Ristomatti Hakola on Suomen maastohiihdon kokenein sprinttihiihtäjä. Hän on 35-vuotias ja täyttää huhtikuussa 36 vuotta, mutta on yhä mukana Hiihtoliiton A-maajoukkueessa ja lähtee kauteen 2026–27 samasta roolista kuin viimeiset kymmenen vuotta: sprinttien erikoismiehenä. Hän debytoi maailmancupissa vuonna 2012 ja on kilpaillut siinä sen jälkeen lähes joka talvi.

Hakola on kolminkertainen MM-mitalisti. Hän on voittanut hopeaa parisprintissä Joni Mäen kanssa 2021, viestissä 2023 ja parisprintissä Lauri Vuorisen kanssa 2025. Henkilökohtaisissa arvokisakilpailuissa paras sijoitus on kuudes Lahden MM-kisoista 2017 ja Pyeongchangin olympialaisista 2018.

Kausi 2026–27 alkaa Rukalta 27. marraskuuta. Alla on Hakolan ohjelma, kolme MM-hopeaa ja se, miksi sprinttihiihtäjä voi jatkaa huipputasolla vielä 35-vuotiaana.

Ristomatti Hakola 2026–27: sprintit ovat yhä pääasia

Maastohiihdon maailmancupissa on kaudella 2026–27 kolmetoista tapahtumaa. Kausi alkaa Rukalta ja päättyy Ulricehamniin 19.–21. maaliskuuta. Suomessa kilpaillaan kahdesti, Rukalla ja Lahdessa.

Hakola kuuluu miesten A-maajoukkueeseen, jossa on kaksitoista hiihtäjää. Joukkueen päävalmentaja on Joakim Abrahamsson. Hakola edustaa Jämin Jännettä.

Ajankohta Paikka Hakolan kannalta
27.–29.11.2026 Ruka Sprintti ja väliaikalähtö
4.–6.12.2026 Trondheim Sprintti ja parihiihto
11.–13.12.2026 Davos Sprintti ja joukkuesprintti
1.–10.1.2027 Tour de Ski Sprintit ja yhteislähdöt
22.–24.1.2027 Engadin Sprintti
29.–31.1.2027 Toblach Sprintti
12.–14.2.2027 Lahti Sprintti ja parihiihto
24.2.–7.3.2027 Falun MM-kisat
16.3.2027 Drammen Sprintti
19.–21.3.2027 Ulricehamn Sprintti ja yhteislähtö

Koko kalenteri löytyy hiihdon maailmancupin kausioppaasta.

Ruka ja Lahti

Ruka avaa kauden sprintillä ja väliaikalähdöllä. Sprintti on Hakolalle tärkein yksittäinen kilpailu, ja Ruka on ollut hänelle hyvä paikka: marraskuussa 2017 hän sijoittui siellä neljänneksi, mikä on hänen paras henkilökohtainen maailmancup-sijoituksensa.

Lahti hiihdetään 12.–14. helmikuuta. Ohjelmassa on sprintti, parihiihto ja väliaikalähtö. Lahti on Hakolalle tuttu paikka sekä maailmancupista että arvokisoista, ja se on viimeinen kotikisa ennen Falunia. Salpausselän kisojen ohjelma on koottu erikseen.

Falun ja MM-paikka

Falunin MM-kisat ovat 24. helmikuuta – 7. maaliskuuta. Hakolan paikka MM-joukkueessa ratkeaa kauden aikana, eikä sitä ole vahvistettu marraskuussa 2026. Sprintin lisäksi hän voi olla ehdolla pariviestiin, jossa hän on ollut mitaleilla kahdesti.

Falunin kisamuodot ja mitalipäivät kannattaa katsoa erikseen. MM-kisat ovat kauden ainoa arvokisa, ja ne katkaisevat maailmancupin kahteen jaksoon.

