Liigan kausi 2026–27 on ollut nuorten pelaajien läpimurtojen kausi. Sarjassa on 17 joukkuetta, mikä tarkoittaa enemmän pelipaikkoja kuin koskaan aiemmin. Samalla useat seurat ovat antaneet vastuuta pelaajille, jotka olisivat vielä pari vuotta sitten pelanneet pääosin nuorten sarjoissa.

Tulos näkyy pistepörssissä ja peliajoissa. Alle 21-vuotiaat pelaajat ovat nousseet monessa joukkueessa kärkiketjuihin ja saavat vastuuta myös erikoistilanteissa. Osa heistä on jo joukkueidensa parhaita pistemiehiä. Mukana on myös puolustajia ja maalivahteja, jotka eivät näy pistepörssissä mutta vaikuttavat peliin yhtä paljon.

Tässä jutussa käydään läpi, keitä nuoria kannattaa seurata, mitä he ovat saaneet aikaan ja miten nuoren pelaajan suoritusta kannattaa arvioida. Mukana ovat myös maalivahdit, jotka ovat usein jääneet hyökkääjien varjoon. Lopuksi katsotaan, mitä kevät voi tuoda tullessaan.

Miksi nuoret saavat nyt vastuuta

Nuorten pelaajien läpimurto ei ole sattumaa. Taustalla on kolme tekijää.

Ensimmäinen on sarjan laajeneminen. Kun joukkueita on 17, kokoonpanoihin mahtuu enemmän pelaajia. Se avaa ovia nuorille, jotka muuten pelaisivat Mestiksessä tai U20-sarjassa.

Toinen on talous. Omien juniorien nostaminen edustukseen on seuralle halvempaa kuin valmiiden pelaajien hankkiminen. Se on lisännyt nuorten vastuuta erityisesti keskikastin ja pienempien seurojen joukkueissa.

Kolmas on valmennuksen muutos. Yhä useampi valmentaja luottaa nuoriin myös ratkaisuhetkillä. Aiemmin nuori pelaaja saattoi pelata kolmosketjussa ja istua vaihtopenkillä viimeiset kymmenen minuuttia. Nyt moni pelaa ylivoimaa ja alivoimaa samanaikaisesti.

Myös pelaajapolku on muuttunut. Liigaseurojen U20-joukkueet ja Mestis tarjoavat nuorille mahdollisuuden kehittyä, mutta parhaat nostetaan edustukseen aiempaa nopeammin. Kun pelaaja on valmis, häntä ei enää pidätetä nuorten sarjassa – hänet laitetaan kaukaloon ja katsotaan, miten hän pärjää.

Alle 21-vuotiaiden pistepörssi

Taulukkoon on koottu kauden 2026–27 alle 21-vuotiaat pelaajat, jotka ovat pelanneet vähintään kymmenen ottelua. Järjestys on pisteiden mukaan.

Pelaaja	Joukkue	Syntynyt	Ottelut	Tehopisteet	Aika/ottelu
Sakari Kostilainen	Ässät	2006	20	5+10=15	15,8 min
Oliver Suvanto	Tappara	2008	19	3+10=13	16,9 min
Emil Kuusla	Jokerit	2005	13	1+10=11	16,7 min
Roope Vesterinen	HPK	2006	20	4+5=9	17,1 min
Joona Saarelainen	KalPa	2006	18	7+1=8	16,9 min
Aron Kiviharju	HIFK	2006	13	0+8=8	21,0 min
Onni Lind	Pelicans	2005	11	3+5=8	13,1 min
Jeremi Virtanen	TPS	2007	19	5+2=7	12,9 min
Jere Somervuori	HIFK	2007	19	1+4=5	10,0 min

Taulukko kertoo yhden olennaisen asian: pisteet eivät kerro kaikkea. Osa pelaajista saa paljon vastuuta, osa pelaa pienempiä minuutteja. Siksi alla olevissa profiileissa on mukana myös rooli ja peliaika.

