文

Suvi Minkkinen on 31-vuotias ampumahiihtäjä, joka nousi kaudella 2025–26 maailman kärkeen. Hän voitti uransa ensimmäisen maailmancupin osakilpailun Östersundissa joulukuussa 2025 ja saavutti Milano-Cortinan olympialaisissa pronssia takaa-ajossa. Kausi 2026–27 alkaa Kontiolahdelta 26.–29. marraskuuta 2026, ja kauden päätapahtuma on Otepään MM-kisat helmikuussa 2027.

Minkkisen ura on ollut epätavallinen. Hän debytoi maailmancupissa kaudella 2017–18, mutta ensimmäinen henkilökohtainen palkintokorokesija tuli vasta joulukuussa 2024 – seitsemän vuotta myöhemmin. Sen jälkeen kehitys on ollut nopeaa: MM-pronssi 2025, ensimmäinen voitto 2025 ja olympiapronssi 2026.

Tässä jutussa käydään läpi tuleva kausi, viime talven läpimurto ja koko ura. Samalla selviää, miksi juuri takaa-ajo on hänen lajinsa ja mitä Otepäässä on luvassa.

Kausi 2026–27: Kontiolahden avaus ja Otepää

Ampumahiihdon maailmancup koostuu kymmenestä osakilpailupaikasta. Kausi alkaa Suomesta, mikä on Minkkisen kannalta poikkeuksellinen tilaisuus: Kontiolahti on hänen kotikisapaikkansa, ja avausviikonloppu kerää paikalle koko kansainvälisen kärjen. Koko kauden kalenteri on koottu erikseen.

Kausi jakautuu kolmeen jaksoon. Marras–joulukuussa kilpaillaan kolmena viikonloppuna, tammikuu on tiivein jakso neljällä osakilpailulla, ja helmikuu on varattu MM-kisoille. Maaliskuussa on vielä kolme viikonloppua, joissa cupin kokonaisratkaisut tehdään.

Lähtökohta on viime kautta korkeampi. Kokonaiskilpailun viides sija ja takaa-ajocupin toinen sija asettavat riman, jota vasten kautta mitataan. Yksittäinen voitto ei riitä, jos muu kausi menee heikosti.

Osakilpailu	Paikka	Ajankohta
MC 1	Kontiolahti, Suomi	26.–29.11.2026
MC 2	Hochfilzen, Itävalta	4.–6.12.2026
MC 3	Le Grand Bornand, Ranska	10.–13.12.2026
MC 4	Pokljuka, Slovenia	2.–3.1.2027
MC 5	Ruhpolding, Saksa	6.–10.1.2027
MC 6	Antholz-Anterselva, Italia	14.–17.1.2027
MC 7	Nové Město, Tšekki	21.–24.1.2027
MM	Otepää, Viro	10.–21.2.2027
MC 8	Oberhof, Saksa	4.–7.3.2027
MC 9	Östersund, Ruotsi	11.–14.3.2027
MC 10	Oslo Holmenkollen, Norja	18.–21.3.2027

Kontiolahti avaa kauden

Kontiolahden avaus on kalenterin arvokkainta tavaraa. Koko kärki on paikalla, ja kauden kunto näkyy ensimmäistä kertaa kansainvälisessä vertailussa. Minkkiselle kisapaikka on tuttu: hän asuu Joensuussa, ja Kontiolahden stadion on lyhyen ajomatkan päässä. Avausviikonlopun kilpailuohjelma tarkentuu kisaviikolla.

Avausviikonloppuun kuuluu yleensä pikakilpailu ja takaa-ajo, ja ne ovat Minkkiselle molemmat tuttuja matkoja. Pikakilpailu ratkaisee lähtöjärjestyksen takaa-ajoon, joten ensimmäinen kilpailu vaikuttaa suoraan toiseen.

Kontiolahdella kilpaillaan lisäksi kansainvälinen GP-kilpailu 14.–15. marraskuuta, reilu viikko ennen maailmancupin avausta. Se on suomalaisille viimeinen näyttöpaikka ennen kauden alkua, ja samalla ensimmäinen kerta, kun kotimaan kunto mitataan kansainvälistä vastustajaa vastaan.

Otepään MM-kisat

Kauden päätapahtuma on Otepäässä 10.–21. helmikuuta 2027. Viro on Suomelle helppo kisapaikka: matka on lyhyt ja aikavyöhyke sama, joten kilpailut alkavat suomalaisille tuttuun aikaan.

