NHL:n suomalaiset maalivahdit ovat marraskuussa 2026 tutussa asetelmassa: yksi selkeä ykkönen, yksi nousussa oleva nuori ja joukko kakkosrooleissa pelaavia nimiä. Kuusi suomalaista maalivahtia on kirjannut tällä kaudella otteluita, ja heidän tilanteensa poikkeavat toisistaan paljon.

Tässä artikkelissa käydään läpi jokaisen rooli, kauden tilastot 8. marraskuuta ja se, miten maalivahtien lukuja kannattaa lukea. Mukana on myös muutama asia, joita kannattaa seurata seuraavien viikkojen aikana.

Kuusi suomalaista maalivahtia

Kaudella 2026–27 NHL:ssä on pelannut kuusi suomalaista maalivahtia: Juuse Saros, Leevi Meriläinen, Ukko-Pekka Luukkonen, Kevin Lankinen, Ville Husso ja Justus Annunen.

Kaikki kuusi ovat saaneet vastuuta, mutta roolit vaihtelevat selvästi. Saros on aloittanut kaikki pelaamansa ottelut. Annunen on puolestaan pelannut neljä ottelua Nashvillen kakkosena.

Suomalaisten määrä ei ole suuri, mutta se kertoo silti jotain maalivahtituotannon tasosta. Suomesta on tullut tasaisesti maalivahteja NHL:ään, vaikka kärkijoukkueiden ykkösmaalivahdin paikka onkin harvassa.

Miksi roolit vaihtelevat niin paljon?

NHL:ssä maalivahdin rooli määräytyy kolmen asian kautta: joukkueen rakenteen, maalivahdin oman tason ja sopimuksen.

Joukkueen rakenne ratkaisee eniten. Jos joukkueella on selkeä ykkösmaalivahti, häntä peluutetaan 55–65 ottelua kaudessa. Jos joukkueella on kaksi tasaista maalivahtia, vastuu jakautuu lähemmäs 50–50.

Oma taso ratkaisee seuraavaksi. Maalivahti, joka torjuu 91 prosenttia, saa lisää vastuuta. Maalivahti, joka torjuu 88 prosenttia, menettää sitä. Ero näiden lukujen välillä on pieni, mutta NHL:ssä se on iso.

Sopimus ratkaisee kolmanneksi. Kalliilla sopimuksella oleva maalivahti saa yleensä enemmän mahdollisuuksia, koska joukkue haluaa saada vastinetta rahoilleen.

Nämä kolme asiaa selittävät, miksi kuusi suomalaista maalivahtia ovat niin erilaisissa tilanteissa. Saros on selkeä ykkönen, Meriläinen on ottanut paikan, Luukkonen on tasainen ykkönen ja muut jakavat vastuuta.

Nashvillen rakenne tukee Sarosta

Nashville on kerännyt 17 ottelusta 21 pistettä. Se on kohtuullinen alku, mutta joukkueen maaliero on vain +1. Se kertoo, että Nashville on voittanut tiukkoja otteluita.

Saroksen rooli tässä yhtälössä on selvä. Hän on pitänyt joukkueen mukana otteluissa, joissa Nashville ei ole hallinnut. Neljä jatkoaikatappiota kertoo siitä, että joukkue on hävinnyt paljon yhden maalin otteluita.

Jos Nashville haluaa nousta puduspelien kotiedun tuntumaan, sen pitää parantaa hyökkäyspeliä. Saroksen torjuntaprosentti 91,2 ei riitä yksinään, jos joukkue ei tee tarpeeksi maaleja.

Vancouverin kausi lukuina

Vancouverin kausi on ollut poikkeuksellisen vaikea. Joukkue on kerännyt 18 ottelusta seitsemän pistettä, mikä on sarjan heikoin lukema. Maaliero -30 kertoo, että joukkue on hävinnyt otteluita selvästi.

Tässä tilanteessa maalivahdin on vaikea loistaa. Kun joukkue päästää paljon laukauksia ja tekee vähän maaleja, maalivahdin tilastot kärsivät väistämättä.

Meriläisen 88,9 prosenttia on tässä valossa kohtuullinen suoritus. Lankisen 80,8 on puolestaan poikkeuksellisen matala, ja se herättää kysymyksen itseluottamuksesta. Maalivahti, joka on päästänyt paljon maaleja, alkaa helposti varoa ja pelata liian syvällä.

Vancouverin tilanne on hyvä esimerkki siitä, miksi maalivahtien vertailu joukkueiden välillä on vaikeaa. Sama torjuntaprosentti voi tarkoittaa eri asiaa eri joukkueessa.

