文

Tero Seppälä on ollut Suomen miesampumahiihdon kärkinimi jo kahdeksan vuoden ajan. Kausi 2026–27 alkaa tutusta paikasta: Kontiolahden maailmancup kilpaillaan 26.–29. marraskuuta, ja Seppälällä on paikka avauskilpailuun viime kauden näyttöjen perusteella.

Kyseessä on hänen kymmenes maailmancup-kautensa. Ikää on 30 vuotta, ja uran painopiste on siirtynyt yksittäisistä onnistumisista tasaisuuteen. Viime kaudella hän oli maailmancupin kokonaiskilpailussa 23:s ja keräsi 286 pistettä. Se on hänen toiseksi paras kokonaissijoituksensa.

Kauden päätavoite on helmikuun MM-kilpailuissa Otepäässä. Matka Kontiolahdelta Viron eteläosaan on lyhyt, ja kisapaikka on Seppälälle ennestään tuttu. Siksi kausi rakentuu kahden kotikentän ympärille: ensin Kontiolahti marraskuussa, sitten Otepää helmikuussa.

Tähän juttuun on koottu Seppälän ura, viime kauden luvut, rooli joukkueessa ja se, mitä kaudelta 2026–27 voi odottaa.

Kontiolahti ei ole hänelle vain kalenterin ensimmäinen rasti. Se on kotikisa, jossa hän on harjoitellut vuosia ja jossa hän tuntee jokaisen nousun. Samalla se on paikka, jossa kausi voi lähteä väärään suuntaan tai löytää oikean rytmin. Ampumahiihdossa marraskuun tulos ei ennusta helmikuuta, mutta se kertoo, missä kunnossa perusta on.

Koko kauden osakilpailut ja niiden ajankohdat löytyvät ampumahiihdon maailmancupin 2026–27 kalenterista. Kalenteri auttaa hahmottamaan, miten tiivis kausi on ja missä kohdissa harjoittelulle jää tilaa.

Tausta ja arki Kontiolahdella

Seppälä syntyi Järvenpäässä 25. tammikuuta 1996. Nykyään hän asuu Kontiolahden Lehmossa, ja harjoittelupaikat ovat kodin lähellä. Seura on Haapajärven Kiilat, vaikka arki pyörii Pohjois-Karjalassa.

Valmentaja Anatoli Khovantsev on ollut hänen tukenaan jo usean vuoden ajan. Khovantsev on paikalla käytännössä kaikissa päivittäisissä ampumaharjoituksissa, ja harjoitusohjelmaa suunnitellaan yhdessä. Taustalla on myös perhe: isä Timo Seppälä kilpaili ampumahiihdossa Lillehammerin olympialaisissa 1994.

Seppälä on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Hän on kertonut pitävänsä maa- ja metsätöistä, jotka tuovat vastapainoa kilpaurheilulle. Arki on keskittynyt Kontiolahdelle, missä ampumapaikka ja ladut ovat lähellä.

Kesällä 2026 harjoittelua rajoittivat pienet vammat. Seppälä pääsi vain yhdelle maajoukkueleirille, joka järjestettiin Ranskassa. Muuten kesä kului pitkälti Kontiolahdella ampumapenkan ja kisaratojen äärellä.

Hän palasi myös tuttuun aseeseen: aiemmin käytössä ollut tukki otettiin takaisin, ja se tuntui harjoituksissa heti sopivalta. Pienet yksityiskohdat ovat ampumahiihdossa tavallista tärkeämpiä, koska laji ratkeaa sekunneissa ja osumissa.

Kontiolahti on yksi Suomen tärkeimmistä ampumahiihtokeskuksista. Stadion, ladut ja ampumapaikka muodostavat tiiviin kokonaisuuden, jossa yleisö on lähellä tapahtumia. Seppälälle tuttuus on etu erityisesti tuulisissa olosuhteissa: ampumapaikan käyttäytymisen oppii vain toistojen kautta.

Harjoitusarki on muuttunut uran aikana. Suksikalusto on kasvanut, huoltoon käytetään enemmän aikaa ja kilpailumatkustaminen on suunnitelmallisempaa. Seppälä on kuvannut, että kymmenen vuoden aikana kaluston määrä on moninkertaistunut. Se kertoo lajin muutoksesta: pelkkä hiihtokunto ei riitä, vaan välinehuollosta on tullut osa kilpailusuoritusta.

