensimmäisen kilometrin ylivauhti kostautuu lopussa. Yhteislähdössä puolestaan se, kuka pääsee nousuun kärjessä, ratkaisee paljon.
Ryytylle tärkein mittari ei ole sijoitus vaan aikaero kärkeen. Jos ero pysyy puolen minuutin sisällä, kausi on lähtenyt liikkeelle oikeaan suuntaan. Jos ero venyy yli minuuttiin, kyse on enemmän kunnon vaiheesta kuin yksittäisestä kilpailusta.
Rukan jälkeen vuorossa ovat Trondheim joulukuun alussa ja Davos joulukuun puolivälissä. Kolmen viikonlopun sarja antaa jo kuvan siitä, onko kesän harjoittelu osunut kohdalleen. Viime vuonna vastaava jakso tuotti Davosissa yhdeksännen sijan, joten vertailukohta on olemassa.
Sama viikonloppu ratkaisee myös miesten sprintin. Suomen sprinttijoukkueen kärkinimiin kuuluu Lauri Vuorinen, jonka kausi käynnistyy samoissa kisoissa. Vuorisen tilanne on oma lukunsa, mutta kokonaisuuden kannalta Ruka on koko maajoukkueen ensimmäinen yhteinen mittaus.
Miksi vapaa hiihtotapa kantaa
Ryytty on profiililtaan vapaan hiihtotavan matkahiihtäjä. Se ei tarkoita, ettei hän osaa perinteistä, mutta hänen parhaat tuloksensa ovat tulleet luistelutekniikalla ja pitkillä matkoilla.
Vapaa hiihtotapa suosii urheilijoita, jotka pystyvät pitämään tasaisen tehon koko matkan ajan. Väliaikalähdössä ei ole peesiapua, joten jokainen metri on hiihdettävä itse. Yhteislähdössä taktiikka on toinen: paikka joukossa ratkaisee, ja lopussa pitää olla vielä varaa kiristää.
Ryytyn vahvuudet ovat juuri näissä asioissa:
- Tasainen vauhti koko matkan ajan ilman suuria romahduksia.
- Hyvä kapasiteetti pitkiin yhteislähtöihin ja loppukiriin.
- Kyky hiihtää nousuja taloudellisesti, mikä näkyi Alpe Cermisin loppunousussa.
- Kokemus viestiosuuksista, joissa oma suoritus pitää sovittaa joukkueen tilanteeseen.
Heikkoudet ovat yhtä selviä. Sprintissä hän ei ole kärkitasoa, ja perinteisen väliaikalähdöissä ero maailman kymmenen parhaan joukkoon on ollut iso. Rukan 36. sija perinteisen kympillä marraskuussa 2025 ei ollut poikkeus vaan jatkumo.
Siksi Ryytyn ohjelma rakentuu todennäköisesti vapaan matkojen ja yhteislähtöjen ympärille. Se on myös järkevin tapa kerätä pisteitä: matkacupissa pitkät vapaat kilpailut ovat hänen parasta aluettaan.
Väliaikalähdön ja yhteislähdön ero on syytä pitää mielessä, kun tuloksia lukee. Väliaikalähdössä jokainen hiihtää oman aikansa, ja sijoitus kertoo suoraan vauhdista. Yhteislähdössä taktiikka voi peittää eroja: kärkiryhmässä voi säästää voimia ja ratkaista vasta lopussa. Ryytyn tulokset ovat painottuneet juuri yhteislähtöihin, joissa hän on parhaimmillaan silloin, kun vauhti kiristyy viimeisellä kierroksella.
Nousut ovat hänen vahvuutensa. Alamäet ja tekniset laskut eivät ole yhtä luontevia, ja se näkyy kilpailuissa, joissa on paljon käännöksiä ja jyrkkiä laskuja. Falunin radalla on molempia, joten välinevalinnalla ja laskutekniikalla on tavallista suurempi merkitys.
Rooli Suomen naisten joukkueessa
Suomen naisten maastohiihto elää muutosvaihetta. Jasmi Joensuu on sprintin kärkinimi, Johanna Matintalo on kehittynyt tasaisen varmaksi matkakahiihtäjäksi, ja Jasmin Kähärä sekä Vilma Nissinen täydentävät joukkuetta. Ryytty sijoittuu tässä ryhmässä vapaan matkojen ja pitkien yhteislähtöjen osaajaksi.
Se asema on arvokas joukkueelle. Viestissä tarvitaan neljä hiihtäjää, ja vapaan osuudet ovat usein ratkaisevia. Ryytyn olympiapronssi tuli juuri viestistä, ja hän on osoittanut pystyvänsä hiihtämään oman osuutensa ilman suuria virheitä.
Kilpailu paikoista on silti kova. Maajoukkueessa on seitsemän naista, ja kotimaan maailmancupeissa Suomi saa lähettää matkaan tavallista suuremman joukkueen. Se tarkoittaa, että näyttöpaikkoja riittää, mutta myös sitä, että jokainen startti on näyttö.
Ryytyn etu on monipuolisuus. Hän ei ole erikoistunut pelkästään yhteen matkaan, vaan pystyy hiihtämään kympin, skiathlonin ja pitkän yhteislähdön. Arvokisoissa juuri monipuolisuus ratkaisee paikan: ohjelmaan mahtuu harvoin enempää kuin kaksi tai kolme henkilökohtaista starttia, ja viesti tulee päälle.
