文
Suomen jääkiekon mestaruus on ratkottu vuodesta 1928 lähtien. Pitkään jatkunut sarja sisältää 94 mestaruutta, viisi pelaamatonta kautta ja lukuisia seuroja, jotka ovat nousseet ja kadonneet kartalta. Tässä jutussa on koko mestariluettelo sekä seurojen mestaruusmäärät.
Tappara on tilaston kärjessä 21 mestaruudella. Ilves on toisena 16 mestaruudella ja TPS kolmantena 11 mestaruudella. Tapparan tuorein mestaruus on keväältä 2026, jolloin se voitti finaalissa KooKoon.
Mestaruusluvut kannattaa suhteuttaa sarjan historiaan. SM-liiga perustettiin vuonna 1975, mutta sitä ennen pelattiin SM-sarjaa. Moni seura on voittanut mestaruuksia molemmilla aikakausilla, ja siksi kokonaistilastoissa lasketaan yhteen SM-sarjan ja SM-liigan mestaruudet.
Mestaruuden historia lyhyesti
Suomen jääkiekon mestaruus pelattiin aluksi cup-muotoisena. Vuosina 1928–1933 mestaruus ratkesi cup-otteluilla, ja vasta kaudesta 1933–34 lähtien sarja pelattiin liigana. Tämä selittää sen, miksi varhaisimpien kausien ottelumäärät olivat pieniä ja mestaruudet ratkesivat muutamassa ottelussa.
Sotavuodet katkaisivat sarjan useaan kertaan. Kausi 1939–40 jäi pelaamatta, 1941–42 peruttiin ja 1943–44 keskeytettiin. Sarja jatkui kuitenkin heti sodan jälkeen, ja 1940-luvun lopulla Ilves ja Tarmo hallitsivat mestaruuksia.
SM-liigan perustaminen vuonna 1975 muutti sarjan rakennetta. Playoffsit otettiin käyttöön heti ensimmäisellä kaudella, ja runkosarjan merkitys kasvoi. Samalla mestaruuden ratkaisemisesta tuli entistä enemmän kevään pudotuspelien kysymys.
Mestarit kautta aikain
Alla on lueteltu jokainen Suomen mestaruus kaudesta 1927–28 lähtien. Taulukossa on mestarin lisäksi finaalivastustaja tai loppuottelun häviäjä. Vuosina, jolloin mestaruutta ei ratkottu, syy on merkitty erikseen.
| Kausi | Mestari | Toinen |
|---|---|---|
| 1927–28 | Reipas | KIF |
| 1928–29 | HJK | HPS |
| 1929–30 | Ei pelattu | – |
| 1930–31 | TaPa | HJK |
| 1931–32 | HJK | HPS |
| 1932–33 | HSK | HJK |
| 1933–34 | HSK | HPS |
| 1934–35 | HJK | Ilves |
| 1935–36 | Ilves | KIF |
| 1936–37 | Ilves | KIF |
| 1937–38 | Ilves | HJK |
| 1938–39 | KIF | HJK |
| 1939–40 | Ei pelattu | – |
| 1940–41 | KIF | HJK |
| 1941–42 | Ei pelattu | – |
| 1942–43 | KIF | TPS |
| 1943–44 | Keskeytettiin | – |
| 1944–45 | Ilves | Tarmo |
| 1945–46 | Ilves | Tarmo |
| 1946–47 | Ilves | Tarmo |
| 1947–48 | Tarmo | Ilves |
| 1948–49 | Tarmo | Ilves |
| 1949–50 | Ilves | Tarmo |
| 1950–51 | Ilves | Tarmo |
| 1951–52 | Ilves | HPK |
| 1952–53 | TBK | Tarmo |
| 1953–54 | TBK | Karhu-Kissat |
| 1954–55 | TBK | TPS |
| 1955–56 | TPS | Tarmo |
| 1956–57 | Ilves | TPS |
| 1957–58 | Ilves | Tappara |
| 1958–59 | Tappara | Koo-Vee |
| 1959–60 | Ilves | Tappara |
| 1960–61 | Tappara | Lukko |
| 1961–62 | Ilves | Koo-Vee |
| 1962–63 | Lukko | Tappara |
