Käsipallon EM-kisat vuonna 2027 tarkoittavat Suomelle karsintoja. Seuraava miesten EM-lopputurnaus pelataan nimittäin vasta tammikuussa 2028, ja paikat siihen ratkaistaan kuuden karsintakierroksen aikana marraskuusta 2026 toukokuuhun 2027.

Suomi on mukana lohkossa, jossa vastaan asettuvat Kroatia, Alankomaat ja Liettua. Kaksi ensimmäistä ottelua on jo pelattu, ja loput neljä ratkaisevat, nähdäänkö Suomi historiansa ensimmäisissä EM-kisoissa.

Tässä jutussa käydään läpi karsintojen rakenne, Suomen lohkon tilanne, jäljellä oleva ohjelma ja se, mitä Suomen pitäisi tehdä jatkaakseen. Samalla selviää, miksi vuosi 2027 on Suomen käsipallolle tärkeä.

Miksi EM-kisoista puhutaan vuonna 2027?

Käsipallon arvokisojen rytmi on helppo sekoittaa. Miesten EM-lopputurnaus pelataan joka toinen vuosi, ja edellinen järjestettiin tammikuussa 2026 Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.

Seuraava lopputurnaus on siis vuonna 2028. Se pelataan Espanjassa, Portugalissa ja Sveitsissä 13.–30. tammikuuta 2028.

Vuosi 2027 on välivuosi, mutta ei merkityksetön. Silloin pelataan karsinnat, ja samaan ajanjaksoon osuu myös miesten MM-kilpailut Saksassa tammikuussa 2027.

Suomen kannalta olennainen osa on karsinta. Se alkoi marraskuussa 2026 ja päättyy 9. toukokuuta 2027.

EM 2028 lyhyesti

Lopputurnauksen perustiedot ovat selvät.

• Ajankohta: 13.–30. tammikuuta 2028
• Järjestäjät: Espanja, Portugali ja Sveitsi
• Kisakaupungit: Madrid, Valencia, Lissabon ja Zürich
• Joukkueita: 24
• Arvonta: toukokuussa 2027

Lopputurnaukseen pääsee 24 joukkuetta. Järjestäjät ovat mukana suoraan, ja karsinnoissa jaetaan 20 paikkaa.

Karsinnoissa on mukana 32 joukkuetta, jotka pelaavat kahdeksassa neljän joukkueen lohkossa. Jokainen joukkue pelaa kuusi ottelua, kaksi jokaista lohkovastustajaa vastaan.

Karsintojen logiikka

Karsintojen rakenne on yksinkertainen mutta armoton. Jokaisesta lohkosta kaksi parasta joukkuetta pääsee suoraan lopputurnaukseen.

Kahdeksasta lohkosta syntyy 16 suoraa paikkaa. Loput paikat täytetään parhailla kolmanneksi sijoittuneilla joukkueilla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että lohkon kolmas sija ei välttämättä tarkoita putoamista. Vertailu muiden lohkojen kesken ratkaisee, ja maaliero voi nousta ratkaisevaksi.

Miksi maaliero on tärkeä?

Käsipallossa tasapeli on mahdollinen, ja pisteet jaetaan voitosta kahdella ja tasapelistä yhdellä. Lohkovoitto ratkeaa pisteillä, ja tasapisteissä vertaillaan keskinäisiä otteluita ja maalieroa.

Siksi suuret voitot ja pienet tappiot ovat arvokkaita. Joukkue, joka häviää niukasti kärjelle, voi olla paremmassa asemassa kuin joukkue, joka häviää selvästi heikommalle vastustajalle.

Suomen lohko

Suomi pelaa lohkossa 1 yhdessä Kroatian, Alankomaiden ja Liettuan kanssa. Lohko on paperilla selvä: Kroatia on yksi Euroopan käsipallon suurista maista, ja Alankomaat on viime vuosina vakiinnuttanut paikkansa arvokisoissa.

Liettua ja Suomi ovat lohkon haastajat. Liettua on pelannut EM-lopputurnauksessa kerran, vuonna 2022. Suomi ei ole koskaan selviytynyt EM-kisoihin.

