Mäkihypyn maailmancup 2026–27 käynnistyy marraskuussa Norjasta ja päättyy maaliskuussa Planican lentomäkeen. Kauden aikana kilpaillaan yli 20 paikkakunnalla, mukana Ruka, Neljän mäen kiertue, Falunin MM-kilpailut ja Lahden kotikisat.

Suomalaisittain kausi on kiinnostava. Maajoukkue uudistui kesällä, ja nuoret hyppääjät ovat ottaneet paikkaa A-maajoukkueessa. Ruka avaa Suomen kilpailukauden marraskuun lopussa, ja Lahti isännöi maailmancupia helmikuussa.

Tähän oppaaseen on koottu kauden kalenteri, Rukan ohjelma, Neljän mäen kiertue, arvokilpailut ja Suomen joukkueen tilanne.

Kausi 2026–27 pähkinänkuoressa

Mäkihypyn maailmancup koostuu miesten ja naisten kilpailuista. Osa viikonlopuista on yhteisiä, osa erillisiä.

Kauden ohjelma on rakennettu niin, että marraskuussa hypätään pohjoisessa, joulukuussa Keski-Euroopassa ja tammikuussa siirrytään Aasiaan ja Puolaan. Helmikuussa on MM-kilpailut, ja maaliskuussa kausi päättyy lentomäkiin.

Ajankohta	Paikka	Kilpailut
20.–22.11.2026	Lillehammer, Norja	8 yksilökilpailua, joukkuekilpailu
28.–29.11.2026	Ruka, Suomi	2 yksilökilpailua ja karsinta (miehet)
4.–6.12.2026	Wisła, Puola	8 yksilökilpailua, joukkuekilpailu
11.–13.12.2026	Titisee-Neustadt, Saksa	6 yksilökilpailua, joukkuekilpailu
18.–20.12.2026	Engelberg, Sveitsi	6 yksilökilpailua
28.–29.12.2026	Oberstdorf, Saksa	4 yksilökilpailua
31.12.2026–1.1.2027	Garmisch-Partenkirchen, Saksa	4 yksilökilpailua
2.–3.1.2027	Innsbruck, Itävalta	4 yksilökilpailua
5.–6.1.2027	Bischofshofen, Itävalta	4 yksilökilpailua
15.–17.1.2027	Zakopane, Puola	2 yksilökilpailua, joukkuekilpailu
22.–24.1.2027	Sapporo, Japani	6 yksilökilpailua, joukkuekilpailu
29.–31.1.2027	Willingen, Saksa	6 yksilökilpailua, joukkuekilpailu
5.–7.2.2027	Lake Placid, USA	4 yksilökilpailua, joukkuekilpailu
11.–14.2.2027	Lahti, Suomi	5 yksilökilpailua, joukkuekilpailu
18.–21.2.2027	Vikersund, Norja	4 yksilökilpailua
25.2.–7.3.2027	Falun, Ruotsi	MM-kilpailut
13.–14.3.2027	Oslo, Norja	6 yksilökilpailua
18.–21.3.2027	Planica, Slovenia	4 yksilökilpailua, joukkuekilpailu

Taulukkoon on koottu miesten ja naisten yhteiset sekä erilliset kilpailuviikonloput. Naisten osalta ohjelmassa on lisäksi muun muassa Ljubno, Zhangjiakou, Zao ja Villach.

Ruka avaa Suomen kauden

Ruka Nordic järjestetään 28.–29. marraskuuta 2026. Mäkihypyn osalta ohjelmassa on kaksi varsinaista kilpailua ja niiden karsinta.

Rukalla hypätään suurmäestä. Mäki on yksi maailman suurimmista muovitetuista hyppyrimäistä, ja se on ollut maailmancupin kalenterissa pitkään.

Rukan kilpailut ovat miehille. Naisten maailmancup alkaa Lillehammerissa viikkoa aiemmin, ja Ruka on miesten kilpailu myös kaudella 2026–27.

Ruka on hyppääjille vaativa paikka. Marraskuun sää voi vaihdella nopeasti, ja tuuli voi muuttaa kilpailun luonnetta kesken kierroksen. Siksi Rukan tuloksia ei kannata lukea liian pitkälle koko kauden ennusteena.

