Ruotsin pääsarja SHL ei ole suomalaiselle jääkiekolle vieras paikka. Sarjassa pelaa tällä kaudella yli 30 suomalaista, ja joukossa on entisiä Liiga-tähtiä, maajoukkuepelaajia ja nuoria lupauksia. Samaan aikaan sarjan oma kilpailu on tiivistynyt: 14 joukkuetta, 52 kierrosta ja pudotuspelipaikoista käytävä kamppailu, joka alkaa jo syksyllä.
Kausi 2026–27 on SHL:n 52. Runkosarja käynnistyi 19. syyskuuta ja päättyy 16. maaliskuuta 2027. Mukaan nousi IF Björklöven, kun Leksands IF putosi. Suomalaisittain kiinnostavinta ei ole yksi tähti vaan se, miten laajasti suomalaiset jakautuvat eri joukkueisiin ja rooleihin.
Näin SHL:n kausi rakentuu
SHL:ssä pelaa 14 joukkuetta. Runkosarjassa jokainen kohtaa toisensa useaan kertaan, ja otteluita kertyy 52 jokaiselle. Pisteet jakautuvat jääkiekolle tutulla tavalla: voitosta varsinaisella peliajalla kolme, jatkoaika- tai rankkarivoitosta kaksi ja jatkoaika- tai rankkaritappiosta yksi. Maaliero ei ratkaise sarjataulukkoa, vaan pisteet.
Pudotuspeleihin pääsy on porrastettu. Sijat 1–6 etenevät suoraan puolivälieriin. Sijat 7–10 pelaavat kolmen ottelun kierroksen, josta kaksi joukkuetta jatkaa kahdeksan parhaan joukkoon. Puolivälierät, välierät ja finaali ratkaistaan seitsemän ottelun sarjoina. Sijat 13–14 pelaavat playoutin, ja häviäjä joutuu karsimaan sarjapaikastaan.
Tämä rakenne tekee runkosarjasta pitkän mutta ei merkityksettömän. Kuuden parhaan joukkoon pääseminen säästää yhden pudotuspelikierroksen, ja seitsemännen sijan jälkeen jokainen sija vaikuttaa kotietuun. Kevään otteluohjelma on jo julkaistu: kahdeksasosafinaalit alkavat 18. maaliskuuta, puolivälierät 24. maaliskuuta ja finaali viimeistään 8. toukokuuta. Finaalisarja voi venyä seitsemänteen otteluun, joten mestari voi ratketa vasta toukokuun alussa.
Runkosarjan aikana pelataan myös CHL-otteluita, ja osa SHL-joukkueista pelaa kahdella rintamalla. Se näkyy kuormituksessa erityisesti marras- ja joulukuussa, jolloin otteluruuhka on pahimmillaan. Joukkueet, joilla on laaja kokoonpano, selviävät ruuhkasta yleensä paremmin. Liigan vastaavaan rakenteeseen voi verrata Liigan kausioppaasta.

Suomalaiset joukkueittain
Suomalaispelaajien määrä vaihtelee joukkueittain suuresti. Luleå ja Björklöven ovat selvästi suomalaisimmat seurat, mutta myös Malmö ja Örebro nojaavat vahvasti suomalaisiin. Alla oleva taulukko kokoaa kauden 2026–27 kokoonpanoissa olevat suomalaiset.
| Joukkue | Suomalaispelaajat |
|---|---|
| Luleå HF | Oskari Laaksonen (P), Otto Leskinen (P), Anton Levtchi (H), Markus Nurmi (H), Joona Koppanen (H), Valtteri Puustinen (H) |
| IF Björklöven | Lassi Lehtinen (MV), Frans Tuohimaa (MV), Topi Niemelä (P), Tarmo Reunanen (P), Lenni Killinen (H), Joel Mustonen (H) |
| Malmö Redhawks | Oliwer Kaski (P), Eemil Viro (P), Janne Kuokkanen (H), Lauri Pajuniemi (H) |
| Örebro HK | Robin Salo (P), Kalle Kossila (H), Sampo Ranta (H), Jesse Ylönen (H) |
| Växjö Lakers | Jimi Suomi (P), Eemeli Suomi (H), Matias Mäntykivi (H) |
| Frölunda HC | Patrik Puistola (H), Max Westergård (H) |
| HV71 | Santeri Hatakka (P), Aleksi Heponiemi (H) |
| Linköping HC | Mikko Kokkonen (P), Sami Niku (P) |
| Brynäs IF | Axel Rindell (P) |
| Färjestad BK | Emil Larmi (MV) |
| Timrå IK | Otto Kivenmäki (H) |
Taulukko kattaa ne joukkueet, joissa suomalaisia on kauden kokoonpanossa. Osa joukkueista pelaa ilman suomalaisedustusta.