Ura ja kaksi voitokasta parisekaviestiä

Seppälä kilpaili ensimmäisen kerran maailmancupissa kaudella 2017–18. Sijoitus oli tuolloin kokonaiskilpailussa 61:s, eikä läpimurto tullut heti. Seuraavat kaudet toivat vähitellen jalansijaa: 2019–20 hän oli kokonaiskilpailussa 37:s ja 2020–21 sijalla 35.

Kausi 2021–22 oli hänen paras yksilökautensa. Hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa 12:nneksi, takaa-ajocupissa kahdeksanneksi ja yhteislähtöcupissa kahdeksanneksi. Matkalla oli kaksi viidettä sijaa: takaa-ajo Östersundissa ja pikakilpailu Ruhpoldingissa. Lisäksi hän oli kuudes Anterselvan yhteislähdössä.

Kauden 2024–25 käännekohta tuli Oberhofissa 12. tammikuuta 2025. Seppälä ja Suvi Minkkinen voittivat parisekaviestin, ja kyseessä oli Suomen ensimmäinen maailmancupin viestivoitto ampumahiihdossa. Seppälä oli ennen sitä kilpaillut yli 200 maailmancupin osakilpailussa ilman palkintosijaa.

Voitto ei jäänyt ainoaksi. Tammikuussa 2026 Seppälä ja Minkkinen voittivat parisekaviestin myös Nové Městossa. Kaksikon yhteistyö on ollut Suomen parisekaviestin perusta.

Viime kausi toi lisää tasaisuutta. Kokonaiskilpailun 23. sija ja 286 pistettä olivat selkeä parannus edelliskauden 27. sijasta. Parhaat yksilösijoitukset olivat 12:s Ruhpoldingin pikakilpailussa ja 12:s Kontiolahden yhteislähdössä.

Maailmancupin palkintosijoja on toistaiseksi vain viestistä. Yksilökilpailussa läpimurto on jäänyt lähelle: 2021–22 kaudella hän oli useasti kuuden parhaan joukossa, mutta ei koskaan kolmen joukossa.

Uran alku oli hidas. Kausi 2018–19 toi kokonaiskilpailussa 62. sijan, eikä paikka maailmancupin vakioringissä ollut itsestään selvä. Seuraava kausi nosti hänet 37:nneksi, ja 2020–21 sijoitus oli 35:s. Nousu tapahtui askel kerrallaan, ei yksittäisen kilpailun kautta.

Kansainvälinen kärki on samaan aikaan tiivistynyt. Viime kaudella kokonaiskilpailun voitti Ranskan Éric Perrot, ja kärjessä olivat myös Norjan Sturla Holm Lægreid ja Johan-Olav Botn. Ruotsin Sebastian Samuelsson ja Ranskan Émilien Jacquelin pitivät paikkansa kymmenen joukossa. Seppälän 23. sija on tuossa seurassa hyvä suoritus, mutta matka kärkeen on pitkä.

Seppälän vahvuus on ollut pysyä ehjänä pitkän kauden ajan. Ampumahiihto rankaisee erityisesti viestejä, joissa jokainen osuus lasketaan. Hän on ollut luotettava lenkki sekä miesten viestissä että sekaviesteissä, ja se on ollut hänen arvonsa joukkueelle.

Uran tärkeimmät hetket ovat harvassa mutta selkeitä:

• Ensimmäinen maailmancup-kausi 2017–18 ja paikka PyeongChangin olympialaisissa.
• Kausi 2021–22: kokonaiskilpailun 12. sija ja kaksi viidettä sijaa.
• Oberhofin parisekaviestin voitto tammikuussa 2025 yhdessä Suvi Minkkisen kanssa.
• Yhdeksäs sija Lenzerheiden MM-yhteislähdössä 2025.
• Toinen parisekaviestin voitto Nové Městossa tammikuussa 2026.

Arvokisat ja paras kausi

Seppälä on kilpaillut kolmissa talviolympialaisissa. PyeongChangissa 2018 hän oli pikakilpailussa 20:s ja sekaviestissä kuudes. Pekingissä 2022 hän sijoittui yhteislähdössä yhdeksänneksi, takaa-ajossa 21:nneksi ja pikakilpailussa 25:nneksi. Viestissä Suomi oli 17:s ja sekaviestissä 11:s.

