Suomen miesten salibandymaajoukkue julkistettiin Helsingissä 3. marraskuuta. Päävalmentaja Esa Jussila valitsi Tampereen MM-kotikisoihin 20 pelaajaa, ja joukkueessa on mukana 16 pelaajaa, jotka olivat voittamassa maailmanmestaruutta Malmössä kaksi vuotta sitten. Turnaus pelataan 5.–13. joulukuuta, ja Suomi puolustaa Tampereella vuonna 2024 voitettua maailmanmestaruutta.
Kokoonpano kertoo kahdesta asiasta samaan aikaan. Runko on ennallaan, mutta mukaan mahtuu neljä ensikertalaista, jotka eivät olleet mukana Ruotsissa. Jussila kuvaili valintatilaisuudessa pelaajapoolia poikkeuksellisen laajaksi ja sanoi sen kestävän vertailun mihin tahansa maahan.
Nico Salo myönsi samassa tilaisuudessa, että kotikisat tuovat pelaajille lisäpainetta. Hän muistutti, että jaossa on silti sama pokaali kuin muissakin MM-turnauksissa. Se on järkevä tapa suhtautua viikkoon, jolloin Tampereella on enemmän yleisöä, enemmän mediaa ja enemmän odotuksia kuin tavallisessa MM-turnauksessa.
Kisat lyhyesti
Tampereella pelataan 16 maan turnaus, joka on historiansa 16. miesten MM-lopputurnaus. Ottelut jakautuvat kolmelle areenalle: alkulohkot pelataan Hakametsän jäähallissa ja Kauppi Sports Centerissä, ja puolivälieristä eteenpäin siirrytään Nokia Arenalle. Kisoja on yhteensä 48.
Suomen kannalta oleelliset tiedot:
- Turnaus: 5.–13.12.2026, Tampere.
- Lohko A: Suomi, Sveitsi, Norja, Latvia.
- Suomen alkulohkopelit: Sveitsi 5.12. klo 19.00, Norja 6.12. klo 14.00, Latvia 8.12. klo 19.00. Kaikki Hakametsässä.
- Pudotuspelit: puolivälierät 10.–11.12., välierät 12.12., mitalipelit 13.12. Nokia Arenalla.
- Televisiointi Suomessa: Yle TV2 ja Yle Areena.
Lohko A on tasainen. Sveitsi on ollut viime vuosina lajin neljän parhaan joukossa, Norja on nostanut tasoaan ja Latvia on turnauksen kokeneimpia maita. Kaksi parasta etenee suoraan puolivälieriin, joten yksi ohiottelu ei kaada koko turnausta, mutta se voi ratkaista vastustajan joulukuun lauantaiksi. Lohkon tilannetta voi seurata tarkemmin alkulohkon ennakosta.
Suomen otteluohjelma
| Päivä | Klo | Ottelu | Paikka |
|---|---|---|---|
| La 5.12. | 19.00 | Suomi–Sveitsi | Hakametsän jäähalli |
| Su 6.12. | 14.00 | Suomi–Norja | Hakametsän jäähalli |
| Ti 8.12. | 19.00 | Latvia–Suomi | Hakametsän jäähalli |
| To 10.12. | 16.30 / 19.30 | Puolivälierät 1–2 | Nokia Arena |
| Pe 11.12. | 16.00 / 19.00 | Puolivälierät 3–4 | Nokia Arena |
| La 12.12. | 16.45 / 19.45 | Välierät | Nokia Arena |
| Su 13.12. | 14.00 | Pronssiottelu | Nokia Arena |
| Su 13.12. | 17.15 | Loppuottelu | Nokia Arena |
Itsenäisyyspäivän ottelu Norjaa vastaan alkaa poikkeuksellisesti jo kello 14. Se on turnauksen ainoa Suomen peli, joka osuu iltapäivään, ja samana päivänä Tampereella on muutenkin vilkasta. Päivän muut urheilulähetykset on koottu itsenäisyyspäivän urheiluoppaaseen. Liput ovat myynnissä Lippu.fi:ssä, ja alkulohkon päivälipuilla pääsee katsomaan useamman ottelun samana päivänä.