Sprinttejä on kaudella tarjolla tasaisesti ympäri talvea, joten Hakolalle riittää näyttöpaikkoja. Kausi näkyy Suomessa Ylen ja Viaplayn lähetyksissä, ja hiihdon tv-opas kertoo, mikä kilpailu näkyy miltäkin kanavalta.

TrustDicen talvinen tervetulopaketti

Kolme MM-hopeaa

Hakolan arvokisauran kärki on kolme hopeaa. Ne ovat tulleet eri vuosina ja eri formaateissa, ja jokaisessa hän on hiihtänyt eri kokoonpanossa.

Vuosi Kisat Kilpailu Pari tai joukkue
2021 Oberstdorf Parisprintti (v) Joni Mäki
2023 Planica 4 × 10 km viesti Iivo Niskanen, Perttu Hyvärinen, Niko Anttola
2025 Trondheim Parisprintti (p) Lauri Vuorinen

Oberstdorf 2021

Oberstdorfin MM-kisoissa Hakola ja Joni Mäki voittivat vapaan hiihtotavan parisprintin hopeaa. Hopea oli Hakolan ensimmäinen MM-mitali.

Samassa kisassa Hakola oli perinteisen sprintin kuudestoista ja viestissä kuudes. Kokonaisuutena Oberstdorf oli hänen uransa paras arvokisa ennen Planicaa.

Planica 2023

Planicassa Hakola hiihti ensimmäisen osuuden Suomen hopeaa saavuttaneessa viestijoukkueessa. Joukkueessa hiihtivät hänen lisäkseen Iivo Niskanen, Perttu Hyvärinen ja Niko Anttola. Suomi jäi Norjan jälkeen ja oli 12,9 sekuntia pronssille hiihtäneen Saksan edellä.

Viestihopea oli Hakolan toinen MM-mitali. Samoissa kisoissa hän oli 50 kilometrin perinteisen yhteislähdössä 33:s.

Trondheim 2025

Trondheimissa Hakola ja Lauri Vuorinen voittivat perinteisen hiihtotavan parisprintin hopeaa. Se oli Hakolan kolmas MM-mitali ja toinen parisprintistä.

Trondheimin kisat olivat samalla hänen kuudennet MM-kisansa. Hän oli 10 kilometrin perinteisellä 15:s ja viestissä kymmenes. Parisprintin hopea oli kuitenkin se, joka jäi mieleen.

Miksi parisprintti sopii Hakolalle

Parisprintti on lyhyt ja nopea kilpailu. Kaksi urheilijaa hiihtää vuorotellen, ja jokainen osuus on noin 1,5 kilometriä. Vaihtoalueella tapahtuvat virheet voivat ratkaista koko kilpailun.

Hakolan vahvuus on juuri tässä: hän on nopea, teknisesti varma ja osaa hiihtää lyhyitä osuuksia kovalla teholla. Hän ei tarvitse pitkää matkaa rakentaakseen vauhtia, vaan pystyy nostamaan temponsa heti.

Pariviestissä tarvitaan myös taktista osaamista. Vaihtoalueella pitää tietää, milloin lähtee ja milloin odottaa. Hakola on hiihtänyt pariviestiä niin monta kertaa, että se on hänelle rutiinia.

Ura: Lahdesta Jämin Jänteeseen

Hakola syntyi Kankaanpäässä 15. huhtikuuta 1991. Hän aloitti maastohiihdon nuorena ja nousi maajoukkueeseen 2010-luvun alussa.

Ensimmäiset maailmancupin vuodet

Hakola kilpaili maailmancupissa ensimmäisen kerran Lahdessa 2012. Sprintin karsinnassa hän oli 74:s. Ensimmäiset pisteensä hän sai Lahden maailmancupissa 2014, jossa hän oli vapaan sprintissä kymmenes.

Parhaimmillaan hän on sijoittunut maailmancupissa neljänneksi Rukan perinteisen sprintissä marraskuussa 2017. Kaudella 2017–18 hän oli sprintticupissa viides. Se on hänen paras sijoituksensa osacupissa.