Taulukko: suomalaisten tilastot 8.11.2026

Maalivahti	Joukkue	Ottelut	Aloitetut	Voitot	Tappiot	Jatkoaikatappiot	PMK	Torjunta-%
Juuse Saros	Nashville	12	12	5	3	4	2,62	91,2
Leevi Meriläinen	Vancouver	12	10	2	6	1	3,56	88,9
Ukko-Pekka Luukkonen	Buffalo	11	10	5	3	3	3,27	87,8
Kevin Lankinen	Vancouver	9	8	1	8	0	6,03	80,8
Ville Husso	Anaheim	6	4	2	3	0	3,55	86,8
Justus Annunen	Nashville	4	4	3	1	0	3,40	87,4

Taulukko kertoo yhden asian heti: erot ovat suuria. Saroksen torjuntaprosentti 91,2 on selvästi yli NHL:n keskiarvon, joka oli marraskuun alussa noin 89,0. Lankisen 80,8 on puolestaan poikkeuksellisen matala lukema.

Juuse Saros: Nashvillen ykkönen

Saros on edelleen se suomalainen maalivahti, jonka ympärille joukkue rakennetaan. Hän on pelannut 12 ottelua ja aloittanut ne kaikki. Nashville on kerännyt 17 ottelusta 21 pistettä, eli joukkue on ollut mukana pudotuspelitaistelussa.

Saroksen tilastot ovat tasaiset: 5 voittoa, 3 tappiota ja 4 jatkoaikatappiota. PMK 2,62 ja torjuntaprosentti 91,2 kertovat, että hän on antanut joukkueelleen mahdollisuuden voittaa lähes joka ilta.

Neljä jatkoaikatappiota kertoo myös siitä, että Nashville on pelannut paljon tiukkoja otteluita. Se ei ole Saroksen ongelma, vaan joukkueen rakenteen seuraus: Nashville ei ole tehnyt tarpeeksi maaleja ratkaistakseen otteluita varsinaisella peliajalla.

Saroksen rooli on selvä. Hän on ykkösmaalivahti, joka pelaa useimmat ottelut ja tärkeimmät pelit. Annunen saa vastuuta silloin, kun ohjelma on tiivis.

Vancouverin suomalaiskaksikko: Meriläinen ja Lankinen

Vancouver on ollut kauden suurin pettymys. Joukkue on kerännyt 18 ottelusta vain 7 pistettä ja sen maaliero on -30. Se on sarjan heikoin lukema.

Samaan aikaan joukkueessa pelaa kaksi suomalaista maalivahtia. Meriläinen on pelannut 12 ottelua ja aloittanut niistä kymmenen. Hänen torjuntaprosenttinsa 88,9 on lähellä NHL:n keskiarvoa, vaikka joukkue on päästänyt paljon maaleja.

Lankisen kausi on ollut vaikea. Yhdeksän ottelua, yksi voitto ja torjuntaprosentti 80,8. Se on poikkeuksellisen matala lukema jopa heikon joukkueen maalivahdille.

Tässä on tärkeä huomio: maalivahdin tilasto ei ole koskaan vain maalivahdin tilasto. Vancouverin puolustus on vuotanut koko kauden, ja molemmat maalivahdit ovat pelanneet saman rakenteen takana. Ero heidän välillään kertoo kuitenkin siitä, että Meriläinen on ainakin toistaiseksi ottanut ykkösmaalivahdin paikan.

Ukko-Pekka Luukkonen: Buffalon tasainen kortti

Luukkonen on pelannut 11 ottelua ja aloittanut kymmenen. Buffalo on kerännyt 16 ottelusta 19 pistettä, eli joukkue on ollut mukana keskikastissa.

Luukkonen on voittanut viisi ottelua ja hävinnyt kolme varsinaisella peliajalla. Jatkoaikatappioita on kolme. PMK 3,27 ja torjuntaprosentti 87,8 ovat hieman keskiarvon alapuolella.

Lukemat eivät kerro koko tarinaa. Buffalo on ollut epätasainen, ja Luukkonen on pelannut sekä hyviä että vaikeita jaksoja. Hänen roolinsa on kuitenkin selvä: hän on joukkueen ykkösmaalivahti, jonka varaan kevättä rakennetaan.

Ville Husso ja Justus Annunen: kakkosroolit

Husso on pelannut Anaheimissa kuusi ottelua, joista neljä aloittaen. Kahdessa voitossa ja kolmessa tappiossa torjuntaprosentti on 86,8. Anaheim on kerännyt 17 ottelusta 19 pistettä, joten joukkue on ollut parempi kuin monet odottivat.

Husson rooli on selkeä kakkosmaalivahti. Hän saa vastuuta silloin, kun ykkösmaalivahti tarvitsee lepoa, ja hänen tehtävänsä on pitää taso riittävän korkealla.

Annunen on puolestaan Nashvillen kakkosmaalivahti. Neljässä ottelussa hän on voittanut kolme ja hävinnyt yhden. Torjuntaprosentti 87,4 ja PMK 3,40 ovat kohtuullisia lukemia kakkosmaalivahdille, joka pelaa epäsäännöllisesti.