| 1963–64 | Tappara | Koo-Vee |
| 1964–65 | Karhut | Ilves |
| 1965–66 | Ilves | Lukko |
| 1966–67 | RU-38 | TPS |
| 1967–68 | Koo-Vee | Ilves |
| 1968–69 | HIFK | Ilves |
| 1969–70 | HIFK | Ilves |
| 1970–71 | Ässät | Jokerit |
| 1971–72 | Ilves | HJK |
| 1972–73 | Jokerit | HIFK |
| 1973–74 | HIFK | Tappara |
| 1974–75 | Tappara | HIFK |
| 1975–76 | TPS | Tappara |
| 1976–77 | Tappara | TPS |
| 1977–78 | Ässät | Tappara |
| 1978–79 | Tappara | Ässät |
| 1979–80 | HIFK | Ässät |
| 1980–81 | Kärpät | Tappara |
| 1981–82 | Tappara | TPS |
| 1982–83 | HIFK | Jokerit |
| 1983–84 | Tappara | Ässät |
| 1984–85 | Ilves | TPS |
| 1985–86 | Tappara | HIFK |
| 1986–87 | Tappara | Kärpät |
| 1987–88 | Tappara | Lukko |
| 1988–89 | TPS | JYP |
| 1989–90 | TPS | Ilves |
| 1990–91 | TPS | KalPa |
| 1991–92 | Jokerit | JYP |
| 1992–93 | TPS | HPK |
| 1993–94 | Jokerit | TPS |
| 1994–95 | TPS | Jokerit |
| 1995–96 | Jokerit | TPS |
| 1996–97 | Jokerit | TPS |
| 1997–98 | HIFK | Ilves |
| 1998–99 | TPS | HIFK |
| 1999–2000 | TPS | Jokerit |
| 2000–01 | TPS | Tappara |
| 2001–02 | Jokerit | Tappara |
| 2002–03 | Tappara | Kärpät |
| 2003–04 | Kärpät | TPS |
| 2004–05 | Kärpät | Jokerit |
| 2005–06 | HPK | Ässät |
| 2006–07 | Kärpät | Jokerit |
| 2007–08 | Kärpät | Blues |
| 2008–09 | JYP | Kärpät |
| 2009–10 | TPS | HPK |
| 2010–11 | HIFK | Blues |
| 2011–12 | JYP | Pelicans |
| 2012–13 | Ässät | Tappara |
| 2013–14 | Kärpät | Tappara |
| 2014–15 | Kärpät | Tappara |
| 2015–16 | Tappara | HIFK |
| 2016–17 | Tappara | KalPa |
| 2017–18 | Kärpät | Tappara |
| 2018–19 | HPK | Kärpät |
| 2019–20 | Ei pelattu | – |
| 2020–21 | Lukko | TPS |
| 2021–22 | Tappara | TPS |
| 2022–23 | Tappara | Pelicans |
| 2023–24 | Tappara | Pelicans |
| 2024–25 | KalPa | SaiPa |
| 2025–26 | Tappara | KooKoo |
Mestaruudet seuroittain
Tappara ja sen edeltäjä TBK ovat voittaneet yhteensä 21 mestaruutta. Ilves on 16 mestaruudella toisena, ja TPS on 11 mestaruudella kolmantena. Kärpät on kahdeksalla mestaruudella neljäntenä ja HIFK seitsemällä viidentenä.
| Seura | Mestaruudet | Viimeisin |
|---|---|---|
| Tappara / TBK | 21 | 2026 |
| Ilves | 16 | 1985 |
| TPS | 11 | 2010 |
| Kärpät | 8 | 2018 |
| HIFK | 7 | 2011 |
| Jokerit | 6 | 2002 |
| HJK | 3 | 1935 |
| Ässät | 3 | 2013 |
| KIF | 3 | 1943 |
| Tarmo | 2 | 1949 |
| Lukko | 2 | 2021 |
| HPK | 2 | 2019 |
| JYP | 2 | 2012 |
| HSK | 2 | 1934 |
| KalPa | 1 | 2025 |
| Koo-Vee | 1 | 1968 |
| Reipas | 1 | 1928 |
| TaPa | 1 | 1931 |
| Karhut | 1 | 1965 |
| RU-38 | 1 | 1967 |
Taulukko kertoo myös sen, miten keskittynyttä menestys on ollut. Tampereen seurat ovat voittaneet yhteensä 39 mestaruutta, Helsingin seurat 21 ja Turun TPS 11. Oulu, Pori, Hämeenlinna, Jyväskylä, Rauma ja Kuopio ovat saaneet omat mestaruutensa harvemmin.