Luleån kuusi suomalaista muodostavat runkopelaajien ryhmän, eivät yksittäisiä täydennyksiä. Anton Levtchi on pelannut seurassa useita kausia ja kuuluu hyökkäyksen kärkeen. Oskari Laaksonen ja Otto Leskinen tuovat puolustukseen kiekollista taitoa, ja Joona Koppanen on sentterinä vastannut aloituksista ja kahden suunnan pelaamisesta. Valtteri Puustinen ja Markus Nurmi tuovat laituriosastolle maalintekovoimaa.
Björklövenin tilanne on poikkeuksellinen. Nousijajoukkue rakensi kokoonpanonsa osin suomalaisvoimin: maalilla Lassi Lehtinen ja Frans Tuohimaa, puolustuksessa Topi Niemelä ja Tarmo Reunanen, hyökkäyksessä Lenni Killinen ja Joel Mustonen. Kuusi suomalaista on nousijalle paljon, ja se kertoo myös siitä, mistä markkinoilta seura haki vahvistuksia ensimmäiselle SHL-kaudelleen.
Malmö ja Örebro – kärkiketjujen suomalaiset
Malmössä Janne Kuokkanen ja Oliwer Kaski ovat olleet syksyn näkyvimpiä suomalaisia. Kuokkanen on pelannut keskushyökkääjänä ja vastannut pelinrakentamisesta, Kaski puolustuksen kärkiparissa. Lauri Pajuniemi tuo laituriosastolle maalintekoa, Eemil Viro puolustuksen peruspelaamista.
Örebrossa suomalaisia on neljä, ja roolit jakautuvat selvästi. Robin Salo on noussut puolustuksen johtohahmoksi ja kuuluu joukkueen kapteenistoon. Kalle Kossila on kokenut sentteri, joka on parhaimmillaan ylivoimapelissä. Sampo Ranta ja Jesse Ylönen tuovat nopeutta ja suoraa hyökkäämistä laidoille.
Växjössä Eemeli Suomi ja Matias Mäntykivi muodostavat tutun parin. He pelasivat yhdessä Ilveksessä ennen siirtoaan Ruotsiin, ja jatkavat nyt samassa joukkueessa. Jimi Suomi täydentää puolustusta. Kolmen suomalaisen ryhmä on pieni mutta rooliltaan selkeä.
Muut seurat ja pienemmät roolit
Frölundassa Patrik Puistola on suoraviivainen laituri, joka laukoo paljon ja hakee maalintekopaikkoja maalin edustalta. Max Westergård on nuorempi nimi, joka on kerännyt vastuuta alemmissa ketjuissa ja erikoistilanteissa.
HV71:ssä Santeri Hatakka tuo puolustukseen kamppailuvoimaa ja kiekollista perusvarmuutta. Aleksi Heponiemi on taitava hyökkääjä, jonka vahvuudet ovat syöttöpelissä ja pienessä tilassa liikkumisessa. Molemmat ovat pelanneet aiemmin sekä Liigassa että Pohjois-Amerikassa, joten he tuntevat sarjan vaatimukset.
Linköpingissä Sami Niku ja Mikko Kokkonen muodostavat kokeneen puolustajaparin. Niku on parhaimmillaan kiekon kanssa ja hyökkäysten käynnistämisessä, Kokkonen puolestaan puolustuspään peruspelaamisessa. Brynäsissä Axel Rindell on saanut vastuuta ylivoimassa, ja Färjestadissa Emil Larmi on pelannut joukkueen maalilla.