Oliver Suvanto, 18, Tappara

Suvanto on ollut kauden suurin yksittäinen puheenaihe nuorten pelaajien joukossa. Hän on syntynyt syyskuussa 2008, eli hän täytti 18 vuotta vasta kauden alettua. Silti hän on pelannut Tapparan kokoonpanossa 19 ottelua ja kerännyt 13 pistettä.

Suvanto on fyysisesti valmis pelaaja: 190 senttiä ja 95 kiloa. Se näkyy pelissä erityisesti kamppailutilanteissa ja maalinedustalla. Hän ei ole pelkkä taitopelaaja, vaan pystyy pelaamaan myös suoraviivaisesti.

Tappara on hallitseva mestari, joten vastuu ei tule helpolla. Suvanto on silti pelannut keskimäärin 16,9 minuuttia ottelussa, mikä on nuorelle pelaajalle poikkeuksellisen paljon. Hän on myös saanut vastuuta ylivoimalla.

Suvannon kehityksessä kannattaa seurata kahta asiaa: laukausten määrää ja aloitusvoittoja. Tällä hetkellä hän laukoo noin kaksi kertaa ottelussa, mikä on hyvä lukema nuorelle hyökkääjälle. Jos laukausmäärä kasvaa kevättä kohden, pistetahti voi nousta selvästi.

Sakari Kostilainen, 19, Ässät

Kostilainen on ollut Ässien paras pistemies yhdessä Simon Pinardin kanssa. Hän on kerännyt 20 ottelussa 15 pistettä, ja hän on pelannut käytännössä koko kauden ykkösketjussa.

Kostilainen ei ole fyysisesti yhtä valmis kuin Suvanto: 180 senttiä ja 80 kiloa. Hänen vahvuutensa on peliäly ja sijoittuminen. Hän löytää tilaa maalinedustalta ja osaa antaa ratkaisevan syötön paineen alla.

Viisi maalia ja kymmenen syöttöä kertoo tasapainoisesta pelaajasta. Hän ei ole pelkkä maalintekijä eikä pelkkä syöttelijä, vaan pystyy molempiin. Se tekee hänestä vaikeasti puolustettavan.

Kostilainen on myös parantanut viime kaudesta selvästi. Silloin hän pelasi 32 ottelua ja keräsi 10 pistettä. Nyt hän on jo 15 pisteessä, vaikka kautta on pelattu vasta kolmannes.

Emil Kuusla, 21, Jokerit

Kuusla on taulukon kolmanneksi paras pistemies, vaikka on pelannut vain 13 ottelua. Hän on kerännyt 11 pistettä, joista kymmenen syöttöpisteitä.

Kuusla on profiililtaan pelintekijä. Hän viihtyy kiekon kanssa ja hakee aktiivisesti syöttölinjoja. Jokerit on noussut takaisin Liigaan, ja Kuusla on ollut yksi joukkueen harvoista valopilkuista vaikealla kaudella.

Hänen kohdallaan kannattaa seurata syöttöjen laatua, ei pelkästään määrää. Kymmenen syöttöpistettä 13 ottelussa on kova lukema, mutta osa niistä on tullut ylivoimalla. Tasaviisikoin hänen vaikutuksensa on ollut pienempi.

Aron Kiviharju, 20, HIFK

Kiviharju on puolustaja, joka on kerännyt 13 ottelussa kahdeksan syöttöpistettä. Hän pelaa keskimäärin 21 minuuttia ottelussa, mikä on puolustajalle erittäin paljon – ja nuorelle puolustajalle poikkeuksellista.

Kiviharju on tunnettu kiekollisesta taidostaan. Hän avaa peliä nopeasti ja uskaltaa nousta hyökkäyksen tueksi. Heikkous on ollut puolustuspelaaminen, erityisesti kamppailut omassa päässä.

HIFK:n kannalta Kiviharjun kehitys on ratkaisevaa. Jos hän pystyy parantamaan puolustuspelaamistaan, hänestä voi tulla joukkueen ykköspuolustaja jo tällä kaudella. Jos ei, vastuu voi pienentyä kevättä kohden.

