NHL:n pistepörssi on yksi jääkiekon seuratuimmista listoista. Se kertoo yhdellä silmäyksellä, ketkä ovat kauden tehokkaimpia pelaajia ja missä suomalaiset menevät.

Marraskuun alussa 2026 lista näyttää tutulta: kärjessä ovat Connor McDavid, Leon Draisaitl ja Evan Bouchard. Suomalaisista korkeimmalla on Sebastian Aho, joka on kerännyt 23 tehopistettä 18 ottelussa.

Tässä jutussa käydään läpi kauden kärki, suomalaisten tilanne ja se, miten pistepörssiä kannattaa lukea. Tilanne on otettu 6.11.2026, ja se ehtii muuttua moneen kertaan ennen kevättä.

Mikä NHL:n pistepörssi on ja miten sitä luetaan

Pistepörssi laskee yhteen maalit ja syötöt. Jokainen maali on yksi piste, jokainen syöttö on yksi piste.

Listan järjestys ratkeaa ensisijaisesti pisteillä. Tasapisteissä ratkaisee tavallisesti maalien määrä ja sen jälkeen pelattujen otteluiden määrä.

Tämä tarkoittaa, että pistepörssi ei ole suoraan paremmuuden mittari. Pelaaja, joka on pelannut vähemmän otteluita, voi olla listalla alempana, vaikka hänen pistekeskiarvonsa olisi korkeampi.

Siksi listan rinnalla kannattaa katsoa ainakin kolmea asiaa: ottelumäärää, pistekeskiarvoa ja sitä, mistä pisteet syntyvät.

Kauden 2026–27 kärki kuudennen marraskuuta

NHL:n virallisen pistepörssin kärki näytti 6.11.2026 tältä:

• Connor McDavid, Edmonton, 44 pistettä (10+34)
• Leon Draisaitl, Edmonton, 31 pistettä (14+17)
• Evan Bouchard, Edmonton, 30 pistettä (10+20)
• Nathan MacKinnon, Colorado, 27 pistettä (9+18)
• Kirill Kaprizov, Minnesota, 26 pistettä (15+11)
• Auston Matthews, Toronto, 26 pistettä (11+15)
• Leo Carlsson, Anaheim, 24 pistettä (5+19)
• Sebastian Aho, Carolina, 23 pistettä (9+14)
• Jack Eichel, Vegas, 23 pistettä (7+16)

Edmontonin kolmikko on alkukauden ilmiö. McDavidin 34 syöttöä 17 ottelussa on poikkeuksellinen lukema, ja Bouchard on noussut puolustajana kärkikolmikkoon.

Suomalaisten tilanne: Aho kärjessä

Sebastian Aho on ollut suomalaisten tehokkain. Hän oli kerännyt 18 ottelussa 9 maalia ja 14 syöttöä, yhteensä 23 pistettä.

Aho valittiin lokakuun suomalaistähtien ykköseksi. NHL.com/fi ja Viaplay perustelivat valintaa muun muassa sillä, että Aho oli syys-lokakuun tehokkain suomalaispelaaja 19 pisteellä 15 ottelussa.

Hänen ottelukohtainen pistekeskiarvonsa oli tuolloin 1,27, ja hän voitti 55,8 prosenttia aloituksistaan. Aho keräsi pisteitä sekä ylivoimalla että alivoimalla.

Carolinan ykkössentterinä Aho pelaa paljon ja vastuullisissa tilanteissa. Se näkyy pistemäärässä, mutta myös siinä, että hänen peliaikansa ja aloitusvastuunsa ovat suuria.

Artturi Lehkonen ja maalipörssin kärki

Suomalaisten maalintekijöistä kovin on ollut Artturi Lehkonen. Hän oli tehnyt 17 ottelussa 12 maalia ja antanut viisi syöttöä.

Lokakuun lopussa Lehkonen oli NHL:n maalipörssissä jaetulla kakkospaikalla. Hänen laukausprosenttinsa oli poikkeuksellisen korkea, mikä kertoo tehokkuudesta mutta myös siitä, että tahti harvoin pysyy samana koko kautta.