Mestaruudet kaupungeittain
Kaupunkien välinen vertailu auttaa ymmärtämään, miten mestaruudet ovat jakautuneet. Tampere on selvästi menestynein kaupunki: Tappara, Ilves, Koo-Vee ja TaPa ovat voittaneet yhteensä 39 mestaruutta. Helsinki seuraa 21 mestaruudella, ja Turku on yksin TPS:n ansiosta 11 mestaruudessa.
| Kaupunki | Mestaruudet | Seurat |
|---|---|---|
| Tampere | 39 | Tappara/TBK, Ilves, Koo-Vee, TaPa |
| Helsinki | 21 | HIFK, Jokerit, HJK, KIF, HSK |
| Turku | 11 | TPS |
| Oulu | 8 | Kärpät |
| Pori | 5 | Ässät, RU-38, Karhut |
| Hämeenlinna | 4 | Tarmo, HPK |
| Jyväskylä | 2 | JYP |
| Rauma | 2 | Lukko |
| Kuopio | 1 | KalPa |
| Viipuri | 1 | Reipas |
Taulukosta näkee, että jääkiekon mestaruudet ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin. Tampereen ja Helsingin välinen asetelma on ollut pitkään keskeinen, ja 2000-luvulla myös Oulu, Jyväskylä, Rauma ja Kuopio ovat nousseet mestaruuskartalle.
Tappara ja Ilves
Tapparan ja Ilveksen välinen asetelma on yksi Suomen jääkiekon perinteisimmistä paikallisasetelmista. Seurat ovat kohdanneet toisensa vuosikymmenien ajan, ja molemmilla on vahva asema tamperelaisessa urheilukulttuurissa.
Tapparan menestys on jakautunut useaan kauteen. Seura voitti mestaruuden vuosina 1959, 1961, 1964, 1975, 1977, 1979, 1982, 1984, 1986, 1987 ja 1988. Pitkän tauon jälkeen se palasi mestariksi vuonna 2003 ja voitti jälleen 2016, 2017, 2022, 2023, 2024 ja 2026. TBK:n kolme mestaruutta 1950-luvulta lasketaan samaan seuraperinteeseen.
Ilves on voittanut 16 mestaruutta, joista valtaosa tuli ennen SM-liigan perustamista. Seuran viimeisin mestaruus on vuodelta 1985. Pitkä odotus on ollut yksi suomalaisen jääkiekon puheenaiheista, ja Ilves on ollut usein lähellä kärkeä myös 2000-luvulla.
Tampereen asetelma on säilynyt vahvana, vaikka seuraidentiteetit ovat muuttuneet. Tappara on ollut 2010- ja 2020-luvuilla Suomen menestynein seura, kun taas Ilves on hakenut omaa linjaansa. Molemmat pelaavat Nokia Arenalla, joten paikallisottelut keräävät suuria yleisömääriä.
2000-luvun mestarit ja formaatin muutokset
2000-luvulla mestaruudet ovat jakautuneet useammalle seuralle kuin aiemmin. Tappara on voittanut seitsemän mestaruutta, Kärpät seitsemän ja TPS kaksi. Jokerit, HIFK, HPK, JYP, Ässät, Lukko ja KalPa ovat voittaneet kukin yhden tai useamman mestaruuden. Jokerit palasi Liigaan kaudella 2026–27, ja seuran paluusta on kerrottu tarkemmin omassa jutussaan.
SM-liigan formaatti on muuttunut useaan kertaan. Playoffsit otettiin käyttöön kaudella 1975–76, ja sittemmin ottelusarjojen pituudet, säälipleijarit ja pudotuspelien karsintakäytännöt ovat vaihdelleet. Vuonna 2020 kausi keskeytettiin koronapandemian vuoksi, eikä mestaruutta jaettu.