Vastustajat: Sveitsi, Norja ja Latvia
Sveitsi on ollut 2000-luvulla lajin neljäs suurmaa Ruotsin, Suomen ja Tšekin jälkeen. Se on voittanut yhden MM-hopean ja seitsemän pronssia, ja se on ollut mitaleilla useissa turnauksissa. Sveitsin peli muistuttaa paljon Suomen tapaa pelata: pallonhallintaa, kärsivällistä rakentelua ja tiivistä keskustaa. Avausottelu sitä vastaan on heti turnauksen vaativin.
Norja on nostanut tasoaan tasaisesti. Sen vahvuus on fysiikka ja suoraviivaisuus: norjalaiset laukovat paljon ja pyrkivät maalille nopeasti. Norja on voittanut MM-pronssia kerran, vuonna 1996, mutta on viime kausina ollut lähempänä kärkeä kuin sijoitukset antavat ymmärtää. Itsenäisyyspäivän iltapäivä ei ole Suomelle läpikävely.
Latvia on pelannut MM-tasolla pitkään ja järjesti turnauksen vuonna 2016. Se on parhaimmillaan kurinalainen ja vaikea murtaa, ja se on aikaisemmin yllättänyt suurempiaan alkulohkossa. Latvian kanssa pelattu ottelu on usein ollut maaliluvultaan matala.
Lohkon rakenne tarkoittaa, että Suomi kohtaa kaksi kovinta vastustajansa heti ensimmäisinä päivinä. Jos molemmat hoidetaan, Latvia-ottelussa voi olla mahdollisuus kierrättää pelaajia. Jos ei, edessä on pakkovoitto tiistaina.
Joukkueen runko
Joukkueen ikäjakauma on leveä. Vanhin on 36-vuotias Eemeli Salin, jolle Tampereen turnaus on seitsemäs MM-tasolla. Saman määrän saavuttaa 32-vuotias Nico Salo, joka tunnetaan myös televisiosta. Nuorin on 21-vuotias Luukas Hyvärinen, joka oli Suomen nuorin pelaaja jo Malmössä 2024.
Jatkuvuus on poikkeuksellista. Kuusitoista pelaajaa 20:stä oli mukana kultajoukkueessa, ja se näkyy erityisesti kärkiketjuissa. Jussila ei ole rakentanut joukkuetta uudelleen vaan täydentänyt sitä. Neljä uutta nimeä tuovat raikkautta ja kilpailua pelipaikoista, mutta runko kantaa vastuun.
Seurajakauma painottuu kahteen seuraan. Espoon Oilersista on mukana viisi pelaajaa ja Tampereen Classicista neljä. Ruotsin liigasta tulee kolme pelaajaa, ja Sveitsissä pelaa kaksi. Maajoukkueen arki on siis rakennettu sekä kotimaisen F-liigan että ammattimaisempien ulkomaan sarjojen varaan. Kotimaisen sarjan ottelut ja niiden rytmin voi tarkistaa F-liigan kauden oppaasta.
