文

Taitoluistelukausi 2026–27 on ensimmäinen olympiakauden jälkeen. Kilpailukalenteri käynnistyi lokakuun lopulla Ranskasta, ja se huipentuu maaliskuussa Tampereen MM-kilpailuihin. Suomen näkökulmasta tärkein yksittäinen viikonloppu osuu marraskuun loppupuolelle, kun Helsingin Finlandia Trophy tuo kansainvälisen GP-sarjan Suomeen.

Kausi ei ole pelkkä välikausi. Arvokisojen mitalit jaetaan jälleen, nuori suomalainen yksinluistelusukupolvi hakee paikkaansa ja Suomessa kilpaillaan MM-mitaleista ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2017. Kalenterissa riittää seurattavaa myös joulukuun SM-kilpailuista ja tammikuun EM-kisoista.

Olympiakauden jälkeen moni luistelija on vaihtanut ohjelmiaan ja osa on lopettanut uransa. Se näkyy GP-sarjan kokoonpanoissa: mukana on uusia nimiä, joiden taso ratkeaa vasta kauden edetessä. Suomen joukkue on säilyttänyt rungon, joten kotimainen vertailu on mahdollista.

Kausi käynnistyi Ranskasta

Kansainvälisen luisteluliiton GP-sarja alkoi 23.–25. lokakuuta Angersissa. Kauden aikana vuorossa ovat Skate Canada Kelownassa, Cup of China Shenzhenissä ja Skate America Everettissä. Kuusi osakilpailua muodostavat sarjan, jonka kuusi parasta luistelijaa tai paria kussakin lajissa etenee joulukuun finaaliin Chongqingiin.

GP-sarja on taitoluistelun näkyvin säännöllinen kilpailusarja. Osakilpailuissa jaetaan pisteitä sijoituksen mukaan, ja kahden osakilpailun yhteispisteet ratkaisevat finaalipaikat. Voitosta saa 15 pistettä, toisesta 13 ja kolmannesta 11. Sen jälkeen pisteet laskevat porrastetusti. Yksittäisen kilpailun voitto ei siis vielä takaa paikkaa finaalissa, vaan kahden kilpailun kokonaisuus ratkaisee.

Luistelijat saavat kauden aikana enintään kaksi GP-osakilpailupaikkaa. Poikkeuksia tehdään lähinnä loukkaantumisten ja peruutusten vuoksi, jolloin vapaita paikkoja täytetään jälkikäteen. Tästä syystä lopullinen osallistujalista tarkentuu usein vasta muutama viikko ennen kilpailua.

Suomen kannalta GP-kausi on ollut rauhallinen. Kukaan suomalainen ei ollut mukana kauden ensimmäisissä osakilpailuissa. Helsingin Finlandia Trophy on ainoa GP-kilpailu, jossa suomalaisia nähdään tällä kaudella. Se tekee marraskuun viikonlopusta poikkeuksellisen: kotimainen kärki kohtaa kansainvälisen kärjen samassa hallissa.

Ajankohta	Kilpailu	Paikka
23.–25.10.2026	Grand Prix de France	Angers, Ranska
30.10.–1.11.2026	Skate Canada International	Kelowna, Kanada
6.–8.11.2026	Cup of China	Shenzhen, Kiina
13.–15.11.2026	Skate America	Everett, Yhdysvallat
20.–22.11.2026	Finlandia Trophy	Helsinki, Suomi
27.–29.11.2026	NHK Trophy	Tokio, Japani
10.–12.12.2026	Grand Prix -finaali	Chongqing, Kiina

Finlandia Trophy Helsingissä 20.–22. marraskuuta

Finlandia Trophy on perinteikäs kilpailu, joka on kuulunut suomalaisen taitoluistelun kalenteriin vuosikymmeniä. Kaudella 2026–27 se on osa GP-sarjaa, joten Helsingissä jaetaan tavallista enemmän pisteitä ja kansainvälistä näkyvyyttä. Samalla kilpailu on Suomen ainoa GP-tason kotitapahtuma. Helsingin tapahtuma on myös tärkeä kotimaiselle yleisölle, joka näkee kansainvälisen kärjen harvoin livenä.