Joona Saarelainen, 20, KalPa

Saarelainen on ollut yksi kauden yllättäjistä. Hän on tehnyt kahdeksan maalia 18 ottelussa, vaikka on pelannut pääosin kolmosketjussa. Maalimäärä on nuorelle pelaajalle erinomainen.

Saarelainen laukoo paljon: 50 laukausta 18 ottelussa eli lähes kolme ottelua kohden. Laukausprosentti on 14, mikä on hyvä lukema – tosin niin korkea, että se tuskin pysyy samana koko kautta.

Hänen vahvuutensa on suoraviivaisuus. Saarelainen ei kierrä kaukaloa, vaan menee suoraan maalille. Se on ominaisuus, jota valmentajat arvostavat erityisesti kevään peleissä, joissa tilaa on vähemmän.

Muut seurattavat

Taulukon ulkopuolelta kannattaa nostaa esiin muutama nimi.

• Roope Vesterinen (HPK) on pelannut 20 ottelua ja kerännyt yhdeksän pistettä. Hän on HPK:n nuoren rungon tärkein pelaaja.
• Jeremi Virtanen (TPS) on tehnyt viisi maalia 19 ottelussa, vaikka pelaa keskimäärin alle 13 minuuttia ottelussa. Teho per minuutti on erinomainen.
• Jere Somervuori (HIFK) on pelannut 19 ottelua, mutta vastuu on ollut pienempää. Hänen kehityksensä kannalta tärkeintä on saada lisää minuutteja.
• Vertti Svensk (SaiPa) on 18-vuotias puolustaja, joka on pelannut jo 17 ottelua. Hän täyttää 19 vuotta marraskuun alussa.
• Aapo Vanninen (Lukko) on pelannut 18 ottelua, mutta pisteitä on kertynyt vasta kaksi. Hänen roolinsa on puolustava.

Nuoret maalivahdit

Maalivahdit jäävät usein hyökkääjien varjoon, mutta tällä kaudella nuoria maalivahteja on nähty tavallista enemmän.

Kim Saarinen on 20-vuotias HPK:n maalivahti, joka on pelannut 13 ottelua torjuntaprosentilla 90,85 ja päästettyjen maalien keskiarvolla 2,39. Hän on ollut joukkueensa selkeä ykkösmaalivahti.

Daniel Salonen on 20-vuotias Lukon maalivahti. Hän on pelannut 14 ottelua torjuntaprosentilla 92,79 ja keskiarvolla 1,64. Lukema on erinomainen, ja Salonen on ollut yksi sarjan parhaista maalivahdeista.

Molempien kohdalla kannattaa muistaa, että maalivahdin kehitys on hidasta. Yksi hyvä kausi ei vielä tarkoita, että pelaaja on valmis. Vasta useamman kauden otos kertoo todellisesta tasosta. Sama pätee nuoriin kenttäpelaajiin: 20 ottelun jakso on vasta alku.

Miten nuorta pelaajaa kannattaa arvioida

Nuoren pelaajan arvioiminen pelkkien pisteiden perusteella on virhe. Alla on viisi asiaa, joita kannattaa katsoa.

• Peliaika. 15 minuuttia ottelussa tarkoittaa eri asiaa kuin 21 minuuttia. Mitä enemmän vastuuta, sitä enemmän pisteitä yleensä tulee.
• Rooli. Ylivoimalla pelaava hyökkääjä kerää pisteitä helpommin kuin alivoimalla pelaava puolustaja.
• Laukausmäärä. Pisteet voivat olla sattumaa, mutta laukausmäärä kertoo pelaajan aktiivisuudesta.
• Ikä suhteessa sarjaan. 18-vuotias, joka pelaa 17 minuuttia, on eri tilanteessa kuin 21-vuotias, joka pelaa saman verran.
• Ketjukaverit. Nuoren pelaajan pisteet riippuvat myös siitä, keiden kanssa hän pelaa. Ykkösketjun laidalla on helpompi kerätä pisteitä kuin nelosketjussa.

Näiden lisäksi kannattaa seurata, miten pelaaja kehittyy kauden aikana. Nuoren pelaajan kohdalla kevätkausi on usein tärkeämpi kuin syksy, koska rasitus ja vastuu kasvavat.