Rukan maailmancupin ohjelma avaa viikonlopun aikataulun ja TV-ajat tarkemmin.

Neljän mäen kiertue

Neljän mäen kiertue on mäkihypyn tunnetuin osakilpailusarja. Se alkaa Oberstdorfista 28.–29. joulukuuta ja päättyy Bischofshofeniin 5.–6. tammikuuta.

Kiertueen osakilpailut:

• Oberstdorf, 28.–29.12.2026
• Garmisch-Partenkirchen, 31.12.2026–1.1.2027
• Innsbruck, 2.–3.1.2027
• Bischofshofen, 5.–6.1.2027

Kiertueen voittaja ratkeaa neljän kilpailun yhteispisteillä. Jokaisessa kilpailussa on kaksi kierrosta, ja pisteet lasketaan yhteen.

Neljän mäen kiertue on hyppääjille henkinen testi. Kymmenen päivän aikana hypätään neljä kilpailua eri mäissä, ja matkustaminen on tiivistä. Siksi kiertueen voittaminen on arvostettu saavutus myös ilman MM-mitalia.

Falunin MM-kilpailut

Kauden päätapahtuma on Falunin MM-kilpailut 25. helmikuuta – 7. maaliskuuta 2027. Falunissa ratkotaan mäkihypyn maailmanmestaruudet sekä miehissä että naisissa.

Ohjelmassa on kahdeksan yksilökilpailua ja kaksi joukkuekilpailua. Se tarkoittaa, että Falunissa on tarjolla enemmän mitaleita kuin tavallisessa maailmancupin viikonlopussa.

Falun on ollut aiemmin MM-isäntä, ja se tunnetaan hyvistä olosuhteistaan. Ruotsalaiselle yleisölle mäkihyppy on tuttu laji, ja MM-kilpailut keräävät paikalle myös paljon suomalaisia katsojia.

Lahti ja kotikisat

Lahti isännöi maailmancupia 11.–14. helmikuuta 2027. Ohjelmassa on viisi yksilökilpailua ja joukkuekilpailu.

Lahti on perinteinen mäkihyppypaikka. Salpausselän kisat ovat kuuluneet mäkihypyn kalenteriin pitkään, ja Lahden mäet ovat tutut suomalaisille hyppääjille.

Kotikisat ovat suomalaisille tärkeä näyttöpaikka. Lahti on yksi harvoista paikoista, joissa suomalainen hyppääjä voi hypätä kotiyleisön edessä maailmancupissa.

Lahti toimii myös kenraaliharjoituksena kevään arvokilpailuille. Vaikka MM-kilpailut ovat Falunissa, Lahden tulokset kertovat paljon siitä, missä kunnossa suomalaiset ovat.

Naisten maailmancup

Naisten mäkihyppy on kasvanut nopeasti. Kaudella 2026–27 naisilla on omia kilpailuviikonloppuja muun muassa Ljubnossa, Zhangjiakoussa, Zaossa ja Villachissa.

Naisten kiertue alkaa Lillehammerista marraskuussa. Sen jälkeen ohjelmassa on Wisła, Titisee-Neustadt, Engelberg ja joulukuun lopulla Oberstdorf.

Suomalaisista naisista Jenny Rautionaho on ollut viime kausina maajoukkueen kärki. Hän sijoittui elokuussa 2026 Wisłan kesä-GP:ssä kahdesti kymmenen parhaan joukkoon.

Naisten mäkihyppy on vielä kehittyvä laji. Kilpailuja on vähemmän kuin miehillä, ja tasoerot ovat suurempia. Siksi yksittäiset onnistumiset voivat nostaa hyppääjän nopeasti kärkikymmenikköön.

Naisten kilpailuissa suomalaisittain suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, pystyykö Rautionaho pitämään tasonsa kansainvälistä kärkeä vastaan. Nuoremmat hyppääjät hakevat puolestaan kokemusta ja paikkaa seuraaville kausille.

Suomen joukkue

Suomen Hiihtoliitto nimesi A-maajoukkueen kaudelle 2026–27 toukokuussa 2026. Mäkihypyn joukkue on aiempaa laajempi.

Miehet: Antti Aalto, Niko Kytösaho, Jarkko Määttä, Eetu Nousiainen, Vilho Palosaari ja Kasperi Valto.