Kaudella 2024–25 KalPa voitti ensimmäisen mestaruutensa. Finaalissa kaatui SaiPa, jolle hopea oli seuran historian paras saavutus. Kausi oli poikkeuksellinen, sillä molemmat finalistit tulivat perinteisten suurseurojen ulkopuolelta.
Kaudella 2025–26 Tappara palasi mestariksi. Finaalissa vastaan tuli KooKoo, joka pelasi seurahistoriansa ensimmäisessä finaalissa. Tapparan voitto nosti seuran mestaruusmäärän 21:een ja vahvisti sen asemaa 2020-luvun menestyneimpänä seurana.
Miksi mestaruus merkitsee
Suomen mestaruus on seuroille taloudellisesti ja urheilullisesti merkittävä. Mestaruus tuo näkyvyyttä, yleisöä ja mahdollisuuksia rakentaa joukkuetta seuraavalle kaudelle. Se myös kasvattaa seuran asemaa pelaajamarkkinoilla.
Mestaruuden merkitys näkyy monella tasolla:
- seuran taloudessa ja liiketoiminnassa
- pelaajien markkina-arvossa
- kaupungin urheilukulttuurissa
- juniorityön houkuttavuudessa
Kanada-malja on yksi Suomen tunnetuimmista urheilupokaaleista. Sen lahjoitti Kanadan suomalaisyhteisö vuonna 1950, ja ensimmäisen kerran se jaettiin vuonna 1951. Pokraalin alkuperäinen kappale on nykyään esillä Suomen Jääkiekkomuseossa, ja mestarijoukkue saa juhlallisen kopion. Pokaalia on kutsuttu myös nimellä Poika, ja sen ympärille on syntynyt omia perinteitä.
Mestaruuden ratkaiseminen playoff-otteluissa on tehnyt sarjasta arvaamattoman. Runkosarjan voitto ei takaa mestaruutta, ja usein kevään paras joukkue on ollut eri kuin syksyn paras. Tämä on osa SM-liigan viehätystä: mestaruus ratkeaa vasta keväällä, kun panokset ovat korkeimmillaan.
Pudotuspelien merkitys näkyy myös tilastoissa. Runkosarjan pistepörssin voittaja ei ole aina ollut kevään paras pelaaja, ja maalivahdit voivat nousta ratkaisijoiksi lyhyessä sarjassa. Siksi pistepörssiä ja sarjataulukkoa kannattaa seurata rinnakkain.
Mestaruus ja kausi 2026–27
Kausi 2026–27 on SM-liigan 52. kausi. Sarjassa on 17 joukkuetta, ja kauden päätteeksi kolme heikointa putoaa uuteen B-Liigaan. Mestaruutta puolustaa Tappara, joka voitti kevään 2026 finaalissa KooKoon.
Sarjan laajennus on tehnyt runkosarjasta entistä merkityksellisemmän. Jokainen piste voi ratkaista, kuka säilyttää paikkansa A-Liigassa ja kuka joutuu putoamiskamppailuun. Pudotuspelit pelataan keväällä 2027, ja mestaruus ratkeaa tuttuun tapaan vasta niiden päätteeksi.
Kuluvan kauden mestarisuosikkeja ovat Lukko, Ilves, Jukurit ja JYP. Sarjataulukon kärki on tiivis, ja pudotuspelipaikoista käydään kovaa kilpailua. Koko kauden tilannetta voi seurata Liigan tilastot -jutusta, ja tulevat kierrokset löytyvät otteluohjelmasta.
TrustDice tarjoaa urheiluvedonlyöntiä useisiin lajeihin. Mestaruuden ratkeamista ja pudotuspelejä voi seurata samasta palvelusta. Vastuullinen pelaaminen kannattaa pitää mielessä, kuten kaikessa vedonlyönnissä.
Mestaruuden historia on samalla kertomus suomalaisen jääkiekon kehityksestä. Pienistä paikallisseuroista on kasvanut kansallisia brändejä, ja Kanada-malja on säilyttänyt asemansa halutuimpana palkintona. Seuraava mestari ratkeaa keväällä 2027, ja lista saa jälleen yhden rivin lisää. Samalla mestaruustaistelu jatkaa yhtä Suomen pisimpään kestäneistä urheiluperinteistä.