Timråssa Otto Kivenmäki on päässyt näyttämään taitojaan isommassa roolissa kuin aiemmin. Hän on taitava kiekon kanssa ja hakee rohkeasti ratkaisuja, mutta SHL:n fyysisempi peli vaatii häneltä edelleen sopeutumista. Timrån kausi on ollut vaikea, joten yksittäisten pelaajien onnistumiset nousevat helposti esiin.
Maalivahdit ja puolustuspeli
Suomalaisten maalivahtien osuus on pieni mutta tärkeä. Färjestadin Emil Larmi on pelannut sarjan kärkijoukkueessa vastuullisessa roolissa ja torjunut joukkueelleen tärkeitä pisteitä. Björklövenin Lassi Lehtinen ja Frans Tuohimaa jakavat vastuun nousijajoukkueessa, jossa maalivahtipeli on korostunut entisestään.
Puolustajista Oliwer Kaski, Robin Salo ja Mikko Kokkonen ovat saaneet suuria minuutteja. Kaski on ollut Malmön ylivoiman tärkein kiekollinen pelaaja, Salo puolestaan Örebron alivoiman ja puolustuspelin johtaja. Kokkonen on Linköpingissä pelannut sekä tasakentällisin että alivoimalla, vaikka joukkueen kausi on ollut vaikea.
Maalivahtipeli ratkaisee SHL:ssä usein sen, kuka nousee kuuden parhaan joukkoon. Runkosarjan pitkä ohjelma ja peräkkäiset ottelut pakottavat joukkueet käyttämään kahta maalivahtia, joten kakkosmaalivahdin taso on lähes yhtä tärkeä kuin ykkösen. Siksi Björklövenin kaltainen nousijajoukkue tarvitsee kaksi toimivaa maalivahtia selvitäkseen kaudesta.
Sarjan tilanne marraskuussa
Runkosarjaa on takana 16–18 ottelua joukkueesta riippuen. Färjestad on aloittanut vahvasti ja johtaa sarjaa. Frölunda ja Skellefteå seuraavat perässä. Erot ovat kuitenkin pieniä, ja ottelumäärät vaihtelevat, joten taulukkoa kannattaa lukea varoen.
| Sija | Joukkue | Ottelut | Pisteet |
|---|---|---|---|
| 1 | Färjestad BK | 16 | 45 |
| 2 | Frölunda HC | 18 | 37 |
| 3 | Skellefteå AIK | 16 | 34 |
| 4 | Örebro HK | 16 | 28 |
| 5 | Malmö Redhawks | 16 | 25 |
| 6 | Luleå HF | 16 | 23 |
| 7 | Rögle BK | 17 | 23 |
| 8 | Brynäs IF | 16 | 21 |
| 9 | Växjö Lakers | 16 | 21 |
| 10 | Djurgårdens IF | 17 | 20 |
| 11 | Timrå IK | 16 | 19 |
| 12 | IF Björklöven | 16 | 17 |
| 13 | Linköping HC | 16 | 15 |
| 14 | HV71 | 16 | 14 |
Tilanne on 12. marraskuuta 2026. Sen jälkeen on pelattu lisää kierroksia, joten järjestys on voinut muuttua. Sarjan kärjessä Färjestad on ollut poikkeuksellisen tehokas: 16 ottelussa 64 tehtyä maalia ja vain 19 päästettyä kertoo kurinalaisesta puolustuspelistä ja tehokkaasta hyökkäyksestä.
Hännillä HV71 ja Linköping ovat vaikeuksissa. Kummallakin on ollut vaikeuksia maalinteossa, ja ero pudotuspeliviivaan on kasvanut. Björklöven on kerännyt nousijaksi kohtuullisesti pisteitä, vaikka ohjelma on ollut raskas.
