Talviurheilukausi 2026–27 käynnistyy Suomessa. Ruka avaa pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupin 27.–29. marraskuuta, ja Kontiolahti isännöi ampumahiihdon maailmancupin avausta 26.–29. marraskuuta. Kausi päättyy maaliskuussa Planican lentomäkeen ja Tampereen taitoluistelun MM-kilpailuihin.
Suomalaiselle katsojalle kausi on poikkeuksellisen tiivis. Kotimaassa kilpaillaan kahdesti marraskuussa, Lahti isännöi helmikuussa maailmancupia ja Tampereella ratkotaan maaliskuussa taitoluistelun maailmanmestaruudet. Tähän päälle tulevat Falunin hiihdon MM-kisat ja Otepään ampumahiihdon MM-kisat.
Kausi käynnistyy Suomessa
Ruka Nordic juhlii tänä vuonna 25-vuotista historiaansa. Ohjelmassa on maastohiihtoa, mäkihyppyä ja yhdistettyä. Maastohiihdossa kilpaillaan perjantaina 10 kilometrin väliaikalähtö perinteisellä hiihtotavalla, lauantaina sprintti ja sunnuntaina 20 kilometrin yhteislähtö vapaalla.
Mäkihypyssä miehet kilpailevat Rukalla, naiset taas Hinzenbachissa samana viikonloppuna. Yhdistetyssä Ruka toimii kauden avauksena, ja ohjelmassa on henkilökohtainen kilpailu sekä yhteislähtö. Rukan kisat näkyvät Suomessa Ylellä ja Viaplayssa.
Rukan rata on tunnettu vaativana. Nousuja riittää, ja marraskuun lumi voi olla kylmää ja hidasta. Siksi Rukan tulokset eivät aina ennusta koko kauden kulkua, mutta ne kertovat paljon siitä, kenellä on kunto kohdallaan kauden alussa.
Kontiolahti avaa ampumahiihdon maailmancupin torstaina 26. marraskuuta miesten 20 kilometrin normaalikilpailulla. Viikonloppuun mahtuvat naisten normaalikilpailu, sekaviestit ja pikakilpailut. Yle näyttää kilpailut suorana.

Maastohiihto: Ruka, Tour de Ski ja Falun
Maastohiihdon maailmancup jatkuu Rukalta Trondheimiin, Davosiin ja Tour de Skille. Tour de Ski kilpaillaan 1.–10. tammikuuta 2027, ja se laajenee ensimmäistä kertaa Ranskaan. Les Rousses isännöi kolme ensimmäistä etappia, minkä jälkeen vuorossa ovat Oberstdorf Saksassa ja Val di Fiemme Italiassa.
Tour de Skillä on kahdeksan etappia ja kaksi lepopäivää. Ohjelmassa on sprintti, massalähtöjä, takaa-ajo ja päätösetappi Alpe Cermisin nousuun. Tour on yksi kauden seuratuimmista kokonaisuuksista, koska se yhdistää eri hiihtotavat ja vaatii kestävyyttä koko kymmenen päivän ajan.
Lahti isännöi maailmancupia 12.–14. helmikuuta 2027. Ohjelmassa on perinteisen sprintti, 20 kilometrin yhdistelmäkilpailu ja 10 kilometrin väliaikalähtö perinteisellä. Lahden kisat ovat perinteisesti olleet tärkeä näyteikkuna ennen arvokisoja, ja tänä vuonna ne osuvat juuri ennen Falunin MM-kilpailuja.
Kauden päätapahtuma on Falunin hiihdon MM-kilpailut 24. helmikuuta–7. maaliskuuta 2027. Falun isännöi kisoja viidennen kerran, ja ohjelmassa on maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn kilpailut. MM-kisat ovat kauden päätapahtuma ja tärkein näyteikkuna.
Suomalaisista maastohiihtäjistä seuratuimpia ovat Iivo Niskanen, Kerttu Niskanen, Krista Pärmäkoski ja Jasmi Joensuu. Heidän kautensa kulkee pitkälti maailmancupin ja MM-kisojen kautta. Hiihdon maailmancupin kalenteri kertoo tarkemmin osakilpailuista ja aikatauluista.