Kilpailuun osallistuu neljän lajin edustajia. Miesten yksinluistelussa jäälle tulevat muun muassa ranskalainen Adam Siao Him Fa, japanilainen Kazuki Tomono ja kanadalainen Stephen Gogolev. Naisten sarjassa mukana ovat muun muassa virolainen Niina Petrokina, japanilainen Mao Shimada ja yhdysvaltalainen Isabeau Levito. Jäätanssissa Helsingissä nähdään muun muassa ranskalainen Laurence Fournier Beaudry–Guillaume Cizeron -pari.

Miesten kilpailu on tasokas. Siao Him Fa on Euroopan mestari, ja Tomono on pitkään kuulunut Japanin kärkikaartiin. Gogolev edustaa Kanadaa ja on parhaimmillaan hyppyjen osalta korkealla tasolla. Suomalaiselle yleisölle miesten kilpailu tarjoaa mahdollisuuden nähdä erilaisia tyylejä: ranskalaista ilmaisua, japanilaista tarkkuutta ja kanadalaista vauhtia.

Naisten sarjassa Petrokina on ollut viime kausina kansainvälisesti vahva. Shimada puolestaan on yksi Japanin nuoren sukupolven kirkkaimmista nimistä. Levito tuo mukanaan yhdysvaltalaisen koulukunnan ja vahvan esiintymisen. Kotimaisittain kiinnostavin kysymys on se, miten Karhunen, Jyrkinen ja Peltonen pystyvät vastaamaan kovaan kansainväliseen kenttään.

Suomalaiset saivat Helsingin kilpailuun seuraavat paikat:

• Miesten yksinluistelu: Matias Lindfors
• Naisten yksinluistelu: Iida Karhunen, Janna Jyrkinen ja Minja Peltonen
• Jäätanssi: Juulia Turkkila–Matthias Versluis ja Yuka Orihara–Juho Pirinen

Minja Peltonen tuli mukaan kilpailuun Olivia Liskon tilalle. Lisko vetäytyi sekä Finlandia Trophysta että NHK Trophysta marraskuun alussa. Peltonen oli nostettu maajoukkueeseen kauden aikana, joten paikka tuli aiempien näyttöjen perusteella.

Helsingin GP-kilpailu on Peltonelle mahdollisuus näyttää tasonsa kovatasoisessa kansainvälisessä seurassa. Samalla kilpailu antaa näyttöjä joulukuun SM-kilpailuja ja mahdollisia EM-valintoja varten.

Suomella ei ole tällä hetkellä yhtään pariluisteluparia maajoukkueessa. Laji on mukana Helsingin kilpailussa, mutta suomalaisia pareja ei jäälle tule. Se on yksi syy siihen, miksi Suomen joukkueen painopiste on yksinluistelussa ja jäätanssissa. Pariluistelu vaatii pitkäaikaista parinmuodostusta ja erityisvalmennusta, eikä Suomessa ole viime vuosina ollut riittävästi pareja kansainväliselle tasolle.

Suomalaiset luistelijat

Iida Karhunen on Suomen tämän hetken tunnetuin naisyksinluistelija. Kaudella 2025–26 hän sijoittui olympialaisissa 16:nneksi pisteillä 192,79, mikä oli hänen henkilökohtainen ennätyksensä. Sheffieldin EM-kilpailuissa hän oli kymmenes ja Prahan MM-kilpailuissa 14:s. Karhunen on syntynyt vuonna 2008, joten hänellä on edessään vielä useita kansainvälisiä kausia.

Karhusen vahvuus on tasaisuus. Hän ei ole sarjassa kaikkein suurimpia hyppääjiä, mutta hänen ohjelmansa rakentuvat puhtaiden suoritusten ja hyvän perusluistelun varaan. Olympiakauden paras kilpailu osoitti, että hän pystyy nostamaan tasoaan arvokilpailuissa. Helsingin GP-kilpailu on seuraava askel samalla tiellä.

Janna Jyrkinen on toinen vakiintunut nimi naisten maajoukkueessa. Hän on kilpaillut kansainvälisissä kilpailuissa ja on tuttu kotimaiselle yleisölle. Jyrkisen ohjelmat ovat painottuneet vahvaan perusluisteluun ja puhtaisiin hyppyihin. Hänen kehityksensä on ollut tasaista, ja hän on parhaimmillaan silloin, kun ohjelma pysyy ehjänä alusta loppuun.