Arvokisat 2015–2022

Hakola kilpaili Falunin MM-kisoissa 2015, joissa hän oli perinteisen sprintin yhdeksäs. Lahden MM-kisoissa 2017 hän oli vapaan sprintin kuudes. Se on hänen paras henkilökohtainen arvokisasijoituksensa.

Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän oli perinteisen sprintin kuudes, vapaan parisprintin yhdeksäs ja 50 kilometrin 43:s. Pekingin olympialaisissa 2022 hän oli 15 kilometrin perinteisellä 28:s ja viestissä kuudes.

Seefeldin MM-kisoissa 2019 hän oli perinteisen parisprintin seitsemäs, vapaan sprintin 15:s ja viestissä neljäs. Oberstdorfissa 2021 tuli ensimmäinen mitali.

SM-mitalit

Hakola on voittanut urallaan lukuisia Suomen mestaruuksia. Ensimmäinen tuli 50 kilometrin perinteisellä 2012, ja sen jälkeen hän on voittanut muun muassa vapaan sprintin ja 30 kilometrin perinteisen yhteislähdön 2017, yhdistelmäkilpailun 2018, 15 kilometrin perinteisen 2019, sprintin 2023, 20 kilometrin perinteisen 2024 sekä 10 kilometrin perinteisen ja yhdistelmäkilpailun 2025.

SM-menestys ei ole sivuseikka. Kotimaiset kilpailut ovat monelle hiihtäjälle ainoa paikka kokeilla uusia ratkaisuja ilman kansainvälistä painetta. Hakola on käyttänyt ne hyväkseen.

Sprinttipäivän anatomia

Sprinttikilpailu ei ole yksi hiihto vaan sarja lyhyitä kilpailuja saman päivän aikana. Aamulla hiihdetään karsinta eli prologi, jossa jokainen hiihtää radan yksin väliaikalähtönä. Karsinnan perusteella 30 nopeinta pääsevät finaalivaiheeseen.

Finaalivaiheessa hiihdetään puolivälierät, välierät ja finaali. Jokaisessa erässä on kuusi hiihtäjää, ja jatkoon pääsee sijoituksen perusteella. Erävaiheessa taktiikka muuttuu: ei riitä, että hiihtää kovaa, vaan pitää olla oikeassa paikassa juuri ennen loppunousua.

Hakolalle tämä rakenne sopii. Hän on parhaimmillaan lyhyissä erissä, joissa ratkaisee nopeus ja kyky toistaa kova suoritus useita kertoja saman päivän aikana. Hän on sprintin erikoismies, vaikka on menestynyt urallaan myös pidemmillä matkoilla.

Sprintin rata on yleensä noin puolentoista kilometrin mittainen, ja se sisältää nousuja, laskuja ja loppusuoran. Radan profiili vaikuttaa siihen, kuka voittaa: tasaisella radalla ratkaisee nopeus, mäkisellä radalla kestävyys. Siksi sama hiihtäjä voi olla yhdellä viikolla finaalissa ja toisella karsiutua.

Sprintticupin pisteet

Sprintin maailmancupissa pisteitä jaetaan kahdessa paikassa. Karsinnan kymmenen parasta saa bonuspisteitä asteikolla 15, 12, 10, 8, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1. Itse finaalivaiheen sijoitukset tuovat pääpisteet, ja voitosta saa 100 pistettä.

Cupin kokonaiskilpailu lasketaan kauden sprinttikilpailuista. Tämä selittää, miksi tasaisuus ratkaisee: hiihtäjä, joka on jokaisessa sprintissä kuuden parhaan joukossa, voi voittaa cupin ilman yhtään osakilpailuvoittoa.