Nuorten vaikutus joukkueisiin

Nuoret pelaajat eivät ole vain tulevaisuuden lupauksia. He vaikuttavat joukkueidensa menestykseen jo nyt.

Ässille Kostilainen on ollut ykkösketjun pelaaja, jonka pisteet ovat suoraan auttaneet joukkuetta pudotuspelitaistelussa. Tapparalle Suvanto on tuonut leveyttä hyökkäykseen ja mahdollistanut ketjujen kierrätyksen. HIFK:lle Kiviharju on ollut puolustuksen kiekollinen johtaja.

Samalla nuorten pelaajien kehitys on taloudellisesti tärkeää. Jos seura pystyy kasvattamaan omia pelaajia, se säästää hankinnoissa ja voi myöhemmin hyötyä siirtokorvauksista.

Viisi havaintoa nuorten alkukaudesta

Nuorten pelaajien kausi on tarjonnut useita yllätyksiä. Alla on viisi havaintoa, jotka kiteyttävät alkukauden.

• Kostilainen on ollut paras pistemies. Ässien 19-vuotias hyökkääjä on kerännyt 15 pistettä 20 ottelussa ja on joukkueensa jaetulla ykkössijalla pistepörssissä.
• Suvanto on pelannut isoja minuutteja. Tapparan 18-vuotias hyökkääjä pelaa keskimäärin 16,9 minuuttia ottelussa – enemmän kuin moni kokeneempi pelaaja.
• Kiviharju kantaa suurimman vastuun. HIFK:n puolustaja pelaa 21 minuuttia ottelussa, mikä on eniten kaikista alle 21-vuotiaista pelaajista.
• Saarelainen on ollut tehokkain maalintekijä. KalPan hyökkääjä on tehnyt seitsemän maalia 18 ottelussa, vaikka pelaa kolmosketjussa.
• Maalivahdit ovat ottaneet ykkösroolin. Salonen ja Kim Saarinen ovat molemmat pelanneet yli kymmenen ottelua ja torjuneet hyvillä lukemilla.

Havainnot kertovat siitä, että nuoret pelaajat eivät ole enää pelkkiä täytepalasia. He pelaavat ratkaisuhetkillä ja kantavat vastuuta myös silloin, kun joukkue on vaikeuksissa. Se on muutos, joka näkyy sekä tilastoissa että katsomossa.

Miten seura hyötyy nuoresta pelaajasta

Nuoren pelaajan nousu edustukseen on seuralle monella tapaa hyödyllistä. Ensimmäinen hyöty on taloudellinen: omasta juniorista ei tarvitse maksaa siirtokorvausta, ja palkka on yleensä pienempi kuin kokeneen pelaajan.

Toinen hyöty on urheilullinen. Nuori pelaaja tuo joukkueeseen energiaa ja kehityspotentiaalia. Hän voi nousta kauden aikana tärkeään rooliin, kuten Suvanto ja Kostilainen ovat tehneet.

Kolmas hyöty on pitkäjänteisyys. Jos seura pystyy kasvattamaan useita pelaajia omista junioreistaan, se voi rakentaa rungon, joka pysyy koossa useita kausia. Se on erityisen tärkeää pienille seuroille, joilla ei ole varaa hankkia valmiita tähtiä.

Toisaalta nuoren pelaajan kehitykseen liittyy riskejä. Loukkaantumiset, epätasainen kehitys ja siirrot ulkomaille voivat katkaista polun. Siksi seuran on tärkeää antaa nuorelle riittävästi vastuuta mutta myös suojella häntä liialta kuormitukselta.

Nuoret ja pudotuspelitaistelu

Kevään pudotuspeleissä nuorten pelaajien rooli korostuu entisestään. Sarjat ovat lyhyitä, ja jokainen virhe voi maksaa ottelun. Samalla kokeneet pelaajat väsyvät, ja nuoret joutuvat kantamaan enemmän vastuuta.