Milano-Cortinassa 2026 hän oli pikakilpailussa 18:s, takaa-ajossa 15:s ja yhteislähdössä 22:s. Normaalimatkalla sijoitus oli 51:s. Miesten viestissä Suomi oli seitsemäs ja sekaviestissä kuudes. Sekaviestin kuudes sija oli yksi hänen parhaista olympiasijoituksistaan.

MM-kilpailuissa hänen paras henkilökohtainen sijoituksensa on yhdeksäs sija Lenzerheiden yhteislähdössä 2025. Samoissa kisoissa hän oli sekaviestissä yhdeksäs ja miesten viestissä kymmenes. Oberhofissa 2023 hän oli yhteislähdössä kymmenes.

Arvokisojen osalta kuva on selkeä: Seppälä on parhaimmillaan yhteislähdöissä ja viesteissä, joissa taktinen osaaminen ja ampumaradan rauha korostuvat. Yksittäisessä pikakilpailussa hän on ollut epätasaisempi.

Ampumahiihtäjän profiili

Seppälä on profiililtaan hiihtäjä, joka pystyy pitämään vauhtia yllä myös radan loppuosassa. Hänen vahvuutensa on tasainen hiihto, ei yksittäinen räjähtävä puristus. Pitkillä matkoilla se näkyy siinä, että erot kärkeen eivät kasva viimeisellä kierroksella.

Ampumataito on kehittynyt uran aikana. Makuuammunta on ollut vakaampaa kuin pystyammunta, ja pystyammunnan merkitys korostuu erityisesti viesteissä ja yhteislähdöissä. Yksi ohilaukaus voi maksaa kymmeniä sekunteja, kun kärki ampuu puhtaasti.

Hän on itse kertonut pitävänsä yhteislähdöstä eniten. Siinä kaikki lähtevät samaan aikaan, taktiikka on jatkuvaa ja ampumapaikalle tullaan usein suurella joukolla. Kokemus auttaa paikan valinnassa ja rauhoittumisessa.

Viestissä hän on ollut luotettava osuushiihtäjä. Parisekaviestin voitto vaati sekä tarkkaa ammuntaa että kykyä hiihtää kärkijoukossa. Seppälä avasi viestin Oberhofissa ja toi Suomen vaihtoon hyvältä paikalta, vaikka joutui käyttämään varapanoksia.

Ampumahiihdon kilpailumuodot painottavat eri asioita. Normaalimatkalla jokainen ohilaukaus tuo minuutin aikasakon, joten rauhallinen ammunta on ensisijaista. Pikakilpailussa sakkokierros on lyhyt, ja hiihtovauhti korostuu. Takaa-ajossa lähtöjärjestys määräytyy edellisen kilpailun perusteella, ja yhteislähdössä kaikki lähtevät samasta viivasta.

Yhteislähdössä taktiikka on jatkuvaa: paikan valinta, peesaus ja ampumapaikalle saapuminen suuressa joukossa. Kokemus auttaa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että yksi huono sarja voi pudottaa kymmenen sijan päähän.

Viesteissä paine on erilainen. Oma suoritus ei ratkaise vain omaa sijoitusta, vaan koko joukkueen. Seppälä on hoitanut sekä avaus- että ankkuriosuuksia, ja parisekaviestin voitot osoittavat, että hän pystyy käsittelemään painetta. Ratkaisevaa on tavallisesti se, miten hän selviää pystyammunnasta viimeisellä kierroksella.

Kausi 2026–27: Kontiolahdelta Otepäähän

Kausi alkaa Kontiolahdella 26.–29. marraskuuta. Ohjelmassa on miesten normaalimatka torstaina, naisten normaalimatka perjantaina, parisekaviesti ja sekaviesti lauantaina sekä pikakilpailut sunnuntaina.

Kontiolahti on Seppälälle tuttu paikka. Hän on harjoitellut siellä vuosia, ja ampumapenkka sekä kisareitit ovat tulleet tutuiksi. Kotikisa tuo kuitenkin oman lisänsä: yleisö, media ja odotukset kasvavat, kun kilpailu käydään omassa maassa.