Lehkonen on tunnettu työteliäänä laitahyökkääjänä, joka tekee maaleja maalin edustalta ja suorista hyökkäyksistä. Coloradossa hän pelaa kärkiketjuissa ja saa paljon maalipaikkoja.

Hänen alkukautensa on ollut silti poikkeuksellinen. 12 maalia 17 ottelussa on enemmän kuin häneltä on totuttu näkemään, ja siksi juuri Lehkonen on yksi kauden mielenkiintoisimmista suomalaisista.

Mikko Rantanen ja Dallasin suomalaisryhmä

Mikko Rantanen oli kerännyt 16 ottelussa 19 pistettä: yhdeksän maalia ja kymmenen syöttöä.

Rantanen valittiin lokakuun kolmanneksi suomalaistähdeksi. Hän oli tuolloin kerännyt 14 ottelussa 7+10=17 pistettä ja oli suomalaisten pistepörssissä jaetulla kakkossijalla.

Dallasissa suomalaisia riittää. Rantasen lisäksi joukkueessa pelaavat Roope Hintz, Miro Heiskanen, Esa Lindell, Joel Kiviranta ja Arttu Hyry.

Hintz oli kerännyt 16 ottelussa 13 pistettä (6+7). Heiskanen puolestaan 11 pistettä (3+8) ja oli yksi NHL:n tehokkaimmista puolustajista.

Dallasin suomalaisryhmä on yksi syy siihen, miksi seura on monelle suomalaiselle tuttu. Kun useampi pelaaja pelaa samassa joukkueessa, otteluiden seuraaminen on helpompaa.

Kaapo Kakko ja uusi rooli Seattlessa

Kaapo Kakko oli kerännyt 15 ottelussa 12 pistettä: kaksi maalia ja kymmenen syöttöä.

Kakon kohdalla pistemäärä ei kerro koko tarinaa. Hän on pelannut Seattlessa isossa roolissa ja saanut vastuuta hyökkäyspäässä. Syöttöpisteiden määrä kertoo, että hän on ollut mukana rakentamassa maaleja.

Kakko pelasi syksyllä Helsingissä, kun Seattle kohtasi Carolinan NHL Global Series -otteluissa. Helsingin NHL-otteluiden ennakko kertoo, miten tapahtuma rakentui.

Suomalaisittain Helsingin ottelut olivat harvinaisuus: Aho ja Kakko pelasivat samassa tapahtumassa, ja yleisö näki kaksi suomalaista kärkihyökkääjää samassa hallissa.

Miro Heiskanen puolustajien pistepörssissä

Miro Heiskanen on ollut jälleen Dallasin puolustuksen kiekollinen johtaja. Hän oli kerännyt 15 ottelussa 11 pistettä (3+8).

Heiskasen arvo ei näy pelkästään pisteissä. Hän pelaa paljon, vastaa ylivoimasta ja kantaa kiekkoa hyökkäysalueelle. Puolustajan pistepörssissä hän on ollut kärkipäässä.

Puolustajien pistepörssiä kannattaa lukea eri tavalla kuin hyökkääjien. Puolustaja saa vähemmän maalipaikkoja, ja hänen pistemääränsä riippuu paljon joukkueen ylivoiman toimivuudesta.

Heiskasen kohdalla pisteet ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Hän on ollut Dallasin tärkeimpiä pelaajia jo usean kauden ajan.

Muut suomalaiset: Granlund, Kapanen ja Kotkaniemi

Mikael Granlund oli kerännyt 15 ottelussa 14 pistettä (4+10). Hän on ollut Anaheimissa tärkeä hyökkääjä ja pelannut sekä keskellä että laidassa.

Kasperi Kapanen oli kerännyt 17 ottelussa 10 pistettä (5+5). Edmontonissa hän pelaa kärkiketjujen ulkopuolella, mutta saa silti vastuuta.

Jesperi Kotkaniemi oli kerännyt 16 ottelussa kahdeksan pistettä (5+3). Hänen roolinsa Carolinassa on puolustavampi, eikä pistetahti siksi kerro koko hänen panoksestaan.

Muita suomalaisia pistepörssissä olivat muun muassa Erik Haula, Arttu Hyry, Eeli Tolvanen, Anton Lundell ja Teuvo Teräväinen. Jokaisella on oma roolinsa, ja osa heistä pelaa selvästi puolustavammassa tehtävässä kuin kärkiketjuissa.