Tänä vuonna pudotuspeleihin pääsee 12 joukkuetta, ja neljä parasta saa suoran paikan puolivälieriin. Se tarkoittaa, että moni joukkue taistelee keväällä tiukasti sijoituksista – ja nuorten pelaajien panos voi ratkaista, kumpi joukkue selviää jatkoon.

Ässien, Tapparan ja HIFK:n kaltaisille joukkueille nuorten kehitys on suoraan yhteydessä menestykseen. Jos Kostilainen, Suvanto ja Kiviharju jatkavat kehittymistään, joukkueet voivat nousta sarjataulukossa. Jos he hyytyvät, vastuu siirtyy kokeneemmille pelaajille, joiden kuormitus kasvaa.

Vedonlyönnin näkökulma

Nuoret pelaajat vaikuttavat myös vedonlyöntiin, vaikka yksittäisen pelaajan merkitys onkin rajallinen. Kokoonpanomuutokset ja nuorten pelaajien nousu kokoonpanoon voivat muuttaa joukkueen tasoa muutamalla prosentilla.

Kun arvioi otteluita, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ketkä nuoret pelaavat ja missä roolissa. Jos joukkueen kärkiketju on loukkaantumisten takia nuorten varassa, se näkyy yleensä maaliodottamassa.

TrustDicen sportsbetting-osiossa voi seurata Liigan otteluita ja vertailla vaihtoehtoja. Otteluiden ajankohdat ja ohjelman voi tarkistaa Liigan vedonlyönnin ja otteluohjelman oppaasta. Hyödyllistä taustatietoa löytyy esimerkiksi kertoimien lukemisesta prosentteina ja maalirajan sekä voittajan eroista. Nuorten pelaajien kohdalla kannattaa muistaa, että kehitys ei ole lineaarista: yksi hyvä kuukausi ei takaa tasaista kevättä.

Keitä seurata keväällä

Kevät ratkaisee, ketkä nuorista nousevat lopullisesti kärkeen.

Suvannon kohdalla ratkaisee, jaksaako hän kantaa vastuun koko kauden. Tapparan kaltaisessa joukkueessa nuoren pelaajan minuutit voivat pudota, jos tulos ei tule.

Kostilaisen kohdalla ratkaisee, pystyykö hän pitämään pistetahdin. Ässien hyökkäys on ohut, joten vastuu ei ainakaan vähene.

Kiviharjun kohdalla ratkaisee puolustuspelaaminen. Jos se paranee, hän voi nousta koko Liigan parhaiden puolustajien joukkoon jo tällä kaudella.

Maalivahtien osalta kiinnostavinta on, kumpi nuorista – Saarinen vai Salonen – pelaa keväällä enemmän. Molemmat ovat olleet hyviä, mutta pitkä sarja vaatii kestävyyttä.

Nuorten kehitystä kannattaa seurata myös siltä kannalta, mitä se kertoo seurojen strategiasta. Tappara, HIFK ja Ässät ovat kaikki antaneet nuorille isoja minuutteja, mutta eri syistä. Tappara pystyy kierrättämään laajaa kokoonpanoa, HIFK tarvitsee kiekollista puolustajaa ja Ässät on rakentanut hyökkäyksensä nuoren kärjen varaan.

Juuri siksi nuorten pelaajien seuraaminen on kiinnostavaa: he eivät ole irrallisia yksilöitä, vaan osa joukkueidensa tarinaa. Kun Suvanto pelaa ylivoimaa tai Kostilainen ratkaisee ottelun, kyse ei ole vain yksittäisestä suorituksesta. Kyse on siitä, miten seura on päättänyt rakentaa tulevaisuutensa.

Liigan nuoret ovat tällä kaudella enemmän kuin lupauksia. He ovat osa joukkueidensa arkea, ja juuri siksi heidän kehitystään kannattaa seurata. Seuraava askel onkin kysymys siitä, kuka heistä nousee seuraavaksi maajoukkueeseen tai ulkomaille. Sitä taustaa vasten voi lukea myös NHL:n suomalaisten pistepörssiä. Sarjan rakenne ja pudotuspeliviiva on selitetty superkausi-oppaassa ja sarjataulukon seurantasivulla.