Nousijan kausi
Björklövenin ensimmäinen SHL-kausi on ollut odotettua tasaisempi. Joukkue ei ole romahtanut sarjan vauhtiin, vaikka kokoonpano on rakennettu osin alemmalta tasolta tulleista pelaajista. Kuusi suomalaista on auttanut sopeutumisessa: yhteinen kieli ja tutut ketjukaverit nopeuttavat pelitavan omaksumista.
Nousijalle tärkeintä on pitää ero pudotuspeliviivaan pienenä mahdollisimman pitkään. Marraskuun lopulla ero ei ole vielä ratkaiseva, mutta joulukuun otteluruuhka on usein se vaihe, jossa joukkueet eriytyvät. Jos Björklöven selviää siitä ilman pitkää tappioputkea, kevät voi tuoda yllätyksen.
Miksi suomalaiset viihtyvät SHL:ssä
SHL on pelillisesti lähellä Liigaa mutta taloudellisesti isompi. Seurat voivat maksaa kärkipelaajille enemmän kuin useimmat Liiga-joukkueet, ja sarjan taso on tasaisempi kuin monessa muussa Euroopan liigassa. Suomalaiselle pelaajalle Ruotsi on myös helppo ympäristö: matka on lyhyt, kieli ja kulttuuri eivät ole täysin vieraita, ja perhe voi asua lähellä kotimaata.
Toinen syy on rooli. Liigassa kärkiketjuissa pelannut hyökkääjä voi saada SHL:ssä saman roolin, mutta kovemmassa ympäristössä. Puolustajalle sarja on hyvä näyteikkuna NHL:ään, koska pelin tempo ja kamppailuvaade ovat korkeammat kuin Liigassa.
Tällä kaudella suomalaisten määrä kuitenkin laski hieman edellisestä. Jere Innala ja Arttu Ruotsalainen siirtyivät Sveitsin National Leagueen, ja he olivat viime kaudella SHL:n kärkihyökkääjiä. Samalla Björklövenin nousu toi kuusi uutta suomalaista sarjaan. Kokonaismäärä pysyi siksi runsaana.
Pelityyli: nopeampi ja fyysisempi kuin Liiga
SHL:ää pidetään Liigaa nopeampana sarjana. Kiekkoa liikutetaan nopeasti, hyökkäyksiin lähdetään usein suoraviivaisesti ja puolustusalueella paineistetaan rohkeammin kuin Liigassa. Tämä näkyy erityisesti nuorten pelaajien kehityksessä: virheet käsitellään nopeasti, mutta niistä myös opitaan.
Fyysinen vaade on toinen ero. SHL:ssä kamppaillaan paljon maalin edustalla ja laidoissa. Suomalaispelaajille, jotka ovat tottuneet Liigan nopeaan mutta hieman varovaisempaan peliin, sopeutuminen vie yleensä muutaman kuukauden.
Kolmas ero on erikoistilanteiden merkitys. Ylivoima ja alivoima ratkaisevat SHL:ssä usein ottelun, ja kärkijoukkueet panostavat niihin paljon. Siksi esimerkiksi Kasken ja Kossilan kaltaiset kiekolliset pelaajat ovat arvokkaita: he voivat ratkaista ottelun yhdellä ylivoimavaihdolla.
SHL ja Leijonat
SHL on yksi Leijonien tärkeimmistä pelaajamarkkinoista. Sarjassa pelaavat suomalaiset ovat usein maajoukkueen seurannassa, ja hyvä kausi Ruotsissa voi avata paikan EHT-turnauksiin tai MM-kisoihin. Toisaalta kova sarja myös kuluttaa pelaajia, ja kevään pudotuspelit voivat vaikuttaa siihen, ketkä ovat käytettävissä MM-leiritykselle.
Tänä vuonna yhteys näkyy erityisesti hyökkääjissä. Levtchi, Kuokkanen, Kossila ja Puustinen ovat kaikki pelaajia, joita voi kuvitella MM-keskusteluun, jos kausi sujuu hyvin. Puolustajista Kaski ja Salo ovat olleet maajoukkueen ringissä aiemmin. Maalivahtien osalta Larmi on ollut esillä, mutta paikka MM-kisoissa ratkeaa vasta keväällä.