Koko 20 pelaajan joukkue
| # | Pelaaja | Ikä | Seura |
|---|---|---|---|
| 63 | Markus Laakso (mv) | 31 | Esport Oilers |
| 91 | Oskari Fälden (mv) | 26 | Floorball Thurgau (SUI) |
| 2 | Aaro Astala | 29 | Esport Oilers |
| 9 | Eemeli Salin | 36 | Classic |
| 10 | Oskari Heikkilä | 29 | Classic |
| 18 | Antti Suomela | 28 | Esport Oilers |
| 20 | Nico Salo | 32 | Classic |
| 21 | Heikki Iiskola | 28 | Växjö Vipers (SWE) |
| 22 | Eemeli Akola | 27 | Växjö Vipers (SWE) |
| 23 | Otto Kilpi | 24 | Nykvarns IF (SWE) |
| 33 | Miska Mäkinen | 30 | Esport Oilers |
| 70 | Joona Rantala | 27 | Classic |
| 71 | Luukas Hyvärinen | 21 | OLS |
| 73 | Justus Kainulainen | 27 | Zug United (SUI) |
| 79 | Juuso Ahola | 23 | Nokian KrP |
| 81 | Otto Lehkosuo | 29 | Westend Indians |
| 86 | Nico Jonaeson | 32 | Nokian KrP |
| 88 | Alpo Laitila | 24 | SPV |
| 95 | Markus Markkola | 30 | Esport Oilers |
| 97 | Riku Hakanen | 25 | SPV |
Varapelaajiksi nimettiin kaksi maalivahtia ja kahdeksan kenttäpelaajaa. He eivät ole mukana kisajoukkueessa, mutta matkustavat varalle. Maalivahtiosastolla varalla ovat Santtu Strandberg ja Teppo Liukkonen.
Maalivahdit ja puolustus
Maalivahtikaksikko on selkeä. Markus Laakso on pelannut pitkään Oilersissa ja tunnetaan rauhallisesta pelaamisesta. Oskari Fälden pelaa Thurgaussa Sveitsin liigassa, ja hän tuo maalivahtiosastolle kansainvälistä kokemusta.
Puolustuksessa katse kääntyy Antti Suomelaan, joka pelaa uransa ensimmäiset MM-kisat 28-vuotiaana. Hän on ehtinyt kerätä yli 300 liigaottelua, joten kokemusta on, vaikka arvokisadebyytti tulee vasta nyt. Otto Kilpi tuli mukaan Ruotsin liigasta ja oli yksi valintatilaisuuden kiinnostavimmista nimistä: hän on pelannut Nykvarnissa vahvan syksyn.
Eemeli Akola ja Nico Jonaeson tuovat kätisyys- ja pelinavausosaamista. Miska Mäkinen ja Otto Lehkosuo ovat puolestaan niitä pelaajia, joiden työ ei näy pistetilastossa mutta näkyy vastustajan pelin hidastumisena. Puolustuksen kärki ei ole yhtä nimekäs kuin hyökkäyksen, mutta se on liikkuva ja uskaltaa avata peliä.
Kuuden puolustajan kierrättäminen on turnauksessa helpompaa kuin seurajoukkueessa, koska otteluita on enintään seitsemän yhdeksän päivän sisällä. Se antaa Jussilalle mahdollisuuden peluuttaa kolmea paria tasaisesti ja säästää kärkipelaajia pudotuspeleihin. Alivoima ratkaisee usein tiukat ottelut, ja siihen joukkueella on sekä pitkiä että aggressiivisia vaihtoehtoja.
Hyökkäys: Kainulainen ja Hakanen kärjessä
Justus Kainulainen on ollut maajoukkueen kärkihyökkääjiä usean kauden ajan. Hän pelaa Zug Unitedissa ja on tottunut ratkaisemaan tiukkoja otteluita. Kainulainen valittiin mukaan myös 2024, ja hänen roolinsa on kasvanut jokaisen turnauksen myötä.
Riku Hakanen on joukkueen kiinnostavin uusi nimi. Hän voitti viime kaudella F-liigan pistepörssin ja tulee SPV:stä. Hakanen on 25-vuotias, joten hän ei ole enää juniori, mutta arvokisakokemusta ei ole. Kysymys on siitä, miten nopeasti hän löytää paikkansa kansainvälisessä tempossa.
Markus Markkola on valinnan yllättävin nimi. Hän täyttää marraskuussa 31 vuotta ja debytoi maajoukkueessa vasta kesäkuussa 2026, vaikka oli mukana jo kesäleirillä 2014. Oilersin laitahyökkääjä on pelannut pitkän uran liigatasolla, ja hänet valittiin mukaan kokemuksen ja monipuolisuuden perusteella.