Matias Lindfors on miesten maajoukkueen nuorempaa kaartia. Hän on kilpaillut junioreiden arvokilpailuissa ja saa Helsingissä vastaansa kokeneemman kansainvälisen kentän. Lindforsin kehitys on ollut tasaista, ja GP-kilpailu on hyvä mittari siitä, missä hänen tasonsa on aikuisten sarjassa. Miesten sarjassa hyppyjen vaikeusaste kasvaa nopeasti, joten kokemus kansainvälisestä kilpailusta on arvokasta.

Jäätanssissa Turkkila–Versluis on ollut pitkään Suomen ykköspari. Vuoden 2026 MM-kilpailuissa pari oli rytmitanssin jälkeen sijalla 11. Orihara–Pirinen puolestaan jäi samassa kilpailussa rytmitanssin jälkeen sijalle 22 eikä päässyt vapaatanssiin. Pari on kuitenkin säilyttänyt paikkansa maajoukkueessa ja saa Helsingissä uuden mahdollisuuden.

Suomen taitoluistelumaajoukkueessa on kaudella 2026–27 yhteensä 15 yksinluistelijaa, joista naisia on 11 ja miehiä neljä. Lisäksi maajoukkueeseen kuuluu kolme jäätanssiparia. Pariluistelupareja ei ole. Maajoukkueen kokoonpano elää kauden aikana, ja näyttöjä annetaan sekä kotimaisissa että kansainvälisissä kilpailuissa.

Jäätanssi ja pariluistelu

Jäätanssi eroaa yksinluistelusta monella tavalla. Siinä ei hypätä eikä heitetä, vaan painopiste on jalanjäljissä, rytmissä ja parien yhteistyössä. Rytmitanssissa on vuosittain vaihtuva rytmivaatimus, ja vapaatanssissa pari voi rakentaa ohjelmansa vapaammin. Nostot, twizzlet ja askelkuviot ovat jäätanssin keskeisiä elementtejä.

Pariluistelussa sen sijaan hypätään ja heitetään. Nostoissa pari tekee yhteistyötä, ja heitot ovat lajin näyttävimpiä elementtejä. Pariluistelu vaatii molemmilta luistelijoilta hyvää tasapainoa ja ajoitusta, sillä pienikin virhe voi näkyä selvästi. Suomessa pariluistelun harrastajamäärä on pieni, mikä näkyy myös maajoukkueen kokoonpanossa.

Jäätanssin arvostelu painottaa erityisesti rytmin tulkintaa ja jalanjälkien tarkkuutta. Yksittäinen virhe ei välttämättä näy suurena pistemenetyksenä, mutta toistuvat epätarkkuudet laskevat kokonaisuutta. Siksi jäätanssissa kokemus ja parin välinen yhteispeli korostuvat.

SM-kilpailut Oulussa 18.–20. joulukuuta

Kotimainen kausi huipentuu Oulussa, jossa ratkotaan SM-mitalit 18.–20. joulukuuta. Kilpailu järjestetään Oulun Energia Areenalla, ja se toimii samalla näyttökilpailuna tammikuun EM-kisoihin.

SM-kilpailujen merkitys on tällä kaudella tavallista suurempi. EM-kilpailuihin valitaan Suomen joukkue SM-kilpailujen jälkeen, joten Oulun esitykset painavat valinnoissa. Yksinluistelussa paikkoja on rajoitetusti, ja näytöt annetaan sekä lyhytohjelmassa että vapaaohjelmassa. Jäätanssissa puolestaan arvioidaan parin kokonaisuutta, ei vain yksittäisiä elementtejä.

Oulun kilpailuun ilmoittautuminen alkoi 13. marraskuuta ja päättyy 27. marraskuuta. Kilpailusarjat kattavat seniorit ja juniorit sekä yksinluistelussa että jäätanssissa. Yleisölle SM-kilpailut ovat harvinainen tilaisuus nähdä maan kärki samassa hallissa ennen kansainvälistä kevättä.

Oulun jäähalli tunnetaan hyvänä kilpailuareenana, ja kaupunki on aiemmin isännöinyt useita kansallisia kilpailuja. SM-kilpailujen järjestelyistä vastaa Oulun Luistelukerho. Kilpailuun ilmoittaudutaan marraskuun aikana, joten lopullinen osallistujalista tarkentuu vasta sen jälkeen.