Maastohiihdon suomalaiset
Iivo Niskanen on edelleen Suomen maastohiihdon tunnetuin nimi. Hänen vahvuutensa ovat perinteisen hiihtotavan väliaikalähdöt ja pitkät matkat, joissa tasainen vauhti ja hyvä suksivalinta ratkaisevat. Niskasen kausi rakentuu yleensä Rukan, Tour de Skin ja arvokisojen ympärille.
Kerttu Niskanen on ollut parhaimmillaan pitkillä matkoilla ja yhteislähdöissä. Hänen vahvuutensa on kestävyys, ja hän pystyy hiihtämään kärkiryhmässä myös kovassa vauhdissa. Krista Pärmäkoski on monipuolinen hiihtäjä, joka on menestynyt sekä sprintissä että pitkillä matkoilla.
Jasmi Joensuu on profiloitunut sprintterinä. Hänen vahvuutensa ovat nopea lähtö ja hyvä loppukiri, ja hän on parhaimmillaan vapaan hiihtotavan sprinteissä. Nuoremmista hiihtäjistä useat saavat vastuuta maailmancupissa kauden aikana.
Suomen maastohiihto nojaa vahvasti muutamaan kärkinimeen. Se on sekä vahvuus että riski: jos kärki onnistuu, mitaleja voi tulla, mutta loukkaantumiset näkyvät nopeasti joukkueen tasossa. Siksi Falunin MM-kisat ovat erityisen tärkeä näyteikkuna.
Mäkihyppy ja yhdistetty
Mäkihypyn maailmancup alkaa Rukalta ja jatkuu Keski-Euroopan mäkiviikolle. Mäkiviikko kilpaillaan 28. joulukuuta–6. tammikuuta, ja se on 75. kerta. Uutta on se, että naiset kilpailevat mäkiviikolla ensimmäistä kertaa. Osakilpailut järjestetään Oberstdorfissa, Garmisch-Partenkirchenissa, Innsbruckissa ja Bischofshofenissa.
Yhdistetyn maailmancup kulkee samoilla areenoilla kuin mäkihyppy. Rukan jälkeen ohjelmassa on useita Keski-Euroopan osakilpailuja. Suomalaisista yhdistetyn urheilijoista Ilkka Herola ja Eero Hirvonen ovat maajoukkueen kärkinimiä.
Mäkihypyn osalta Suomella ei ole tällä hetkellä aivan terävintä kärkeä, mutta nuoret hyppääjät saavat vastuuta maailmancupissa. Mäkihypyn maailmancupin ohjelma ja yhdistetyn maailmancupin ohjelma avaavat lajien aikatauluja tarkemmin.
Mäkihypyn ja yhdistetyn tilanne
Mäkiviikko on talven seuratuin mäkihyppytapahtuma. Neljä osakilpailua neljässä kaupungissa, ja voittaja ratkeaa kokonaispisteillä. Uudistus tuo naiset mukaan täyteen mäkiviikkoon, mikä kasvattaa tapahtuman kiinnostusta entisestään.
Suomalaisittain mäkihyppy elää murrosvaihetta. Laji on ollut maassa perinteisesti vahva, mutta viime vuosina menestys on ollut epätasaisempaa. Nuoret hyppääjät ovat saaneet näyttöpaikkoja, ja Ruka on heille tärkeä kotikilpailu.
Yhdistetyssä Ilkka Herola ja Eero Hirvonen ovat olleet Suomen kärkinimet jo usean kauden ajan. Herola on parhaimmillaan hiihto-osuudella, Hirvonen tasaisena suorittajana. Yhdistetyn kilpailut ratkeavat usein vasta loppusuoralla, joten pienet erot mäkiosuudella voivat kääntyä hiihto-osuudella.
Suomen joukkue on pieni verrattuna Norjaan tai Saksaan. Se tarkoittaa, että yksittäisten urheilijoiden onnistuminen korostuu entisestään. Rukan ja Seefeldin kaltaiset kilpailut ovat siksi tärkeitä näyteikkunoita.
Ampumahiihto: Kontiolahti ja Otepää
Ampumahiihdon maailmancupissa on kymmenen osakilpailua. Kontiolahden jälkeen kilpaillaan Hochfilzenissä, Le Grand Bornandissa, Pokljukassa, Ruhpoldingissa, Antholzissa ja Nové Městossa. Helmikuun puolivälissä on MM-kisojen vuoro.