Miten pistepörssiä seurataan virallisesti

NHL päivittää pistepörssiä jokaisen kierroksen jälkeen. Virallinen tilasto löytyy NHL:n omilta sivuilta, ja se on ainoa lähde, jota kannattaa pitää vertailun perustana.

Epäviralliset sivustot voivat päivittää lukuja eri tahtiin. Siksi kahdesta palvelusta voi löytyä eri lukema samana päivänä: toinen on ehtinyt laskea yön ottelut mukaan, toinen ei.

Kun seuraat suomalaisia, tarkista aina ottelumäärä. Pelkkä pistemäärä ilman ottelumäärää johtaa helposti harhaan.

Otteluiden alkamisajat kannattaa muuntaa Suomen aikaan. NHL-vedonlyönnin aikaopas kertoo, miten aikavyöhykkeet ja kokoonpanot kannattaa tarkistaa.

Suomalaisten roolit jakautuvat kahtia

Suomalaiset NHL-pelaajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Osa pelaa kärkiketjuissa ja ylivoimalla, osa puolustavassa roolissa.

Aho, Rantanen ja Lehkonen ovat selvästi hyökkääviä pelaajia. He saavat paljon kiekkoa, pelaavat ylivoimaa ja ovat joukkueidensa pistetuottajia.

Toisessa päässä ovat pelaajat, joiden arvo mitataan muulla kuin pisteillä. Jesperi Kotkaniemi, Eetu Luostarinen ja Anton Lundell pelaavat usein vastustajan kärkiketjuja vastaan. Heidän pistemääränsä jää pienemmäksi, mutta rooli on tärkeä.

Tämä jako auttaa ymmärtämään pistepörssiä. Lista kertoo tehokkaimmat pelaajat, ei kaikkien pelaajien arvoa.

Nuoret suomalaiset ja läpimurrot

Pistepörssin mielenkiintoisin osa on usein nuorten pelaajien nousu. Marraskuun alussa useampi nuori suomalainen oli saanut vastuuta NHL:ssä.

Konsta Helenius oli kerännyt 11 ottelussa kolme pistettä. Arttu Hyry oli kerännyt 16 ottelussa kuusi pistettä ja pelannut Dallasin kokoonpanossa.

Oliver Kapanen oli saanut vastuuta Montrealissa, ja Ville Koivunen oli pelannut Pittsburghissa. Aatu Räty oli päässyt neljään otteluun Vancouverissa.

Nuorten kohdalla pistemäärä on vasta alku. Tärkeämpää on, että he saavat peliaikaa ja pysyvät kokoonpanossa.

Maalivahdit eivät näy pistepörssissä

Pistepörssi koskee kenttäpelaajia. Maalivahdeilla on omat tilastonsa: torjuntaprosentti, päästettyjen maalien keskiarvo ja nollapelit.

Suomalaisia maalivahteja pelaa NHL:ssä useita, ja heidän kautensa kulkee eri tahtia kuin kenttäpelaajien. Yksi hyvä ottelu voi nostaa torjuntaprosentin korkealle, mutta pitkässä sarjassa tasaisuus ratkaisee.

Siksi maalivahtien arvioiminen vaatii eri työkaluja kuin pistepörssin lukeminen. Pelkkä torjuntaprosentti ei kerro koko totuutta, koska se riippuu myös joukkueen puolustuksesta.

Mitä kärkikolmikon ero kertoo

McDavidin 44 pistettä 17 ottelussa tarkoittaa 2,59 pistettä ottelua kohden. Draisaitlin vastaava lukema oli 1,82 ja Bouchardin 1,76.

Ero syntyy pääosin syötöistä. McDavid oli antanut 34 syöttöä, kun Draisaitl oli antanut 17 ja Bouchard 20. McDavidin peli rakentuu kiekon hallintaan ja maalipaikkojen luomiseen, ja se näkyy syöttölukemassa.

Draisaitl puolestaan on tehnyt 14 maalia. Hän on enemmän viimeistelijä, ja hänen pistemääränsä jakautuu tasaisemmin maalien ja syöttöjen kesken.