Otepäässä ratkotaan mitalit kaikissa lajimuodoissa: pikakilpailu, takaa-ajo, normaalimatka, yhteislähtö, viesti, sekaviesti ja parisekaviesti. Minkkisen ohjelma rakentuu todennäköisesti pikakilpailun ja takaa-ajon ympärille, koska ne ovat hänen parhaat matkansa. Otepään MM-kisojen ennakko käy läpi kilpailuohjelman ja suosikit.

MM-kisat eivät kerrytä maailmancupin pisteitä, joten ne katkaisevat cup-kauden kahdeksi jaksoksi. Se tarkoittaa, että tammikuun lopun tilanne kantaa pitkälle: Nové Měston jälkeen seuraava cup-kilpailu on vasta Oberhofissa maaliskuussa.

Otepää on kisapaikkana pieni, ja se tekee kisaviikosta suomalaisille poikkeuksellisen helpon. Matka on lyhyt, majoitus löytyy läheltä ja kilpailut alkavat samassa ajassa kuin kotimaassa.

Ampumahiihdon lajit lyhyesti

Ampumahiihto yhdistää hiihdon ja ammunnan, ja kilpailumuodot eroavat toisistaan ennen kaikkea ammuntakertojen määrässä. Ero on ratkaiseva, koska jokainen ohi ammuttu laukaus maksaa joko sakkokierroksen tai aikasakon.

Pikakilpailussa naiset hiihtävät 7,5 kilometriä ja ampuvat kaksi kertaa: makuulta ja pystystä. Jokainen ohi ammuttu laukaus tuo 150 metrin sakkokierroksen. Pikakilpailun tulos määrää lähtöjärjestyksen takaa-ajoon.

Takaa-ajossa matka on kymmenen kilometriä ja ammuntoja on neljä. Lähtö tapahtuu pikakilpailun erojen perusteella, joten ensimmäinen kilpailu vaikuttaa suoraan toiseen. Voittaja on se, joka selvittää reitin nopeimmin.

Normaalimatkalla matka on 15 kilometriä ja ammuntoja neljä. Siinä ei ole sakkokierroksia vaan jokainen ohilaukaus tuo minuutin aikasakon. Yhteislähdössä matka on 12,5 kilometriä, ja sinne pääsevät cupin pisteiden perusteella parhaat.

Viestissä neljä hiihtäjää hiihtää kuuden kilometrin osuudet, ja jokaisella osuudella ammutaan kahdesti. Parisekaviestissä kaksi urheilijaa hiihtää vuorotellen kuusi osuutta. Molemmissa saa käyttää varapanoksia, ja se tekee ammunnasta taktisen osan kilpailua.

Viime kausi: läpimurto huipulle

Kausi 2025–26 muutti Minkkisen aseman kokonaan. Hän ei ollut enää mitalihaastaja hyvänä päivänä vaan johdonmukainen kärkinimi.

Östersundin ensimmäinen voitto

Viides joulukuuta 2025 Östersundin pikakilpailussa Minkkinen voitti uransa ensimmäisen henkilökohtaisen maailmancupin osakilpailun. Voitto tuli hänen 201. maailmancup-startissaan, ja hän ampui kymmenen laukausta kymmenestä.

Aika oli 20.11,9, ja ero toiseksi sijoittuneeseen Anna Magnussoniin oli 16,6 sekuntia. Voitto toi hänelle ensimmäistä kertaa keltaisen liivin eli maailmancupin kokonaiskilpailun kärkipaikan. Hän oli vasta toinen suomalaisnainen, joka on kantanut sitä – ensimmäinen oli Kaisa Mäkäräinen.

Kaksi päivää myöhemmin hän oli samassa paikassa takaa-ajossa toinen. Hän hiihti aikaan 30.16,7 ja jäi voittaneesta Lisa Theresa Hauserista 2,5 sekuntia. Yksi sakkokierros tuli viimeiseltä pystyammunnan paikalta.

Olympiapronssi takaa-ajossa

Milano-Cortinan olympialaisissa 15. helmikuuta 2026 Minkkinen saavutti uransa merkittävimmän saavutuksen: pronssia takaa-ajossa. Hän selvitti kaikki neljä ampumapaikkaa ilman sakkokierrosta.

Kultaa voitti italialainen Lisa Vittozzi puhtaalla ammunnalla ajalla 30.11,8. Hopealle sijoittui norjalainen Maren Kirkeeide, joka jäi 28,8 sekuntia ja ampui kolme sakkokierrosta. Minkkinen oli maalissa kolmantena, ja pronssi oli hänen ensimmäinen olympiamitalinsa.