EM-kilpailut Lausannessa 27.–31. tammikuuta

Euroopan mestaruudet ratkaistaan Lausannessa Sveitsissä 27.–31. tammikuuta. Kilpailupaikkana on Vaudoise Aréna, ja ohjelmassa ovat miesten ja naisten yksinluistelu, pariluistelu sekä jäätanssi. Kilpailu on perinteisesti ollut tärkeä näyttö MM-kilpailuja ajatellen.

EM-kilpailut ovat Suomen joukkueelle tärkeä välitavoite ennen Tampereen MM-kilpailuja. Erityisesti naisten sarjassa Suomen taso on viime vuosina noussut, ja Karhusen tavoite on jatkaa kymmenen parhaan joukossa. Jäätanssissa Turkkila–Versluis hakee puolestaan sijoitusta kymmenen joukkoon. Miesten sarjassa Lindforsin kaltainen nuori luistelija saa arvokasta kokemusta.

Lausannen kisojen tarkka aikataulu ja Suomen joukkueen kokoonpano vahvistuvat joulukuun aikana. EM-kilpailut ovat myös viimeinen suuri näyttö ennen Tampereen MM-kilpailuja, joten Lausannen tuloksilla on suora vaikutus MM-joukkueen valintoihin. Siksi SM-kilpailujen ja EM-kilpailujen välinen aika on urheilijoille tiivis.

MM-kilpailut Tampereella 16.–21. maaliskuuta

Kauden päätapahtuma on Tampereen MM-kilpailut Nokia Arenalla. Kilpailut järjestetään 16.–21. maaliskuuta, ja Suomi isännöi taitoluistelun MM-kilpailuja neljättä kertaa. Edellisen kerran Suomessa kilpailtiin vuonna 2017 Helsingissä. Tampereella MM-kilpailut järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

Kilpailuviikko rakentuu tutusti. Tiistai 16. maaliskuuta on virallinen harjoituspäivä. Keskiviikkona kilpaillaan pariluistelun lyhytohjelma ja naisten lyhytohjelma, torstaina pariluistelun vapaaohjelma ja miesten lyhytohjelma. Perjantaina ovat vuorossa jäätanssin rytmitanssi ja naisten vapaaohjelma, lauantaina miesten vapaaohjelma ja jäätanssin vapaatanssi. Sunnuntaina järjestetään näytös.

Päivä	Ohjelma
Ti 16.3.	Virallinen harjoituspäivä
Ke 17.3.	Pariluistelun lyhytohjelma klo 12.00, naisten lyhytohjelma klo 17.15
To 18.3.	Pariluistelun vapaaohjelma klo 11.45, miesten lyhytohjelma klo 17.15
Pe 19.3.	Jäätanssin rytmitanssi klo 11.30, naisten vapaaohjelma klo 19.00
La 20.3.	Miesten vapaaohjelma klo 13.00, jäätanssin vapaatanssi klo 19.00
Su 21.3.	Näytös klo 14.00

Tampereella kilpaillaan neljässä lajissa. Pariluistelu ja jäätanssi tuovat ohjelmaan elementtejä, joita yksinluistelussa ei nähdä: nostoja, heittoja ja parien yhteisiä pyörähdyksiä. Jäätanssissa puolestaan korostuvat rytmi, jalanjäljet ja musiikin tulkinta. Lajien eroja on avattu tarkemmin erillisessä jutussa.

MM-kilpailujen lipunmyynti käynnistyi toukokuussa 2026. Nokia Arena on yksi Suomen suurimmista jäähalleista, ja tapahtuman tavoitteena on täyttää katsomot myös iltaisin. Tampereen kisat ovat samalla näyte siitä, millaiset ovat suomalaisen taitoluistelun kotimaiset puitteet.

Kilpailuun pääseminen edellyttää ISU:n teknisten pisteiden vähimmäisvaatimusten täyttämistä. Pisterajat ovat lajikohtaiset, ja ne on saavutettava ISU:n kalenterissa olevissa kilpailuissa. Tämä tarkoittaa, että pelkkä kotimainen menestys ei riitä, vaan luistelijan on osoitettava tasonsa myös kansainvälisesti.

Juniorit ja nuorten GP

Taitoluistelun kansainvälinen polku kulkee juniorien GP-sarjan kautta. Nuoret luistelijat keräävät siinä kokemusta ja pisteitä, ja parhaat etenevät joulukuun juniorien GP-finaaliin. Finaali kilpaillaan tällä kaudella Chongqingissa samoihin aikoihin seniorien GP-finaalin kanssa.