Bouchard on puolustaja, jonka 30 pistettä on poikkeuksellinen lukema. Hänen roolinsa Edmontonin ylivoimassa selittää suuren osan pisteistä.

Pistetahti ei aina seuraa joukkueen menestystä

Yksi pelaaja voi kerätä paljon pisteitä myös joukkueessa, joka ei voita. Pistepörssi ei siis kerro suoraan joukkueen tasosta.

Toisaalta tasainen pistetuotanto auttaa joukkuetta voittamaan. Kun useampi ketju tuottaa maaleja, vastustajan on vaikeampi keskittyä yhteen pelaajaan.

Suomalaisten kannalta tämä on mielenkiintoista. Aho, Rantanen ja Lehkonen pelaavat joukkueissa, joissa heillä on selkeä rooli. Heidän pisteensä ovat osa joukkueen hyökkäyspeliä, eivät irrallinen tilasto.

Miksi ottelumäärä vääristää alkukauden taulukkoa

Marraskuussa joukkueet ovat pelanneet eri määrän otteluita. Erot voivat olla useita otteluita, ja se näkyy suoraan pistepörssissä.

Esimerkiksi Aho oli pelannut 18 ottelua, kun osa kärkipelaajista oli pelannut 16 tai 17. Ero ei ole suuri, mutta se riittää muuttamaan järjestystä.

Siksi pistekeskiarvo on alkukaudella hyödyllinen mittari. Se kertoo, kuinka monta pistettä pelaaja tuottaa ottelua kohden, riippumatta siitä, montako ottelua hän on ehtinyt pelata.

Pistekeskiarvo sekään ei ole täydellinen. Lyhyellä otoksella yksittäinen huippuilta voi nostaa lukemaa paljon.

Pisteet jakautuvat eri tavalla kuin luullaan

Kaikki pisteet eivät synny samalla tavalla. Ylivoimapisteet, tasakentällispisteet ja alivoimapisteet kertovat eri asioista.

Ylivoimalla pelaava hyökkääjä saa usein enemmän syöttöpisteitä kuin tasakentällisin pelaava. Puolustaja voi kerätä paljon ylivoimasyöttöjä, vaikka hänen tasakentällispelaamisensa olisi vaatimattomampaa.

Siksi pistepörssiä kannattaa katsoa yhdessä peliajan ja roolin kanssa. Pelaaja, joka pelaa 20 minuuttia illassa ja saa ylivoimavastuuta, kerää pisteitä eri tahdilla kuin nelosketjun hyökkääjä.

Tämä on myös syy siihen, miksi pistepörssiä ei pidä käyttää ainoana mittarina, kun arvioi pelaajan kautta.

Milloin pistepörssi alkaa asettua

Marraskuun alussa pistepörssi on vielä herkkä yksittäisille otteluille. Yksi kolmen pisteen ilta voi nostaa pelaajan useita sijoja.

Joulun tienoilla otos alkaa olla suurempi. Silloin erot tasoittuvat, ja pistepörssin kärki alkaa muistuttaa sitä, miltä se näyttää kauden lopussa.

Silti yllätyksiä riittää. Joka kausi joku pelaaja pelaa uransa parhaan kauden ja nousee listalle, jolle häntä ei etukäteen sijoitettu.

Suomalaisten osalta kannattaa seurata erityisesti Ahoa, Rantasta ja Lehkosta. He ovat olleet tasaisimpia, ja heidän pistetahtinsa kestää todennäköisesti paremmin kuin yksittäisten iltojen summa.

Pistepörssi ja vedonlyönti

Pistepörssi kiinnostaa myös vedonlyöjiä. Pelaajien pistemäärät, maalimäärät ja ottelukohtaiset tilastot ovat osa sitä tietoa, jota markkina seuraa.

TrustDicen urheiluvedonlyönti kattaa jääkiekon ja muita lajeja. Pistepörssin seuraaminen auttaa hahmottamaan, ketkä pelaajat ovat kuumia ja mitkä joukkueet tuottavat maalipaikkoja.

Kertoimet eivät kuitenkaan ole ennusteita vaan hintoja. Kertoimien muuttaminen prosenteiksi auttaa ymmärtämään, mitä markkina pitää todennäköisenä.