Otepää isännöi ampumahiihdon MM-kilpailuja 9.–21. helmikuuta 2027. Kilpailut alkavat 10. helmikuuta sekaviestillä ja päättyvät 21. helmikuuta yhteislähtöihin. Otepää on ensimmäistä kertaa MM-isäntä, ja kilpailupaikkana toimii Tehvandin urheilukeskus.
Suomalaisista ampumahiihtäjistä Suvi Minkkinen ja Tero Seppälä ovat maajoukkueen kärkinimiä. Minkkinen on ollut viime kausina tasainen ampuja, ja Seppälä on parhaimmillaan pikakilpailuissa. MM-kisat ovat molemmille kauden päätavoite.
MM-kisojen jälkeen maailmancup jatkuu Oberhofissa, Östersundissa ja Oslossa. Kausi päättyy Holmenkollenille 18.–21. maaliskuuta. Ampumahiihdon maailmancupin kalenteri listaa kaikki osakilpailut.
Ampumahiihdon suomalaiset
Suvi Minkkinen on noussut Suomen ampumahiihdon kärkinimeksi. Hän on ollut tasainen ampuja, ja hänen vahvuutensa on rauhallinen suoritus myös viestissä. Minkkinen on parhaimmillaan pikakilpailuissa ja takaa-ajossa, joissa ampumapaikat ratkaisevat paljon.
Tero Seppälä on ollut miesten puolella tasainen pistemies. Hänen vahvuutensa on hiihtovauhti, ja parhaimmillaan hän pystyy nousemaan kärkikymmenikköön pikakilpailuissa. Seppälä on ollut mukana useissa arvokisoissa, joten kokemusta löytyy.
Ampumahiihto on laji, jossa pienet erot korostuvat. Yksi ohilaukaus voi maksaa minuutin, ja yksi nopea ampumapaikka voi nostaa sijoitusta kymmenellä. Siksi Minkkisen ja Seppälän kaltaiset tasaiset ampujat menestyvät usein paremmin kuin pelkästään nopeat hiihtäjät.
Otepään MM-kisat ovat kauden päätavoite. Ohjelmassa on normaalikilpailu, sprintti, takaa-ajo, yhteislähtö ja viestit. Kisat ovat ensimmäiset MM-kilpailut Otepäässä, ja ne keräävät paikalle koko maailman kärjen.
Alppihiihto
Alppihiihdon maailmancup avattiin Levillä 14.–15. marraskuuta. Naisten pujottelun voitti Saksan Emma Aicher, miesten kilpailun Brasilian Lucas Pinheiro Braathen. Levi oli kauden ainoa Suomen osakilpailu.
Maailmancup jakautuu teknisiin ja vauhtilajeihin. Pujottelu ja suurpujottelu ovat teknisiä lajeja, joissa radat ovat lyhyitä ja käännöksiä paljon. Syöksylasku ja supersuurpujottelu ovat vauhtilajeja, joissa nopeus nousee yli sadan kilometrin tuntiin. Jokaisella lajilla on oma maailmancupinsa, ja kokonaiskilpailu lasketaan kaikkien osakilpailujen pisteistä.
Suomalaisittain kiinnostavin nimi on Eduard Hallberg, joka on noussut pujottelun maailmancupissa palkintokorokkeelle. Hän laski Levillä kolmanneksi vuotta aiemmin ja on sittemmin vakiinnuttanut paikkansa kärkiryhmässä. Levin kilpailuun osallistui 12 suomalaista laskijaa.
Alppihiihdon maailmancup jatkuu joulukuussa ja huipentuu maaliskuun finaaleihin. Suomessa kilpailut näkyvät Ylen TV2-kanavalla ja Viaplayssa. Alppihiihdon maailmancupin ohjelma kertoo tarkemmin osakilpailuista.
Alppihiihdon suomalaiset
Hallberg on Suomen alppihiihdon kärkinimi, mutta joukkueessa on myös nuoria laskijoita. Levi osoitti, että Suomella on laaja rinki: 12 laskijaa pääsi mukaan maailmancupin kilpailuun. Se on hyvä merkki lajin tulevaisuudelle, vaikka kärkisijat ovat harvassa.
Pujottelu on alppihiihdon teknisin laji. Radat ovat lyhyitä ja jyrkkiä, ja pienet virheet maksavat paljon. Siksi kokemus korostuu: Levillä menestyvät yleensä laskijat, jotka tuntevat rinteen ja osaavat lukea lumen kuntoa.