Naiset: Sofia Mattila, Jenny Rautionaho, Oosa Thure ja Julia Äikiä.

Joukkueen kärkinimet ovat Aalto ja Kytösaho. Aalto sijoittui maaliskuussa 2026 Planican lentomäessä yhdeksänneksi ja kauden päätöskilpailussa 14:nneksi. Kytösaho oli samoissa kilpailuissa 20:s ja 22:s.

Suomen joukkue sijoittui Planican joukkuekilpailussa seitsemänneksi. Se kertoo, että joukkueella on leveyttä, vaikka kärkisijoitukset ovat olleet harvassa.

Joukkuekilpailu ja superteam

Osa maailmancupin viikonlopuista sisältää joukkuekilpailun. Siinä maat kilpailevat toisiaan vastaan, ja joukkueen kokonaispisteet lasketaan yhteen.

Tavallisessa joukkuekilpailussa on neljä hyppääjää, ja jokainen hyppää kaksi kertaa. Joukkueen tulos on kaikkien hyppyjen summa.

Superteam-kilpailussa on kaksi hyppääjää. Se on nopeampi formaatti, ja se on yleistynyt erityisesti naisten kilpailuissa.

Joukkuekilpailu on maalle tärkeä, koska se mittaa laajuutta eikä vain kärkeä. Suomi sijoittui Planican joukkuekilpailussa seitsemänneksi maaliskuussa 2026.

Miten mäkihypyn pisteet lasketaan?

Mäkihypyn tulos muodostuu kolmesta osasta: pituudesta, tyylistä ja olosuhdekertoimista.

Pituuspisteet lasketaan suhteessa mäen K-pisteeseen. Mitä pidemmälle hyppää, sitä enemmän pisteitä saa. K-pisteen ylittäminen tuottaa lisäpisteitä, sen alittaminen vähentää niitä.

Tyylipisteet antavat viisi tuomaria. He arvioivat hypyn teknistä suoritusta, ja paras ja huonoin pistemäärä pudotetaan pois. Jäljelle jäävistä kolmesta lasketaan keskiarvo.

Olosuhdekertoimet tasaavat tuulen ja lähtöpaikan vaikutusta. Myötätuuli voi pidentää hyppyä, ja vastatuuli voi lyhentää sitä. Siksi hyppyjä korjataan laskennallisesti.

Nämä kolme osaa lasketaan yhteen, ja korkein kokonaispiste voittaa. Siksi pelkkä pisin hyppy ei aina riitä voittoon.

Miten mäki vaikuttaa tulokseen?

Mäen koko vaikuttaa siihen, millaista hyppäämistä kilpailussa nähdään.

Normaalimäessä korostuvat tekniikka ja tyylipisteet. Erot pituuksissa ovat pienempiä, joten tuomarien antamat pisteet voivat ratkaista kilpailun.

Suurmäessä pituus korostuu enemmän. Hyppääjä voi saada useita kymmeniä metrejä eroa, ja se näkyy suoraan pistemäärässä.

Lentomäessä pituudet voivat ylittää 200 metriä. Lentomäki on oma lajinsa, jossa turvallisuus ja olosuhteet korostuvat erityisesti.

Siksi hyppääjän menestys ei ole sama kaikissa mäissä. Joku voi olla erinomainen normaalimäessä mutta vaikeuksissa lentomäessä.

Rukan mäki ja olosuhteet

Rukan suurmäki on yksi maailman suurimmista muovitetuista hyppyrimäistä. Se mahdollistaa harjoittelun ja kilpailut myös silloin, kun luonnonlunta on vähän.

Rukan erityispiirre on sää. Marraskuun lopussa Kuusamossa voi olla pakkasta, tuulta ja lumisadetta saman viikonlopun aikana. Olosuhteet voivat muuttua nopeasti, ja kilpailun kulku voi muuttua kesken kierroksen.

Siksi Rukan tuloksia kannattaa lukea varovasti. Hyvä sijoitus Rukalla ei takaa menestystä joulukuussa, eikä huono sijoitus tarkoita, että kausi on pilalla.

Mitä Rukan viikonloppu kertoo kaudesta?

Ruka on kauden ensimmäinen kilpailu monelle hyppääjälle. Se tarkoittaa, että kesän harjoittelu näkyy tuloksissa ensimmäistä kertaa.