Jos yhdistät useita kohteita samalle kupongille, yhdistelmävedon logiikka on yksinkertainen: jokaisen kohteen on osuttava.

NHL:n runkosarjassa ottelu ratkeaa 60 minuutin jälkeen jatkoajalla tai voittolaukauksilla. Se kannattaa muistaa, kun katsoo jääkiekon 60 minuutin vedonlyöntiä.

Maalimäärät ovat toinen tapa lähestyä ottelua. Maalirajan ja voittajan ero selittää, miksi sama ottelu voi näyttää erilaiselta eri kohteissa.

Viikoittainen seuranta: mitä katsoa

Pistepörssiä ei kannata tuijottaa joka päivä. Viikoittainen rytmi riittää hyvin.

Katso ensin suomalaisten järjestys. Sen jälkeen tarkista, ketkä ovat nousseet ja ketkä laskeneet. Lopuksi vilkaise, montako ottelua kullakin pelaajalla on takana.

Kolme asiaa kannattaa pitää mielessä:

• Ottelumäärä. Pelaaja, jolla on vähemmän otteluita, voi nousta nopeasti.
• Pistekeskiarvo. Se kertoo tahdista paremmin kuin kokonaispistemäärä.
• Rooli. Ylivoimavastuu ja peliaika selittävät suurimman osan piste-erosta.

Maalipörssi ja pistepörssi eivät ole sama asia

Maalipörssi ja pistepörssi kertovat eri asioista. Maalipörssi nostaa esiin viimeistelijät, pistepörssi puolestaan kaikki pisteiden tekijät.

Suomalaisten osalta ero näkyy selvästi. Lehkonen oli tehnyt 12 maalia mutta kerännyt 17 pistettä. Aho oli tehnyt yhdeksän maalia mutta kerännyt 23 pistettä.

Lehkonen on siis ollut tehokkaampi maalintekijä, Aho kokonaisvaltaisempi pistetuottaja. Kumpikaan luku ei ole toista parempi: ne mittaavat eri asiaa.

Pudotuspelien vaikutus

Runkosarjan pistepörssi on oma kilpailunsa. Pudotuspelit eivät vaikuta siihen, mutta ne muuttavat sitä, miten pelaajia arvioidaan.

Pudotuspeleissä pisteet syntyvät eri tavalla. Tilaa on vähemmän, ja maalit ovat arvokkaampia. Pelaaja, joka on kerännyt runkosarjassa paljon syöttöjä, voi jäädä pienempään rooliin.

Siksi runkosarjan pistepörssiä kannattaa lukea kausikohtaisena mittarina, ei ennusteena keväästä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kuka johtaa NHL:n pistepörssiä marraskuussa 2026? Connor McDavid 44 pisteellä.

Kuka on paras suomalainen? Sebastian Aho 23 pisteellä.

Montako suomalaista NHL:ssä pelaa? Kauden alussa noin 40, mutta määrä vaihtelee loukkaantumisten ja siirtojen mukaan.

Miksi Aho on listalla kahdeksas, vaikka hän on suomalaisten paras? Koska kansainvälinen kärki on kerännyt enemmän pisteitä.

Muuttuuko pistepörssi vielä paljon? Kyllä. Marraskuun tilanne on vasta alkukauden kuva.

Mitä pistepörssi kertoo lopulta

Pistepörssi on parhaimmillaan työkalu, ei totuus. Se näyttää, ketkä ovat tuottaneet eniten pisteitä, mutta ei sitä, ketkä ovat pelanneet parasta jääkiekkoa.

Suomalaisten osalta alkukausi on ollut vahva. Aho on kärjessä, Rantanen ja Lehkonen seuraavat, ja useampi muu pelaaja on kerännyt pisteitä tasaisesti.

Se on hyvä lähtökohta loppukaudelle. Mutta kuten aina, tärkeimmät pisteet jaetaan keväällä.

Siksi pistepörssiä kannattaa seurata rauhassa. Se kertoo tarinan kaudesta, mutta vasta kevät näyttää, miten tarina päättyy.

Siihen asti jokainen kierros lisää yhden luvun, ja suomalaisten sijoitukset ovat paras syy avata taulukko seuraavan kerran. Se on hyvä syy palata taulukon ääreen vielä uudelleen.