Suomen alppihiihto on ollut pitkään yhden kärkinimen varassa. Hallbergin nousu on tuonut lajille näkyvyyttä, mutta laajan menestyksen edellytys on, että nuoret laskijat saavat riittävästi kansainvälisiä kilpailuja. Levi on heille tärkeä näyteikkuna.
Taitoluistelu ja muu ohjelma
Taitoluistelun MM-kilpailut järjestetään Tampereen Nokia Arenalla 16.–21. maaliskuuta 2027. Kilpailut ovat Suomelle iso tapahtuma: maa isännöi MM-kilpailuja neljännen kerran ja ensimmäistä kertaa Tampereella. Ohjelmassa ovat miesten ja naisten yksinluistelu, pariluistelu ja jäätanssi.
Kilpailuviikko alkaa virallisilla harjoituksilla 16. maaliskuuta. Varsinaiset kilpailut alkavat 17. maaliskuuta pariluistelun ja naisten lyhytohjelmilla, ja päättyvät 20. maaliskuuta miesten ja jäätanssin vapaaohjelmiin. Sunnuntaina 21. maaliskuuta on vielä gaala.
Taitoluistelu on laji, jossa tekninen osaaminen ja taiteellinen ilmaisu arvioidaan erikseen. Lyhytohjelmassa on pakolliset elementit, vapaaohjelmassa kokonaisvaikutelma ratkaisee. Siksi molemmat osat on nähtävä, jos haluaa ymmärtää lopullisen sijoituksen.
Lumilautailun ja freestylen maailmancupit jatkuvat talven aikana eri puolilla Eurooppaa. Lajien ohjelma vaihtelee kisapaikoittain, joten tarkat päivämäärät kannattaa tarkistaa kansainvälisen liiton kalenterista.
Kauden suuri massatapahtuma on Vasaloppet 7. maaliskuuta 2027. Se on 103. kerta, ja matka on 90 kilometriä perinteisellä hiihtotavalla Sälenistä Moraan. Vasaloppet ei kuulu maailmancupiin, mutta se on yksi talven seuratuimmista kestävyyskilpailuista.
Talviurheilu lajeittain: kauden tärkeimmät kisat
Alla oleva taulukko kokoaa kauden tärkeimmät tapahtumat lajeittain. Päivämäärät ovat kilpailujen kokonaisia kestoaikoja, ja yksittäisten kilpailujen tarkat ajat kannattaa tarkistaa järjestäjän sivuilta. Taulukkoon on valittu kisat, joilla on suomalaisittain eniten merkitystä juuri nyt. Mukaan eivät mahdu esimerkiksi nuorten MM-kilpailut, kaikki maailmancupin osakilpailut tai lumilautailun ja freestylen kilpailut. Ne kertovat silti osaltaan talven rytmistä.
| Laji | Tapahtuma | Ajankohta | Suomalaisia seurattavia | Tv Suomessa |
|---|---|---|---|---|
| Maastohiihto | Ruka Nordic | 27.–29.11.2026 | Iivo Niskanen, Jasmi Joensuu | Yle, Viaplay |
| Ampumahiihto | Maailmancup, Kontiolahti | 26.–29.11.2026 | Suvi Minkkinen, Tero Seppälä | Yle |
| Mäkihyppy | Mäkiviikko | 28.12.2026–6.1.2027 | Nuoret hyppääjät | Yle, Viaplay |
| Maastohiihto | Tour de Ski | 1.–10.1.2027 | Iivo Niskanen, Kerttu Niskanen | Yle, Viaplay |
| Maastohiihto | Lahti, maailmancup | 12.–14.2.2027 | Koko maajoukkue | Yle, Viaplay |
| Ampumahiihto | MM, Otepää | 9.–21.2.2027 | Suvi Minkkinen, Tero Seppälä | Yle |
| Maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty | MM, Falun | 24.2.–7.3.2027 | Iivo Niskanen, Ilkka Herola | Yle, Viaplay |
| Alppihiihto | Maailmancup | Marraskuu–maaliskuu | Eduard Hallberg | Yle, Viaplay |
| Taitoluistelu | MM, Tampere | 16.–21.3.2027 | Suomen maajoukkue | Järjestäjän mukaan |
| Mäkihyppy | Planica, maailmancupin finaali | 18.–21.3.2027 | Mäkihypyn kärki | Yle, Viaplay |
Miten kautta kannattaa seurata
Talviurheilun seuraaminen on helppoa, jos tietää muutaman perusasian:
- Maastohiihdon ja yhdistetyn kilpailut ovat usein kolmen päivän tapahtumia, joissa laji vaihtuu päivittäin.