Toinen etu on ikä. Ryytty on 25-vuotias, ja maastohiihtäjän paras ikä ajoittuu usein 26–30 vuoden välille. Hänellä on siis vielä aikaa kehittyä, mutta ei enää varaa hukata kokonaisia kausia. Juuri siksi kuluvan talven pitäisi olla askel eteenpäin, ei pelkkä välivuosi.
Falunin MM-kisat 2027
Falun on järjestänyt MM-hiihdot vuosina 1954, 1974, 1993 ja 2015. Vuonna 2027 kaupunki isännöi kisoja jälleen, ja ne hiihdetään 22. helmikuuta–7. maaliskuuta. Yle näyttää MM-kisat Suomessa.
MM-ohjelma sisältää molemmat hiihtotavat ja matkat sprintistä pitkiin yhteislähtöihin. Ryytyn kannalta olennaisia ovat kymmenen kilometrin vapaa kilpailu, skiathlon ja mahdollinen viestiosuus. Pitkä yhteislähtö on kysymysmerkki: se vaatii kestävyyttä, jota häneltä löytyy, mutta myös kykyä selviytyä ruuhkasta ja välinevalinnoista.
Falunin rata on tunnettu vaativista nousuista. Se sopii hiihtäjälle, joka ei pelkää hiihtää yksin, ja Ryytyn profiili istuu siihen paremmin kuin nopeisiin sprinttiratoihin. Falunin MM-kisojen kilpailumuodot ja mitalit on koottu erikseen.
MM-menestys ei synny pelkästään radan profiilista. Kisat ovat yksittäinen viikko, jolla pitää osua kuntohuippuun. Ryytyn kohdalla kysymys on, ehtiikö kunto huippuun juuri oikeaan aikaan. Olympiapronssi osoitti, että hän pystyy pelaamaan joukkueen puolesta paineessa. Henkilökohtainen mitali on eri asia, ja siihen vaaditaan vielä yksi askel.
Ohjelman yksityiskohdat painavat paljon. Jos kymmenen kilometrin vapaa kilpailu on aikaisin kisaviikolla, se sopii Ryytylle: tuoreilla jaloilla hän pystyy hiihtämään kovan väliaikalähdön. Jos matka on vasta viikon lopussa, alla on enemmän kilpailuja ja palautuminen korostuu.
Viesti on eri tarina. Siinä ratkaisee joukkueen kokonaisuus, ja Ryytyn osuus voi nousta arvoon, vaikka hän ei olisi nopein yksin hiihdettynä. Neljän hiihtäjän joukkue voi yltää mitalille, jos jokainen osuus onnistuu.
TrustDice tarjoaa sporttivedonlyöntiä talvilajeihin, myös maastohiihtoon. MM-kisoissa lähtökohdat kannattaa arvioida vasta starttilistojen ja kuntoilmoitusten perusteella, sillä yksittäinen sairastuminen voi muuttaa asetelmat kokonaan. Vedonlyönti on viihdettä, ei tapa ansaita rahaa.
MM-kisat eivät kerrytä maailmancupin pisteitä. Ne katkaisevat kauden kahtia, ja niiden jälkeen jäljellä on enää muutama viikonloppu. Siksi helmikuun kunto on koko kauden tärkein yksittäinen asia.
Missä kautta voi seurata
Yle näyttää kaudella 2026–27 Rukan, Trondheimin, Toblachin, Salpausselän ja Ulricehamnin osakilpailut sekä Falunin MM-kisat. Loput maailmancupin osakilpailut ovat Viaplayn maksullisessa palvelussa.
Rukan kisat näkyvät Yle TV2:lla ja Yle Areenassa, ja sama koskee Lahden Salpausselkää. Lähetysajat vaihtelevat kilpailupaikan mukaan, joten hiihdon TV-aikataulu kannattaa tarkistaa kisaviikolla erikseen.
Ryytyn kalenteri on suhteellisen selkeä. Ruka, Trondheim ja Davos ennen joulua, Tour de Ski tammikuussa ja MM-kisat helmikuun lopussa. Jos kunto kestää ehjänä, hänellä on ohjelmassa noin kymmenen henkilökohtaista starttia ennen Falunia.

Mitä kaudelta voi odottaa
Ryytyn nousu ei tullut yhdestä kesästä vaan usean vuoden työstä. Hän oli 23-vuotias voittaessaan ensimmäisen SM-kultansa ja 24-vuotias hiihtäessään ensimmäisen kymmenen parhaan joukkoon maailmancupissa. Kansainvälinen kärki ei tullut nopeasti, ja siksi kehityksen jatkuminen on realistista.
Kausi 2026–27 näyttää, riittääkö taso henkilökohtaiselle MM-mitalille. Oloksen voitto oli hyvä alku, mutta Ruka ja Tour de Ski kertovat enemmän. Falunissa mitataan se, mitä jää käteen.
Ryytyn kohdalla kannattaa seurata yhtä asiaa yli muiden: miten hän hiihtää kymmenen kilometrin väliaikalähdön kovassa seurassa. Se on matka, jolla ei ole peesiapua eikä taktista suojaa. Jos sijoitus nousee siinä kymmenen parhaan joukkoon, henkilökohtainen mitali Falunissa on realistinen tavoite. Jos ei, kyse on edelleen viestihiihtäjästä, joka parhaimmillaan nostaa joukkueen mitalille.