Hakolan paras sijoitus sprintticupissa on viides kaudelta 2017–18. Se syntyi tasaisuudella: hän oli finaalissa useassa kilpailussa ja keräsi pisteitä myös karsinnasta. Yksittäinen voitto jäi puuttumaan, mutta kokonaisuus riitti kärkiviisikkoon.

Karsinnan bonuspisteet ovat sprinttihiihtäjälle tärkeitä. Kymmenen parhaan joukkoon pääseminen karsinnassa tuo pisteitä, vaikka finaali menisi pieleen. Hakolan kaltaiselle nopealle hiihtäjälle se on ollut keino kerätä pisteitä myös niinä päivinä, joilla eräonni ei ole ollut suotuisa.

Karsinnan ja finaalin pisteet lasketaan yhteen. Siksi nopea karsintahiihto ei ole vain järjestelykysymys, vaan se voi ratkaista cupin kokonaiskilpailun. Muutaman pisteen ero voi olla ratkaiseva kauden lopussa.

Viestihiihto ja parisprintti

Hakolan arvokisaura ei ole rakentunut pelkästään henkilökohtaisista sprinteistä. Hän on ollut mukana Suomen viestijoukkueessa useissa arvokisoissa, ja rooli on ollut usein avausosuus.

Seefeldissä 2019 Suomi oli viestissä neljäs, Oberstdorfissa 2021 kuudes ja Planicassa 2023 toinen. Trondheimissa 2025 viesti päättyi kymmenenteen sijaan. Planican hopea oli Hakolan uran toinen MM-mitali, ja se tuli nimenomaan viestistä.

Avausosuus on vastuullinen paikka. Sen aikana joukkue asettaa asemansa ennen seuraavia osuuksia, eikä virheitä voi enää korjata myöhemmin. Hakola on hiihtänyt avausosuuden sekä viestissä että pariviestissä, joten kokemusta siitä roolista on.

Pariviestissä hän on ollut mitaleilla kahdesti: Joni Mäen kanssa 2021 ja Lauri Vuorisen kanssa 2025. Kumpikin hopea tuli eri hiihtotavalla, mikä kertoo siitä, että hän pystyy hiihtämään sekä perinteisellä että vapaalla kovalla tasolla.

Arvokisat taulukkona

Kisat Paras henkilökohtainen sijoitus Viesti tai pariviesti
Falun 2015 9. (sprintti, p) –
Lahti 2017 6. (sprintti, v) –
Pyeongchang 2018 6. (sprintti, p) 9. (pariviesti)
Seefeld 2019 15. (sprintti, v) 4. (viesti)
Oberstdorf 2021 16. (sprintti, p) Hopea (pariviesti)
Peking 2022 28. (15 km, p) 6. (viesti)
Planica 2023 33. (50 km, p) Hopea (viesti)
Trondheim 2025 15. (10 km, p) Hopea (pariviesti)
Milano-Cortina 2026 52. (yhdistelmäkilpailu) –

Taulukko kertoo uran painopisteestä. Henkilökohtaisissa sprinteissä paras sijoitus on kuudes, mutta viesteissä ja pariviesteissä hän on ollut mitaleilla kolmesti. Se on tehnyt hänestä joukkueen kannalta arvokkaan urheilijan.

Miksi Hakola jatkaa 35-vuotiaana

Sprinttihiihtäjän ura voi kestää pitkään, jos nopeus säilyy ja paikat kestävät. Hakola on esimerkki siitä: hän kilpaili maailmancupissa ensimmäisen kerran 2012 ja on yhä mukana 2026–27 kaudella.

Milano-Cortinan olympialaiset olivat hänelle vaikeat. Hän kilpaili 20 kilometrin yhdistelmäkilpailussa ja oli 52:s. Henkilökohtainen menestys jäi vähäiseksi, mutta hän jatkoi kautta ja kilpaili SM-kisoissa asti.