Maailmancupin kalenteri on kaudella 2026–27 poikkeuksellisen tiivis. Kontiolahden jälkeen vuorossa ovat Hochfilzen, Le Grand-Bornand, Pokljuka, Ruhpolding, Anterselva ja Nové Město. Helmikuussa kilpaillaan Otepään MM-kisoissa, minkä jälkeen kausi jatkuu Oberhofissa, Östersundissa ja Holmenkollenilla.

Ajankohta	Paikka	Vaihe
26.–29.11.2026	Kontiolahti	Maailmancupin avaus
4.–6.12.2026	Hochfilzen	Maailmancup
10.–13.12.2026	Le Grand-Bornand	Maailmancup
2.–3.1.2027	Pokljuka	Maailmancup
6.–10.1.2027	Ruhpolding	Maailmancup
14.–17.1.2027	Anterselva	Maailmancup
21.–24.1.2027	Nové Město	Maailmancup
9.–21.2.2027	Otepää	MM-kilpailut
4.–7.3.2027	Oberhof	Maailmancup
11.–14.3.2027	Östersund	Maailmancup
18.–21.3.2027	Holmenkollen	Maailmancupin päätös

Kontiolahden jälkeen ohjelmassa on seitsemän maailmancupin osakilpailua ennen MM-kisoja. Se on pitkä jakso, jossa harjoittelun ja kilpailemisen tasapaino ratkaisee. Osa urheilijoista hakee pisteitä kaikista lähdöistä, osa säästää voimia helmikuuhun.

Kontiolahden ohjelma on rakennettu niin, että se testaa jokaista osa-aluetta. Normaalimatka on pisin ja rauhallisin kilpailu, jossa ampumapaikan merkitys korostuu. Sprintissä korostuu kyky hiihtää kovaa lyhyellä matkalla ja ampua nopeasti. Viesteissä puolestaan joukkueen kokonaisuus merkitsee eniten, ja yksittäinen varapanos voi muuttaa koko kilpailun kulun.

Suomen joukkueelle Kontiolahti on myös näyteikkuna. Kausi alkaa kotimaassa, ja yleisö näkee ensimmäisen kerran, millaisessa kunnossa maajoukkue on. Seppälän osalta huomio kiinnittyy erityisesti ampumiseen: jos pystyammunta pitää, hän voi olla lähellä kymmenen parhaan joukkoa.

Pisteiden jakautuminen on ampumahiihdossa yksinkertainen. Jokaisesta maailmancupin kilpailusta jaetaan pisteitä, ja kokonaiskilpailu ratkeaa kauden aikana kerättyjen pisteiden summana. MM-kilpailut eivät kerrytä maailmancupin pisteitä, joten helmikuun panos on erillinen.

Seppälän kohdalla ratkaisee se, miten ampumaharjoittelu saadaan pidettyä kasassa kilpailumatkojen keskellä. Hän on kertonut, että harjoituskauden vammat rajoittivat leiritystä, joten kilpailuvireen rakentaminen tapahtuu osittain kisojen ehdoilla.

Otepää on kauden päätavoite. Kisapaikka on Tehvandi Spordikeskus, ja Viro järjestää ampumahiihdon MM-kilpailut ensimmäistä kertaa. MM-kilpailut ovat Seppälälle realistinen mahdollisuus tavoitella uran parasta henkilökohtaista arvokisasijoitusta.

MM-kisat kokoavat yhteen kauden parhaat urheilijat, ja ohjelma on tiivis. Lähes kahden viikon aikana kilpaillaan sprintit, takaa-ajot, normaalimatkat, viestit ja yhteislähdöt. Seppälälle sopivin yksittäinen lähtö on todennäköisesti yhteislähtö, jossa taktinen osaaminen ja ampumaradan rauha korostuvat. Viestissä hän on puolestaan ollut Suomen varmimpia osuuksia. Otepään MM-kisojen ennakko käy läpi kisojen ohjelman ja Suomen joukkueen asetelmat tarkemmin.

Rooli Suomen joukkueessa

Seppälä on joukkueen kokenein miesampumahiihtäjä. Hän on kilpaillut yli 200 maailmancupin osakilpailussa ja tuntee kiertueen käytännöt. Nuoremmat urheilijat ovat tulleet rinnalle, ja rooli on muuttunut hiljalleen enemmän esimerkin antajaksi.