Muut sijoitukset samoissa kisoissa olivat pikakilpailun kuudes, normaalimatkan 20., viestin seitsemäs ja yhteislähdön 19. Suomen sekaviestijoukkue, jossa hän oli mukana, sijoittui kuudenneksi.

Kokonaiskilpailun viides sija

Kauden kokonaiskuva oli vahva. Minkkinen sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa viidenneksi, takaa-ajocupissa toiseksi ja pikakilpailun cupissa viidenneksi. Takaa-ajocupin toinen sija oli hänen paras lajikohtainen sijoituksensa.

Loppukausi oli tasaista. Hän oli toinen Annecyn takaa-ajossa joulukuussa, toinen Oberhofin pikakilpailussa ja takaa-ajossa tammikuussa sekä toinen Otepään takaa-ajossa. Lisäksi hän voitti Tero Seppälän kanssa parisekaviestin Nové Městossa 24. tammikuuta 2026.

Ura: kymmenen vuotta kärjen ulkopuolella

Joutsasta maajoukkueeseen

Minkkinen syntyi Joutsassa 8. joulukuuta 1994 ja edustaa Joutsan Pommia. Hän aloitti ampumahiihdon 13-vuotiaana ja muutti 15-vuotiaana Vuokattiin, jossa harjoittelu voi jatkua ympäri vuoden.

Hän debytoi maailmancupissa kaudella 2017–18 ja oli Pyeongchangin olympialaisissa 2018 normaalimatkalla 69:s. Ennen maailmancupia hän kilpaili IBU-cupissa, nuorten MM-kilpailuissa ja vuoden 2015 talviuniversiadeissa. Seuraavat vuodet olivat kärsivällisyyden koulua: Östersundin MM-kisoissa 2019 hän oli pikakilpailussa 73:s, ja Pokljukan MM-kisoissa 2021 sijoitukset olivat 85:s ja 57:s.

Pekingin olympialaisissa 2022 hän oli pikakilpailussa 51:s ja takaa-ajossa 43:s. Nämä ovat sijoituksia, joiden jälkeen moni urheilija lopettaa. Minkkinen ei lopettanut.

Oberhof 2023 ja ensimmäinen palkintokoroke

Oberhofin MM-kisoissa 2023 tuli ensimmäinen selvä merkki muutoksesta: normaalimatkan kahdeksas sija. Samoissa kisoissa hän oli pikakilpailussa 35:s, takaa-ajossa 24:s ja yhteislähdössä 25:s.

Kaudella 2022–23 hän oli noussut maailmancupissa Kontiolahden takaa-ajossa 15:nneksi, mikä oli siihen asti hänen paras sijoituksensa. Se ei ollut läpimurto, mutta se osoitti, että hän pystyi kilpailemaan kärkikymmenikön tuntumassa.

Ensimmäinen henkilökohtainen palkintokorokesija tuli 7. joulukuuta 2024 Kontiolahden pikakilpailussa. Sijoitus oli kolmas, ja se tuli kotiyleisön edessä seitsemän vuotta maailmancup-debyytin jälkeen.

Sitä ennen hän oli ollut palkintokorokkeella kerran viestissä: parisekaviestissä kolmantena Oslossa maaliskuussa 2024 yhdessä Otto Inveniuksen kanssa.

Oberhofin parisekaviestin voitto

Tammikuun 12. päivänä 2025 Minkkinen ja Tero Seppälä voittivat Oberhofin parisekaviestin. Se oli Minkkisen ensimmäinen maailmancupin osakilpailuvoitto missään lajimuodossa.

Parisekaviesti on joukkuekilpailu, jossa kaksi urheilijaa vuorottelee. Voitto vaatii molemmilta hyvää ammuntaa ja tasaista hiihtoa, ja se oli merkki siitä, että Minkkinen pystyi voittamaan myös painetilanteessa.

Sama pari sijoittui samalla kaudella kolmanneksi Pokljukan parisekaviestissä. Yhteistyö Seppälän kanssa jatkui myös kaudella 2025–26, jolloin pari voitti Nové Měston parisekaviestin tammikuussa 2026.

Lenzerheide 2025: ensimmäinen arvokisamitali

Helmikuun 14. päivänä 2025 Lenzerheiden MM-kisojen pikakilpailussa Minkkinen saavutti uransa ensimmäisen arvokisamitalin. Hän ampui nollat molemmilta ampumapaikoilta ja sijoittui kolmanneksi.