Joukkueen tilanne on samalla muuttunut. Perttu Hyvärinen lopetti uransa keväällä 2026, ja Hyvärisen ura päättyi Inarin SM-kisoihin. Suomen miehissä tarvitaan kokemusta, ja Hakola on yhä yksi harvoista, jolla sitä on.

Hänen roolinsa ei ole enää pelkkä oma menestys. Nuoremmat sprinttihiihtäjät, kuten Joni Mäki ja Lauri Vuorinen, ovat nousseet kärkeen, ja Hakola voi toimia esimerkkinä siitä, miten sprinttipäivä rakennetaan.

Pitkä ura ei kuitenkaan tarkoita, että harjoittelu olisi sama kuin kymmenen vuotta sitten. Sprinttihiihtäjän on pidettävä huolta nopeudestaan, ja se vaatii erilaista harjoittelua kuin kestävyysurheilijan työ. Ikä näkyy ennen kaikkea palautumisessa: kahden sprinttipäivän putki vaatii enemmän kuin nuorena, ja kilpailujen välinen harjoittelu on suunniteltava tarkemmin.

Kokemus auttaa toisessa asiassa. Sprintissä ratkaisut tehdään sekunneissa, ja kokenut hiihtäjä osaa lukea erän kulkua paremmin kuin nuori. Hän tietää, milloin kannattaa lähteä karkuun ja milloin odottaa loppukiriä. Se ei korvaa nopeutta, mutta voi tuoda muutaman sijan.

Talvilajien vedonlyöntibonus TrustDicella

Mitä kaudelta 2026–27 voi odottaa

Hakolan kaudella on kolme selvää mittaria. Ensimmäinen on Rukan sprintti: pystyykö hän vielä karsinnasta finaaliin. Toinen on tasaisuus: riittääkö vauhti useaan hyvään sijoitukseen kauden aikana. Kolmas on MM-paikka: valitaanko hänet Faluniin, ja jos valitaan, mihin kilpailuun.

Rukan sprintti on kauden tärkein yksittäinen näyttö, koska se avaa kauden ja antaa suunnan koko talvelle. Sen jälkeen jokainen sprintti on oma näyttönsä, ja pienetkin sijoitukset vaikuttavat cup-pisteisiin.

  • Ruka 27.–29.11.2026 näyttää, missä kunnossa kausi alkaa.
  • Davos ja Tour de Ski tammikuussa ovat sprinttien kannalta tärkeitä.
  • Lahti 12.–14.2.2027 on viimeinen kotikisa ennen MM-valintoja.
  • Falunin MM-kisat 24.2.–7.3.2027 ovat mahdollinen päätavoite.
  • Sprintticupissa realistinen tavoite on paluu kymmenen parhaan joukkoon.

Kymmenen parhaan joukkoon pääseminen ei ole itsestäänselvyys. Sprintissä yksi huono karsinta voi pilata koko viikonlopun, ja nuoremmat hiihtäjät ovat nopeampia. Hakolan etu on kokemus: hän tietää, miten karsinta hiihdetään ja miten erä voitetaan.

TrustDice tarjoaa sporttivedonlyöntiä talvilajeihin, ja maastohiihdon sprinttejä voi seurata kausikalenteria vasten. Hakolan kaltaisen kokeneen hiihtäjän kohdalla lähtökohdat kannattaa katsoa vasta starttilistan julkaisun jälkeen, koska kunto ja latuolosuhteet muuttavat asetelmia nopeasti. Vedonlyönti on viihdettä, ei keino ansaita rahaa.

Hakolan kausi alkaa siis Rukalta ja voi päättyä Faluniin tai Ulricehamniin. Siihen mahtuu kymmeniä sprinttejä, yksi Tour de Ski ja kaksi kotikisaa. Jos hän pystyy pitämään nopeutensa, hän on yhä vaarallinen vastustaja – mutta se ratkaistaan ladulla, ei ennakkoarvioissa. Seuraava talvi näyttää, kuinka kauan ura vielä jatkuu.