Miesten joukkueessa ovat hänen lisäkseen Tuomas Harjula, Olli Hiidensalo, Otto Invenius ja Jimi Klemettinen. Kaikki ovat kilpailleet maailmancupissa, ja useampi heistä on ollut mukana viestijoukkueessa. Viime kauden kokonaiskilpailussa Hiidensalo oli 32:s, Harjula 39:s, Invenius 87:s ja Klemettinen 92:s. Seppälä oli joukkueen selkeä ykkönen. Naisten puolella Suvi Minkkinen on ollut maailmancupin kärkeä, ja hänen kanssaan Seppälä muodostaa toimivan parisekaviestin.

Joukkue sai kaudelle 2026–27 käyttöönsä oman huoltorekan. Seppälä on pitänyt ratkaisua tärkeänä koko ryhmälle, koska suksihuolto ja kaluston hallinta ovat ampumahiihdossa iso osa arkea. Hän on itse kuvannut, että suksikaluston määrä on moninkertaistunut hänen uransa aikana.

Rooli näkyy myös kilpailuvalinnoissa. Kisojen välillä tehdään valintoja, ja MM-kisoissa panos on suurin. Sinne pyritään rakentamaan paras mahdollinen vire.

Miten kautta seurataan

Ampumahiihto näkyy Suomessa Ylen kanavilla ja Yle Areenassa. Ylellä on oikeudet lajiin ainakin vuoteen 2034, joten kauden tärkeimmät kilpailut ovat katsottavissa ilman erillistä tilausta. Lajin seuraamisen perusteet ja lähetysajat kannattaa tarkistaa Ylen omilta sivuilta. Hiihtolajien tv-opas kokoaa yhteen kanavat ja oikeudet koko talvikaudelle.

Kansainvälinen kiertue on tiivis, ja kilpailut alkavat usein Keski-Euroopan aikaan. Suomen aikaan käännettynä iltapäivän kilpailut ajoittuvat usein alkuillalle. Kontiolahden kisa on tässä suhteessa poikkeus: se kilpaillaan samalla aikavyöhykkeellä kuin Suomi.

Päivittäiset lähtöajat ja kilpailumuodot löytyvät hiihtotapahtumien päiväoppaasta, ja muiden lajien lähetykset on koottu urheilun tv-lähetyksiin. Näiden avulla kisaviikonlopun voi suunnitella ilman, että yksittäistä lähtöä tarvitsee etsiä erikseen.

Kauden seuraamiseen kannattaa varata aikaa erityisesti kolmeen viikonloppuun: Kontiolahden avaukseen marraskuussa, Otepään MM-kisoihin helmikuussa ja Holmenkollenin päätökseen maaliskuussa. Näissä kolmessa paikassa ratkeavat sekä kauden henkilökohtaiset tavoitteet että joukkueen menestys.

Kontiolahdella kannattaa seurata erityisesti ampumapaikkaa. Normaalimatkalla jokainen ohilaukaus lisää minuutin, joten puhtaat sarjat nostavat urheilijan nopeasti kärkikymmenikköön. Sprintissä taas ensimmäinen ammunta määrää usein koko kilpailun rytmin. Seppälän osalta kiinnostavin hetki on pystyammunta, joka on ollut hänen urallaan ajoittain epätasainen.

TrustDice-sportsbettingissä urheilukilpailuja voi ennakoida monen lajin osalta. Kertoimien lukeminen auttaa hahmottamaan, miten markkina arvioi esimerkiksi osakilpailun voittajaehdokkaat. Seppälän kaltaisen urheilijan kohdalla arvio kannattaa tehdä kokonaisuutena: hiihtovauhti, ampumavarmuus ja kilpailumuoto vaikuttavat kaikki lopputulokseen.

Kausi alkaa 26. marraskuuta Kontiolahdella. Ensimmäinen normaalimatka näyttää, missä kunnossa Seppälä on ja miten kesän harjoittelu on tarttunut. Se on samalla ensimmäinen mittari kohti Otepäätä. Jos ampuminen pitää ja hiihto kulkee, edessä voi olla hänen paras kautensa sitten vuoden 2022. Kontiolahti näyttää suunnan koko talvelle.