Annusen tilanne on mielenkiintoinen siksi, että hän on ollut mukana NHL:ssä jo useamman kauden. Hän ei ole vielä saanut pitkää jaksoa ykkösmaalivahtina, mutta hänen tilastonsa ovat pysyneet riittävän hyvinä, jotta vastuuta on tullut.

Miten maalivahtitilastoja luetaan?

Maalivahtitilastot ovat helppoja lukea väärin. Kaksi lukua riittää usein siihen, että syntyy väärä kuva.

Torjuntaprosentti

Torjuntaprosentti kertoo, kuinka monta laukausta maalivahti pysäyttää sadasta. Se on yksinkertainen ja vertailukelpoinen luku, mutta se ei kerro laukausten laadusta.

Jos joukkue antaa paljon laukauksia kaukaa, maalivahdin torjuntaprosentti nousee helposti. Jos joukkue antaa vähän mutta laadukkaita laukauksia, torjuntaprosentti voi laskea, vaikka maalivahti pelaisi hyvin.

PMK eli maalit keskimäärin

PMK kertoo, kuinka monta maalia maalivahti päästää keskimäärin 60 minuutissa. Se on joukkueen puolustuksen ja maalivahdin yhteinen tilasto, ei pelkän maalivahdin.

Siksi PMK kannattaa aina lukea yhdessä torjuntaprosentin kanssa. Jos PMK on korkea mutta torjuntaprosentti hyvä, joukkue päästää paljon laukauksia. Jos PMK on korkea ja torjuntaprosentti heikko, maalivahti on ollut vaikeuksissa.

Otanta

Neljä ottelua ei ole sama asia kuin 12 ottelua. Annusen luvut ovat pienestä otoksesta, ja yksi huono ilta voi muuttaa niitä paljon. Saroksen 12 ottelua on jo kohtuullinen otos, mutta sekään ei ole koko kausi.

Siksi marraskuun tilastoja kannattaa lukea suuntana, ei lopullisena totuutena.

Roolit ja kuormitus

Maalivahtien roolit näkyvät aloitettujen otteluiden määrästä. Saros on aloittanut kaikki 12 otteluaan, Meriläinen 10 ja Luukkonen 10. He ovat joukkueidensa selkeitä ykkösiä.

Lankinen on aloittanut kahdeksan ottelua yhdeksästä, mutta hänen roolinsa on muuttunut kauden aikana. Husso on aloittanut neljä ottelua kuudesta, eli hän on selkeä kakkonen. Annunen on aloittanut kaikki neljä otteluaan, mutta ne ovat jakautuneet pitkälle ajalle.

Kuormitus on tärkeä asia myös vedonlyönnin kannalta. Kun ykkösmaalivahti pelaa kolmannen ottelun neljään päivään, hänen tasonsa voi laskea. Siksi kokoonpanot kannattaa tarkistaa ennen ottelua.

Tandem-maalivahtius on yleistynyt

Vielä kymmenen vuotta sitten NHL:ssä oli tavallista, että ykkösmaalivahti pelasi 65–70 ottelua. Nykyään yhä useampi joukkue jakaa vastuun kahdelle maalivahdille.

Syitä on kolme. Ensimmäinen on kuormitus: NHL:n runkosarja on pitkä, ja matkustaminen on raskasta. Toinen on loukkaantumisriski: kun maalivahti pelaa liikaa, hän altistuu vammoille. Kolmas on tilastollinen oivallus: tuoreempi maalivahti torjuu usein paremmin kuin väsynyt ykkönen.

Tandem-malli näkyy myös suomalaisten rooleissa. Annunen ei ole Nashvillessä vain varalla, vaan hänelle annetaan suunnitellusti otteluita. Husso on Anaheimissa selkeä kakkonen, mutta hänen vastuunsa kasvaa, jos ykkönen loukkaantuu.

Suomalaiselle maalivahdille tandem-malli on mahdollisuus. Se tarjoaa näyttöpaikkoja myös silloin, kun ykkösmaalivahdin paikka on täytetty.

NHL:n suomalainen syksy

NHL on näkynyt Suomessa syksyllä 2026 tavallista enemmän. Helsingin Global Series toi liigan otteluita Suomeen, ja samalla maalivahtikeskustelu sai uuden yleisön.

Kansainväliset ottelut eivät muuta runkosarjan tilastoja, mutta ne muuttavat sitä, miten suomalaiset seuraavat NHL:ää. Kun ottelu pelataan Helsingissä, maalivahdin yksittäinen torjunta saa enemmän huomiota kuin tavallisessa tiistain runkosarjaottelussa.