Usein Rukalla nähdään yllätyksiä. Hyppääjä, joka on harjoitellut hyvin, voi nousta kärkeen, vaikka hän ei olisi ollut suosikki ennen kautta. Vastaavasti ennakkosuosikki voi epäonnistua, jos hän ei ole saanut tuntumaa mäkeen.

Ruka on myös testi välineille. Uudet sukset ja siteet otetaan käyttöön kauden alussa, ja niiden toimivuus näkyy vasta kilpailussa.

Siksi Rukan tuloksia kannattaa seurata suhteessa siihen, mitä hyppääjät itse sanovat. Jos hyppääjä sanoo, että tuntuma on hyvä mutta tulos ei vielä näy, se on eri asia kuin se, että koko hyppytekniikka on sekaisin.

Nuoret hyppääjät ja tulevaisuus

Suomen mäkihyppy on ollut murroksessa. Laji on menettänyt asemaansa 2000-luvun huippuvuosista, ja maajoukkueen koko on vaihdellut.

Kaudella 2026–27 joukkue on aiempaa laajempi. Hiihtoliiton mukaan taustalla on urheilijoiden nousu maailmancupin pistetasolle erityisesti naisten puolella.

Nuorten hyppääjien kehitys on pitkä prosessi. Moni huipulle noussut hyppääjä on käynyt läpi useita kausia Continental Cupissa ennen maailmancupin paikkaa.

Siksi yksittäisen kauden tuloksia ei kannata ylitulkita. Tärkeämpää on, että nuoret saavat kilpailukokemusta ja pystyvät kehittymään ilman liian suurta painetta.

MM-kilpailujen merkitys

Falunin MM-kilpailut ovat kauden tärkein tapahtuma. Ne ratkaisevat mitalit, mutta ne ovat myös näyteikkuna seuraavalle kaudelle.

MM-kilpailuissa on enemmän kilpailijoita kuin tavallisessa maailmancupissa. Mukaan tulevat myös ne maat, joilla ei ole vakituista paikkaa maailmancupissa.

Suomelle MM-kilpailut ovat mahdollisuus mitata tasoa kansainvälistä kärkeä vastaan. Mitali olisi iso saavutus, mutta jo kärkikymmenen sijoitus olisi hyvä tulos.

Miten kautta kannattaa seurata?

Mäkihypyn seuraaminen on helppoa, jos tietää muutaman perusasian.

Ensimmäinen on mäki. Suurmäessä hypätään pidempiä hyppyjä kuin normaalimäessä, ja lentomäessä pituudet voivat ylittää 200 metriä.

Toinen on karsinta. Ennen kilpailua hypätään karsinta, jossa ratkeaa kilpailuun pääsevät hyppääjät. Karsinta ei siis ole erillinen kilpailu vaan osa tapahtumaa.

Kolmas on toinen kierros. Ensimmäisen kierroksen jälkeen 30 parasta jatkaa, ja lopullinen järjestys ratkeaa kahden kierroksen yhteispisteillä.

Neljäs on sää. Tuuli voi muuttaa kilpailun kulkua nopeasti, ja siksi mäkihypyssä näkee usein yllätyksiä.

Miten kilpailupaikka valitaan?

Maailmancupin kilpailuun ei pääse suoraan. Jokaisen kilpailun yhteydessä hypätään karsinta, jossa ratkeaa kilpailuun osallistuvat hyppääjät.

Karsinnassa jokainen hyppääjä hyppää yhden hypyn. Sen perusteella valitaan kilpailuun pääsevät, ja karsinnan pituus vaikuttaa lähtöjärjestykseen.

Itse kilpailussa hypätään kaksi kierrosta. Ensimmäisen kierroksen jälkeen 30 parasta jatkaa toiselle kierrokselle, ja lopullinen järjestys ratkeaa yhteispisteillä.

Tämä järjestelmä tarkoittaa, että hyppääjän pitää onnistua kahdesti. Yksi hyvä hyppy ei riitä, jos toinen epäonnistuu.

Suomalainen mäkihyppy ja Lahti 2029

Suomen Hiihtoliitto on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi Lahden MM-kilpailut 2029. Ne ovat kotikisat, ja niihin valmistaudutaan usean kauden ajan.