Muut hyökkääjät täydentävät rungon. Eemeli Salin on edelleen joukkueen henkinen johtaja, Nico Salo tuo kokemusta ja Oskari Heikkilä sekä Joona Rantala ratkaisuvarmuutta. Aaro Astala, Juuso Ahola ja Alpo Laitila tuovat jalkoja ja työntekoa alempiin ketjuihin. Luukas Hyvärinen on nopea ja ennakkoluuloton, ja hänen roolinsa voi kasvaa turnauksen aikana.
Ketjukoostumuksia Jussila ei ole julkistanut. Harjoitusottelut antavat viitteitä siitä, miten kuormitus jaetaan ja ketkä pelaavat yhdessä. Ylivoimalla Suomella on useita vaihtoehtoja: laidoilta rakentava koostumus ja suoraan keskustan kautta pelaava koostumus. Se on ollut Suomen vahvuus isoissa turnauksissa.
Neljä ensikertalaista
Ensikertalaiset ovat Hakanen, Kilpi, Suomela ja Markkola. Neljä uutta pelaajaa 20 joukossa on maltillinen määrä, kun muistetaan, että edellisestä turnauksesta on kaksi vuotta. Jussila puhui valinnoistaan pelaajapoolin laajuudella: ratkaisuja tehtiin roolien eikä pelkän pistemäärän perusteella.
Kokemattomuus ei siis tarkoita, etteikö uusilla pelaajilla olisi vastuuta. Kilpi ja Suomela ovat puolustajia, jotka pelaavat säännöllisesti miesten pelejä, ja Hakanen on tottunut kantamaan vastuuta SPV:ssä. Markkola puolestaan on pelannut pitkään kovatasoisia otteluita, vaikka maajoukkuekutsuja ei aiemmin tullut.
Pudotuspelit ja mitalit
Turnauksen rakenne antaa armoa alkulohkossa mutta ei enää sen jälkeen. A- ja B-lohkon kaksi parasta menevät suoraan puolivälieriin. Sijoille 3–4 jääneet pelaavat 9. joulukuuta ensimmäisen pudotuspelikierroksen, jossa vastaan tulee C- tai D-lohkon kärki. Suomelle tuo kierros olisi pettymys, mutta se on mahdollinen. Kierroksen otteluparit on rakennettu lohkosijoitusten mukaan, joten vastustaja ei ole tiedossa ennen alkulohkon päättymistä.
Välierät pelataan lauantaina 12. joulukuuta ja mitalit ratkaistaan sunnuntaina 13. joulukuuta. Finaali alkaa kello 17.15. Nokia Arena on turnauksen ainoa areena, jossa on riittävästi kapasiteettia loppuotteluun, ja liput ovat myyneet hyvin jo syksyn aikana. Finaaliviikonlopun opas kertaa aikataulun ja lipputilanteen.
Suomella on viisi miesten MM-kultaa: 2008, 2010, 2016, 2018 ja 2024. Ruotsilla niitä on kymmenen. Ruotsi ja Suomi ovat ainoat maat, jotka ovat olleet mitaleilla jokaisessa turnauksessa. Tšekki ja Sveitsi ovat jääneet ilman kultaa, vaikka molemmat ovat pelanneet mitaleista useasti.
Kotikisat ovat Suomelle tuttu tilanne, mutta eivät aina helppoja. Vuonna 2021 loppuottelu pelattiin Helsingissä, ja Ruotsi voitti sen. Vuonna 2022 Suomi otti pronssia Zürichissä. Malmön kultaan päättynyt 2024 oli joukkueelle ensimmäinen MM-kulta kuuteen vuoteen, ja juuri se tekee Tampereesta mielenkiintoisen: sama runko palaa puolustamaan mestaruutta, nyt kotikentällä.