Suomessa juniorityö on ollut viime vuosina aktiivista. Maajoukkueen nuorten ryhmään kuuluu useita luistelijoita, jotka ovat saaneet kansainvälistä kokemusta juniorien GP-kilpailuista. Heidän kehityksensä on tärkeää siksi, että Suomen seniorijoukkueen runko säilyy tulevina kausina.

Juniorien kilpailuissa korostuvat perusasiat: hyppyjen puhtaus, pyörähdysten taso ja ohjelman kokonaisuus. Nuoren luistelijan on opittava kilpailemaan kansainvälisesti ennen siirtymistä aikuisten sarjaan. Siksi juniorien GP-sarja on tärkeä osa lajin kehitysjärjestelmää, vaikka se jääkin usein suuren yleisön katseilta.

Mistä erot syntyvät

Taitoluistelussa kokonaispisteet muodostuvat teknisistä pisteistä ja ohjelman osien pisteistä. Tekninen arviointi mittaa hyppyjen, pyörähdysten ja liukujen vaikeutta ja laatua. Ohjelman osien arviointi puolestaan painottaa luistelutaitoa, siirtymiä, esitystä, koreografiaa ja musiikin tulkintaa.

Yksittäinen virhe ei kaada koko ohjelmaa, mutta se näkyy nopeasti pisteissä. Alipyyhkäisty hyppy, epäonnistunut laskeutuminen tai keskeytynyt nosto vähentävät sekä teknisiä pisteitä että ohjelman yhtenäisyyttä. Siksi harjoituskauden painopiste on usein perusasioissa: vauhdissa, tasapainossa ja liu'un puhtaudessa.

Kansainvälinen arvostelu jakaa jokaisen elementin laatuarvioon. Onnistunut suoritus voi nostaa elementin peruspisteitä, ja virheellinen suoritus voi pudottaa niitä. Käytännössä erot kärkiluistelijoiden välillä syntyvät usein pienistä asioista: hypyn lähtönopeudesta, laskeutumisen pehmeydestä ja liu'un jatkuvuudesta. Nämä asiat eivät näy television kuvakulmasta yhtä selvästi kuin kaatuminen, mutta ne ratkaisevat sijoitukset.

Lyhytohjelmassa on määrätyt elementit, jotka on suoritettava tietyssä järjestyksessä. Vapaaohjelmassa luistelija voi rakentaa kokonaisuuden vapaammin, mutta elementtien määrä ja tyyppi on rajattu. Tämä tekee lyhytohjelmasta teknisesti tiiviin ja vapaaohjelmasta enemmän kokonaisuuden ja kestävyyden mittarin.

Kotimaiselle yleisölle Tampereen MM-kilpailut tarjoavat mahdollisuuden seurata, miten kansainvälinen kärki eroaa suomalaisista. Erot eivät synny vain hyppyjen määrästä, vaan siitä, miten ohjelma rakennetaan ja miten luistelija pystyy pitämään vauhdin ja ilmaisun koko neljän minuutin ajan.

Kauden seuranta jatkuu

Taitoluistelukausi 2026–27 on suomalaisittain kiinnostava siksi, että mukana on sekä kokeneita arvokisaluistelijoita että nuoria nousijoita. Helsingin GP-kilpailu, Oulun SM-kilpailut, Lausannen EM-kilpailut ja Tampereen MM-kilpailut muodostavat selkeän kaaren, jota on helppo seurata.

Päivän urheilulähetykset ja kanavat voi tarkistaa urheilu-tv-tanaan -sivulta. Talvikauden muista arvokilpailuista kerrotaan erikseen muun muassa hiihdon MM-kilpailujen oppaassa.

TrustDice tarjoaa urheiluvedonlyöntiä useisiin lajeihin. Talvikauden kilpailujen seuraaminen ja omien arvioiden tekeminen onnistuvat samasta palvelusta. Vastuullinen pelaaminen kannattaa pitää mielessä, kuten kaikessa vedonlyönnissä.

Tampereen MM-kilpailut ovat kauden päätös, mutta myös seuraavan kauden lähtökohta. Nuoret luistelijat saavat kokemusta kotiyleisön edessä, ja kärki mittelee siitä, missä kansainvälinen taso menee juuri nyt. Se tekee keväästä 2027 poikkeuksellisen mielenkiintoisen suomalaiselle taitoluistelulle.