Leijonien kokoonpanoa ja valmennusta voi seurata tarkemmin Leijonien kausioppaasta.
Mitä kevättalvella kannattaa seurata
Kevät ratkaisee, miten suomalaiset näkyvät pudotuspeleissä. Seurantalistalla on kolme asiaa:
- Luleån kuuden suomalaisen ryhmän pudotuspelivire.
- Malmön ja Örebron kärkipelaajien tehot ratkaisuotteluissa.
- Björklövenin taistelu pudotuspelipaikasta.
Luleån ryhmä on rakennettu menestymään, ja joukkueen odotetaan nousevan kuuden parhaan joukkoon. Malmön ja Örebron kärkipelaajat kantavat vastuuta ratkaisuotteluissa. Björklövenille pudotuspeleihin pääsy olisi jo onnistuminen.
Yksilötasolla kannattaa seurata erityisesti Oliwer Kasken ja Janne Kuokkasen kaltaisia kiekollisia pelaajia. Heidän pistemääränsä kertovat suoraan, miten joukkue menestyy. Maalivahtien osalta Emil Larmi on yksi Färjestadin tärkeimmistä pelaajista: jos hän pitää tasonsa, Färjestad on vaikea voittaa.
SHL:n otteluita voi seurata Suomessa urheilupakettien kautta, ja sarjan tilannetta päivitetään myös NHL:n suomalaisia koskevassa artikkelissa, jossa vertaillaan suomalaisten rooleja eri sarjoissa.
Suomalainen näkökulma sarjaan
SHL on suomalaiselle katsojalle tuttu sarja. Se on paikka, jossa entiset Liiga-pelaajat jatkavat uraansa ja jossa maajoukkueen runkopelaajat hakevat kovempia otteluita. Kun Innala ja Ruotsalainen siirtyivät Sveitsiin, SHL menetti kaksi kärkinimeä mutta sai tilalle laajan joukon uusia tulijoita.
Sarjan seuraaminen vaatii hieman vaivannäköä, koska ottelut eivät näy Suomessa ilmaiseksi. Silti kevään pudotuspelit ovat yksi Euroopan parhaista jääkiekon näyteikkunoista. Suomalaisittain kiinnostavinta on nähdä, kestääkö Luleån laaja suomalaisryhmä pudotuspelien paineen ja nouseeko joku syksyn nimettömämmistä pelaajista ratkaisijaksi.
Champions Hockey Leaguen suomalaisryhmät tarjoavat toisen vertailukohdan: sama pelaaja voi pelata sekä SHL:ssä että CHL:ssä, ja kansainväliset ottelut nostavat esiin erilaisia rooleja kuin runkosarja.
Jos haluat seurata sarjaa vedonlyönnin näkökulmasta, TrustDicen sports-osiossa on mukana jääkiekkoa ja useita muita lajeja. Tarjolla olevat kohteet ja ehdot kannattaa tarkistaa suoraan sivustolta ennen peliä. Artikkelissa ei ennusteta yksittäisten otteluiden tuloksia eikä luvata voittoja.

Kauden loppuun
SHL:n runkosarja jatkuu maaliskuulle, ja pudotuspelit venyvät toukokuulle. Suomalaispelaajien kannalta kausi on kiinnostava kahdesta syystä: joukkueiden välinen tasoero on pieni, ja suomalaiset ovat monessa seurassa ratkaisuroolissa. Se tekee yksittäisistä otteluista vaikeasti ennakoitavia mutta sarjasta helppoa seurata.
Kevään aikana kannattaa pitää silmällä erityisesti Luleån ja Malmön otteluita. Molemmissa on useita suomalaisia, jotka kantavat vastuuta. Samalla Björklövenin taistelu pudotuspelipaikasta on oma tarinansa: nousijajoukkue, jonka kausi on jo nyt ollut odotettua tasaisempi.
Leijonien MM-ohjelma ja Sveitsin liigan suomalaiset täydentävät kokonaiskuvaa siitä, missä suomalaiset pelaavat ensi keväänä. SHL on yksi pala siinä ketjussa, ei koko kuva.