Marginaalit olivat pienet. Voittaja Justine Braisaz-Bouchet oli 10,0 sekuntia edellä, ja hopealle sijoittunut Franziska Preuss vain 0,2 sekuntia. Neljänneksi jäänyt Lena Häcki-Groß hävisi Minkkiselle 1,4 sekuntia.

Samoissa kisoissa hän oli takaa-ajossa kuudes, normaalimatkalla neljäs ja yhteislähdössä kahdeksas. Kausi 2024–25 päättyi Holmenkollenilla pikakilpailun kolmanteen sijaan, ja maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli seitsemäs.

Miksi takaa-ajo on hänen lajinsa

Sekä Minkkisen MM-pronssi että olympiapronssi syntyivät kilpailuissa, joissa hän ampui puhtaasti. Se ei ole sattumaa.

Takaa-ajossa ammutaan neljästi, mikä tarkoittaa, että virheet kertautuvat. Yksi ohi ammuttu laukaus tuo sakkokierroksen, ja se maksaa noin 20–25 sekuntia. Neljä ammuntaa nostaa tasaisuuden yksittäistä nopeaa sarjaa tärkeämmäksi.

Minkkisen vahvuus on juuri tasaisuus. Hän ei ammu nopeimpia sarjoja, mutta hän osuu. Kun muut ottavat sakkokierroksia, hän etenee tasaisesti, ja se riittää usein mitaleille.

Hiihtovauhti riittää kärkikymmenikköön. Se ei ole maailman nopein, mutta se on riittävän hyvä, jotta virheetön ammunta nostaa hänet kärkeen. Juuri tämä yhdistelmä selittää, miksi hän on parhaimmillaan takaa-ajossa ja pikakilpailussa.

Ammunnan merkitys

Ampumahiihdossa hiihtovauhti ja ammunta ovat yhtä tärkeitä, mutta ammunnan painoarvo korostuu, koska virheet näkyvät heti. Yksi ohi ammuttu laukaus tuo 150 metrin sakkokierroksen, ja sen hiihtäminen kestää noin 20–25 sekuntia.

Se tarkoittaa, että kaksi ohilaukausta voi viedä sijoituksen kymmenen parhaan joukosta. Puhtaalla ammunnalla hiihtäjä voi puolestaan nousta kärkeen, vaikka hiihtovauhti ei olisi maailman nopein. Juuri tästä syystä ampumahiihto on tasainen laji: erot syntyvät usein ampumapaikalla, ei ladulla.

Ammuntaan vaikuttavat myös olosuhteet. Tuuli, lumi ja valo muuttavat osumatarkkuutta, ja ampumapaikan valinta on osa taktiikkaa. Kokeneet hiihtäjät osaavat lukea tuulen ja säätää tähtäystä, ja se on taito, joka syntyy vain kilpailemalla.

Pystyammunta on vaikein osuus. Siinä keho on rasituksen jälkeen epävakaa, ja pienikin liike näkyy taulussa. Minkkisen vahvuus on juuri pystyammunnan tasaisuus: hän ei ammu nopeimpia sarjoja, mutta hän osuu.

Viestissä ja parisekaviestissä ammuntaan liittyy lisäksi varapanosten käyttö. Hiihtäjä voi ladata kaksi varapanosta, ja jos laukaus menee ohi, hän joutuu kiertämään sakkokierroksen. Varapanosten käyttö on taktinen päätös, joka vaikuttaa koko joukkueen aikaan.

Tästä syystä ampumahiihtäjät harjoittelevat ammuntaa lähes päivittäin. Laukausmäärät ovat suuria, ja harjoitus tehdään sekä paikallaan että rasituksen jälkeen. Se on osa lajia, jota ei voi oppia pelkästään hiihtämällä.

Arvokisamitalit

Minkkisellä on kaksi henkilökohtaista arvokisamitalia, molemmat pronssia ja molemmat kilpailuista, joissa hän ampui täysin puhtaasti.

Päivä	Arvokisa	Laji	Sijoitus	Ammunta
14.2.2025	MM-kisat, Lenzerheide	7,5 km pikakilpailu	Pronssi	0+0
15.2.2026	Olympialaiset, Milano-Cortina	Takaa-ajo	Pronssi	Puhdas

Lenzerheiden pikakilpailun aika oli 22.18,7 ja ero voittajaan 10,0 sekuntia. Milano-Cortinan takaa-ajossa hän selvitti kaikki neljä ampumapaikkaa ilman sakkokierrosta.