Missä ja miten kisat näkee
Yle näyttää kaikki Suomen ottelut, välierät ja mitalipelit TV2:ssa ja Areenassa. Lisäksi Yle on tuonut Sählytietäjä-pelin, jossa voi veikata turnauksen tuloksia ja kilpailla muiden katsojien kanssa. Se on kevyt tapa seurata turnausta myös silloin, kun oma suosikki ei pelaa.
Paikan päälle Tampereelle pääsee junalla ja bussilla, ja ottelulippuun sisältyy Nyssen matkustusoikeus ottelupäivänä. Hakametsä ja Kauppi ovat lähellä keskustaa, joten kahta ottelua samana päivänä on mahdollista seurata ilman suurta logistiikkaa. Nokia Arenalle siirrytään vasta pudotuspeleissä. Lippu- ja tv-opas käy läpi hintaluokat ja lähetysajat, ja päivän muut lähetykset löytyvät urheilu-tv:n tietopaketista.
Areena toimii myös mobiilissa ja tabletilla, ja tallenteet säilyvät katsottavina kisojen jälkeen. Jos aikoo seurata turnausta kokonaan, kannattaa tarkistaa Areenan lähetysaikataulu etukäteen.
Turnauksen aikana Tampereella järjestetään myös oheisohjelmaa. Salibandyliitto ja Pihlajalinna aloittivat yhteistyön, joka näkyy kisaviikolla. Kisojen virallinen sivusto on freeoflimits.fi, josta löytyvät otteluohjelma ja liput.
Mitä kisat merkitsevät
Kotikisat ovat lajille iso näyteikkuna. Salibandy on Suomessa suosittu harrastuslaji, mutta arvokisat keräävät katsojia myös lajin ulkopuolelta. Vuoden 2024 finaali näytettiin Ylellä laajasti, ja nyt turnaus pelataan ensimmäistä kertaa Tampereella Nokia Arenalla. Samalla kisat ovat näyte F-liigan ja maajoukkueen välisestä yhteydestä: 20 pelaajasta 15 pelaa kotimaisessa sarjassa.
Suomen joukkue lähtee kisoihin ennakkosuosikkina, mutta ei ylivoimaisena. Ruotsi on edelleen lajin menestynein maa, Sveitsi on kehittynyt ja Tšekki on parhaimmillaan vaikea vastustaja. Turnaus ratkeaa usein maalivahtipeliin ja erikoistilanteisiin, ja niissä Suomi on ollut vahva.
Kotikisojen merkitys näkyy myös siinä, miten joukkue käsittelee paineet. Neljä vuotta sitten Malmössä yleisö oli pääosin ruotsalainen, ja nyt katsomo on Suomen. Se voi auttaa tai haitata, riippuen siitä, miten pelaajat käsittelevät odotukset.
Jos haluaa seurata turnausta myös vedonlyönnin näkökulmasta, TrustDicen sporttivedonlyonti kattaa useita lajeja ja turnauksia. Otteluita voi seurata samalla kun tekee omat arvionsa. Vastuullinen pelaaminen kannattaa pitää mielessä koko turnauksen ajan.
Tampereen kisaviikko on lyhyt ja tiivis. Suomen ensimmäinen ottelu Sveitsiä vastaan näyttää heti, riittääkö kotijoukkueen peli mestaruuteen asti, vai tarvitaanko turnauksen aikana isompaa korjausta. Vastaus saadaan 13. joulukuuta iltapäivällä.
Sitä ennen joukkue pelaa vielä harjoitusotteluita ja hioo ketjukoostumuksiaan. Valinnat tehtiin roolien perusteella, joten harjoituskauden tärkein tehtävä on löytää toimivat viisikot ja alivoimakoostumukset. Kotikisojen paine ei poistu harjoittelemalla, mutta se voidaan kanavoida energiaksi.