- Ampumahiihdossa kilpailumuoto määrää, kuinka monta sakkokierrosta ohilaukauksesta tulee.
- Mäkihypyssä karsinta ja kilpailu ovat eri päiviä, joten pelkkä finaalipäivä ei riitä.
- Alppihiihdossa toinen kierros lasketaan usein samana päivänä, ja lähtöjärjestys kääntyy.
- Taitoluistelussa lyhytohjelma ja vapaaohjelma ratkaisevat yhdessä, joten molemmat on nähtävä.
- Lähtölistat ja aikataulut kannattaa tarkistaa kisapaikan omilta sivuilta, koska ne päivittyvät usein vasta edellisenä päivänä.
- Yle Areenasta löytyvät lähetykset myös jälkikäteen, jos suora lähetys menee ohi.
Suurin osa kisoista näkyy Ylellä tai Viaplayssa. Yle lähettää erityisesti kotimaisia tapahtumia ja ampumahiihtoa, Viaplay kattaa laajasti kansainvälisiä kilpailuja. Talviurheilun tv-opas auttaa löytämään oikean kanavan.
Kannattaa myös varautua siihen, että aikataulut muuttuvat. Sää, tuuli ja lumen puute voivat siirtää kilpailuja, ja järjestäjät päivittävät ohjelmaa usein vasta muutamaa päivää ennen tapahtumaa. Suomen maajoukkueen tiedotteet ja lajiliittojen kanavat kertovat mahdollisista muutoksista ja siitä, ketkä urheilijat lähtevät mukaan.
Suomalainen menestys ja tulevaisuus
Suomen talviurheilun kärki on kapea mutta terävä. Maastohiihdossa Niskosten ja Pärmäkosken kaltaiset urheilijat kantavat vastuuta, ampumahiihdossa Minkkinen ja Seppälä, yhdistetyssä Herola ja Hirvonen. Alppihiihdossa Hallberg on noussut uudeksi kärkinimeksi.
Menestys ei kuitenkaan synny itsestään. Monet lajit kamppailevat rahoituksen ja nuorten urheilijoiden määrän kanssa. Siksi kotimaiset maailmancupit ovat tärkeitä: ne tuovat lajit lähelle yleisöä ja antavat nuorille esikuvia. Ilman kansainvälisiä kilpailuja lahjakkuuksien on vaikea kehittyä, ja siksi Rukan ja Kontiolahden kaltaiset tapahtumat ovat enemmän kuin yksittäisiä kilpailuja. Kotimaiset kisat ovat myös taloudellisesti tärkeitä järjestäjille ja alueille.
Kauden aikana kannattaa seurata erityisesti Falunin MM-kisoja ja Tampereen taitoluistelun MM-kilpailuja. Molemmat ovat harvinaisia arvokisoja, ja Tampere on lisäksi kotikisa.
Jos haluat yhdistää katsomisen ja vedonlyönnin, TrustDicen sports-osiossa on mukana talvilajeja ja muita urheilukilpailuja. Kohteet ja ehdot kannattaa tarkistaa sivustolta ennen tapahtumaa. Artikkelissa ei ennusteta yksittäisten kilpailujen tuloksia eikä luvata voittoja.

Kauden kulminaatiopisteet
Talviurheilu 2026–27 etenee marraskuun kotikisoista kohti helmikuun MM-kilpailuja ja maaliskuun finaaleja. Ruka ja Kontiolahti avaavat kauden, Tour de Ski ja mäkiviikko pitävät yleisön hereillä joulun ja uudenvuoden välissä, ja Falun sekä Otepää ratkaisevat arvokisamitalit.
Kotimaiselle katsojalle hienoin hetki on Tampereen taitoluistelun MM-kilpailut maaliskuussa. Sitä ennen Lahden maailmancup helmikuussa ja Falunin MM-kisat tarjoavat monta syytä seurata talviurheilua. Kausi on pitkä, mutta sen tärkeimmät hetket osuvat muutamaan viikkoon.
Hiihdon MM-kilpailujen ohjelma auttaa suunnittelemaan Falunin katsomista. Kun kalenteri on selvillä, talven seuraaminen on huomattavasti helpompaa.