Kauden 2026–27 joukkue on rakennettu osittain tätä tavoitetta silmällä pitäen. Nuorille hyppääjille annetaan vastuuta, jotta he ehtivät kehittyä ennen kotikisoja.

Lahti 2029 on myös taloudellinen kysymys. MM-kilpailut vaativat investointeja, ja järjestäjien pitää rakentaa tapahtuma kestävästi.

Suomalaiselle mäkihypylle kotikisat ovat mahdollisuus nostaa lajin profiilia. Se voi tuoda uusia harrastajia ja lisätä näkyvyyttä, jota laji on viime vuosina kaivannut.

Vedonlyönti ja mäkihyppy

Mäkihyppy on vedonlyönnissä mielenkiintoinen laji, koska yksittäisen kilpailun tulos on vaikea ennustaa.

Kertoimet reagoivat vahvasti edellisiin tuloksiin. Jos hyppääjä on voittanut kaksi kilpailua peräkkäin, hänet hinnoitellaan usein suosikiksi myös seuraavaan.

Mutta mäkihypyssä olosuhteet voivat muuttaa kaiken. Tuuli, lumi ja lähtöpaikka voivat tehdä yhdestä hyppääjästä paljon paremman kuin toisesta.

Siksi mäkihypyn vedonlyönnissä kannattaa katsoa muutakin kuin voittajaa. Yhdistelmävedon rakentaminen auttaa ymmärtämään, miten usean kohteen yhdistäminen muuttaa riskiä.

Toinen hyödyllinen näkökulma on kertoimien tulkinta. Vedonlyontikertoimet prosentteina selittää, miten implisiittinen todennäköisyys lasketaan.

Kolmas asia on maltti. Mäkihypyssä yksittäinen kilpailu voi mennä täysin pieleen tuulen takia, ja siksi yhden tuloksen perusteella ei kannata muuttaa koko käsitystä hyppääjän tasosta.

Jos käytät ilmaisvetoa, ehdot kannattaa lukea etukäteen. Ilmaisvedon ehdot kertoo, mitä ennen vetoa kannattaa tarkistaa.

Talviurheilun kalenteri

Mäkihyppy ei ole ainoa talviurheilulaji, joka käynnistyy marraskuussa. Ampumahiihto ja maastohiihto kulkevat osittain samassa rytmissä.

Ampumahiihdon maailmancupin kalenteri auttaa hahmottamaan, miten talvilajien viikonloput limittyvät. Hiihdon maailmancupin kalenteri puolestaan avaa maastohiihdon ohjelman.

Suomalaiselle urheilufanille marraskuu on kiireistä aikaa. Liiga pelaa, NHL jatkuu ja talvilajit alkavat. Siksi kalenterin seuraaminen kannattaa aloittaa ajoissa.

Loppu: mitä kaudelta voi odottaa?

Mäkihypyn maailmancup 2026–27 on pitkä ja monipuolinen kausi. Se alkaa Rukalta ja päättyy Planicaan, ja välissä on Neljän mäen kiertue, Aasian kiertue ja Falunin MM-kilpailut.

Suomalaisittain kausi on kysymysmerkki. Aalto ja Kytösaho ovat kokeneita, mutta heidän takanaan on nuoria hyppääjiä, jotka hakevat vielä paikkaansa.

Ruka ja Lahti ovat kauden tärkeimmät kotikisat. Ne näyttävät, pystyykö Suomi haastamaan kansainvälisen kärjen omalla maallaan.

TrustDice tarjoaa talvilajien ja muiden urheilutapahtumien sports betting -mahdollisuudet omassa palvelussaan. Mäkihyppy on laji, jossa yksittäinen hyppy voi muuttaa koko kilpailun.

Kausi alkaa 20. marraskuuta Lillehammerista. Siihen mennessä joukkueet ja kalenteri ovat selvillä.

Ohjelma voi kuitenkin tarkentua kauden aikana. Siksi kilpailupäivät ja alkamisajat kannattaa tarkistaa FIS:n virallisesta kalenterista ennen matkaa tai lähetystä.

Mäkihyppy on laji, jossa pienet asiat ratkaisevat. Yksi tuulenpuuska, yksi huono lähtöpaikka tai yksi epäonnistunut alastulo voi muuttaa koko kilpailun järjestyksen. Juuri siksi lajia on kiinnostavaa seurata.