Tämä näkyy myös vedonlyönnissä. Mitä enemmän ottelusta puhutaan, sitä enemmän markkinaan tulee rahaa ja sitä tarkemmaksi kertoimet muuttuvat.

Torjuntaprosentti ei ole yksin maalivahdin ansiota

Torjuntaprosentti on kätevä mutta epäreilu tilasto. Se ei kerro, kuinka vaikeita laukaukset olivat.

NHL:ssä on nykyään käytössä tilastoja, jotka mittaavat laukausten laatua. Ne eivät ole yhtä helposti saatavilla kuin torjuntaprosentti, mutta ne auttavat ymmärtämään, miksi kaksi maalivahtia voi torjua eri lukemilla samassa joukkueessa.

Kun katsoo suomalaisten lukuja, kannattaa muistaa kolme asiaa. Ensimmäinen on joukkueen puolustus. Toinen on laukausten määrä. Kolmas on otanta.

Saroksen 91,2 prosenttia on vakuuttava lukema riippumatta siitä, miten sitä katsoo. Lankisen 80,8 puolestaan vaatii lisäkysymyksiä: kuinka monta laukausta hän on kohdannut ja kuinka monta niistä oli vaarallisia?

Mitä seuraavaksi kannattaa seurata?

Seuraavien viikkojen aikana on muutama mielenkiintoinen kysymys:

• Palaako Lankinen Vancouverin ykkösmaalivahdiksi vai jatkaako Meriläinen?
• Pystyykö Saros pitämään torjuntaprosenttinsa yli 91:n?
• Saako Annunen pidemmän jakson Nashvillen maalilla?
• Nouseeko Luukkonen takaisin yli 89 prosentin?
• Tuleeko loukkaantumisia, jotka muuttavat rooleja?

Näitä kannattaa seurata sekä tilastojen että kokoonpanojen kautta. Pelkkä torjuntaprosentti ei riitä, koska rooli ja vastuu muuttuvat kauden aikana.

Vedonlyönti ja maalivahdit

Maalivahti on yksi tärkeimmistä yksittäisistä tekijöistä jääkiekon vedonlyönnissä. Siksi kokoonpano kannattaa tarkistaa aina ennen kuin tekee päätöksiä.

Suomen ajan ja kokoonpanon tarkistaminen on hyvä rutiini: NHL-ottelut alkavat Suomen aikaa usein myöhään, ja kokoonpanot vahvistuvat vasta lähellä ottelua.

Maalivahdin vaikutus näkyy erityisesti maalimäärissä. Hyvä maalivahti voi pitää ottelun vähämaalisena, vaikka joukkueet muuten pelaisivat avoimesti. Maaliraja vai voittaja auttaa hahmottamaan, milloin maalimäärä on kiinnostavampi kuin voittaja.

Toinen hyödyllinen näkökulma on 60 minuutin vedonlyönti. 60 minuutin markkina rajaa pois jatkoajan, joten maalivahdin ja puolustuksen merkitys korostuu.

Kertoimet eivät kuitenkaan ole vain maalivahtien summa. Markkina hinnoittelee myös joukkueen hyökkäyksen, erikoistilanteet ja matkustuksen. Vedonlyontikertoimet prosentteina selittää, miten implisiittinen todennäköisyys muodostuu ja miksi marginaali kannattaa huomioida ennen kuin vertailee kahta kohdetta.

Käytännössä maalivahti on yksi muuttuja muiden joukossa. Se on tärkeä muuttuja, mutta ei ainoa.

Suomalaiset maalivahdit ovat osa isompaa kuvaa

Suomalaiset maalivahdit eivät ole NHL:ssä vain yksittäisiä nimiä. He ovat osa joukkueidensa rakennetta, ja heidän tilanteensa kertoo paljon siitä, miten joukkueet ovat rakentaneet kautensa.

Saros on edelleen kärjessä. Meriläinen on ottanut askelia. Luukkonen on tasainen. Lankinen etsii peliään. Husso ja Annunen hoitavat roolinsa.

Seuraavaksi kannattaa katsoa, miten tilanteet kehittyvät joulukuussa. Silloin NHL:n ohjelma tiivistyy, ja maalivahtien kuormitus kasvaa.

Suomalaisten pistepörssi kokoaa hyökkääjien ja puolustajien tilanteen. Maalivahdit ovat oma lukunsa, mutta yhdessä ne antavat kuvan suomalaisesta NHL-kaudesta.

TrustDice tarjoaa NHL:n ja muiden jääkiekkosarjojen sports betting -mahdollisuudet omassa palvelussaan. Maalivahtien roolit ja kuormitus ovat juuri niitä asioita, joita kannattaa seurata ennen otteluita.

Kausi on vielä alussa. Neljä kuukautta ehtii muuttaa paljon, ja maalivahtien tilastot ehtivät elää moneen suuntaan.