Kaksi mitalia kahden vuoden sisällä on iso muutos uralle, joka oli pitkään ilman arvokisamenestystä. Se kertoo myös siitä, että ampumahiihtäjän kehitys voi kiihtyä kolmekymppisenä: laji palkitsee kokemusta, ja ammuntarutiini syntyy vasta vuosien kilpailemisen jälkeen.

Harjoittelu ja arki

Minkkisen valmentaja on Mikko Viitanen, ja hän edustaa edelleen kotiseuraansa Joutsan Pommia. Arki pyörii Joensuun ja Kontiolahden ympärillä, ja harjoittelu jakautuu hiihdon ja ammunnan kesken.

Ampumahiihtäjän viikko ei ole pelkkää hiihtoa. Ammuntaa harjoitellaan erikseen, ja laukausten määrä on tarkasti suunniteltu. Lisäksi harjoitteluun kuuluu voimaa, kestävyyttä ja tasapainoa, jotka tukevat ampuma-asentoa.

Kauden rakenne sanelee harjoittelun. Syksyllä rakennetaan peruskuntoa, marraskuussa kuntoa aletaan testata kilpailuissa, ja tammikuussa harjoittelu muuttuu ylläpitäväksi. MM-kisojen jälkeen jäljellä on enää kolme viikonloppua, joten kuntoa ei voi enää rakentaa uudelleen.

Mitä Otepäässä ratkaistaan

Otepään MM-kisat ovat Minkkisen uran seuraava iso näyttö. Kausi 2025–26 osoitti, että hän pystyy voittamaan osakilpailun ja saamaan olympiamitalin. Seuraava askel on MM-mitali, ja se vaatii onnistumista juuri oikeana päivänä.

• Pikakilpailu ja takaa-ajo ovat hänen parhaat matkansa, ja molemmat ovat Otepään ohjelmassa.
• Ammunta painaa eniten: puhtaalla ammunnalla hän on mitaleilla, kahdella sakkokierroksella sijoitus putoaa selvästi.
• Kauden avaus Kontiolahdella antaa ensimmäisen kuvan talven kunnosta.
• Tammikuun neljä osakilpailua ovat kauden raskain jakso ja samalla viimeinen näyttö ennen MM-valintoja.
• Maaliskuun kolme viikonloppua ratkaisevat kokonaiskilpailun, jossa viime kauden viides sija on puolustettavana.

Minkkisen asema on muuttunut myös joukkueen sisällä. Hän on nyt Suomen naisten ampumahiihdon kärkinimi, ja muiden suomalaisten kehitystä verrataan häneen. Se tuo näkyvyyttä mutta myös odotuksia, joita ei aiemmin ollut.

Arvokisat ovat eri laji kuin maailmancup. Kauden aikana voi voittaa osakilpailun, mutta MM-kisoissa on yksi mahdollisuus, ja huono ampumapäivä päättää mitalihaaveet. Siksi Minkkisen kohdalla ratkaisee se, miten hän kestää paineen juuri niinä päivinä, jotka lasketaan.

Missä kautta voi seurata

Ampumahiihto on Suomessa Ylen laji, ja Yle näyttää kauden 2026–27 kaikki maailmancupin osakilpailut. Kausi avautuu Kontiolahdella 26. marraskuuta ja päättyy Holmenkollenilla 21. maaliskuuta 2027.

TV-aikataulut kannattaa tarkistaa kisaviikolla, koska lähetysajat vaihtelevat kilpailupaikan mukaan. Otepää on samalla aikavyöhykkeellä kuin Suomi, joten helmikuussa kilpailut näkyvät ilman aikaerolaskua. Myös päivän urheilulähetyksistä löytyy kooste, jos haluaa katsoa useampaa lajia samana päivänä.

TrustDice tarjoaa sporttivedonlyöntiä talvilajeihin. Ampumahiihdon osakilpailuissa lähtökohdat kannattaa arvioida vasta starttilistan ja ampumakunnon perusteella, koska laji ratkeaa usein ammunnassa. Vedonlyönti on viihdettä, ei tapa ansaita rahaa.

Minkkisen kausi alkaa siis kotoa Kontiolahdelta ja huipentuu Otepäähän. Jos ammunta pysyy kasassa, mitali on mahdollinen. Jos ei, sijoitus voi pudota kymmenen ulkopuolelle – niin paljon ampumahiihto on ammunnan varassa.