Lohkon tilanne 8. marraskuuta 2026:

Sija	Joukkue	Ottelut	Voitot	Tasapelit	Tappiot	Maalit	Pisteet
1	Kroatia	2	2	0	0	81–53	4
2	Alankomaat	1	1	0	0	33–24	2
3	Liettua	1	0	0	1	28–46	0
4	Suomi	2	0	0	2	49–68	0

Taulukosta näkee, että Kroatia on aloittanut vahvasti. Se voitti Liettuan selvästi ja kaatoi Suomen Vantaalla.

Suomen tilanne on vaikea mutta ei toivoton. Neljä ottelua on vielä pelaamatta, ja niistä on jaossa kahdeksan pistettä.

Suomi avasi karsinnat

Suomen karsinnat alkoivat Alankomaissa. Suomi hävisi avausottelunsa Den Boschissa lukemin 24–33.

Ottelu oli Suomelle parempi kuin lopputulos antaa ymmärtää. Miska Henriksson heitti 11 maalia, ja Suomi pysyi Alankomaiden kyydissä noin 40 minuuttia ennen kuin ero repesi.

Toinen ottelu pelattiin Vantaalla 7. marraskuuta. Vastassa oli Kroatia, joka oli voittanut avausottelunsa Liettuaa vastaan 46–28.

Kroatia voitti myös Suomen. Loppulukemat olivat 35–25, eli Suomi hävisi kymmenellä maalilla.

Mitä otteluista opittiin?

Suomen ongelma ei ole ollut hyökkäys. Henrikssonin kaltaiset pelaajat pystyvät ratkaisemaan tilanteita, ja joukkue on tehnyt maaleja kohtuullisesti.

Ongelma on puolustus ja maalivahtipeli. Kroatia ja Alankomaat pääsivät liian helposti hyville heittopaikoille, ja erot syntyivät jaksoissa, joissa Suomi ei saanut pysäytettyä vastustajan rytmiä.

Suomen päävalmentaja on ruotsalainen Ola Lindgren, joka on itse voittanut EM-kultaa pelaajana. Kroatiaa valmentaa Dagur Sigurdsson, joka on niin ikään EM-voittaja valmentajana.

Kroatia ja Alankomaat – lohkon kärki

Kroatia on lohkon selkeä ennakkosuosikki. Maa on ollut EM-kisojen välierissä useammin kuin lähes mikään muu, ja vuonna 2026 se palasi mitalikantaan pitkän tauon jälkeen.

Kroatian vahvuus on fyysinen peli ja laaja materiaali. Joukkue pystyy vaihtamaan pelaajia ilman, että taso laskee, ja se rankaisee vastustajan virheistä nopeasti.

Alankomaat on puolestaan noussut viime vuosina arvokisojen vakionimeksi. Se on pelannut useat peräkkäiset EM-lopputurnaukset ja kerännyt kokemusta kovista otteluista.

Alankomaiden peli perustuu nopeaan hyökkäykseen ja tehokkaaseen viimeistelyyn. Suomi sai kokea sen avausottelussa: 40 minuutin ajan peli pysyi tasaisena, mutta loppu ratkesi Alankomaiden eduksi.

Liettua on lohkon neljäs joukkue ja Suomen tärkein vastustaja. Liettua pelasi EM-kisoissa vuonna 2022, mutta on sen jälkeen ollut vaikeuksissa kovempia maita vastaan.

Miten karsintaottelut pelataan?

Karsintaottelut pelataan kahden ottelun kierroksina. Jokainen joukkue kohtaa lohkovastustajansa kerran kotona ja kerran vieraissa.

Kierrokset jakautuvat kolmeen ikkunaan: marraskuuhun 2026, maaliskuuhun 2027 ja toukokuuhun 2027. Jokaisessa ikkunassa pelataan kaksi ottelua muutaman päivän välein.

Tämä rytmi on urheilijoille raskas. Matkustaminen, palautuminen ja valmistautuminen vievät aikaa, ja kahden ottelun sarja voi kääntyä nopeasti.

Kotiedulla on merkitystä. Käsipallossa yleisö on lähellä kenttää, ja äänekäs halli voi vaikuttaa erityisesti nuoriin pelaajiin.

Suomen ensimmäinen kotiottelu pelattiin Vantaalla, ja jatkossakin kotiottelut pyritään pelaamaan kotimaassa. Tarkat paikkakunnat vahvistetaan otteluohjelman yhteydessä.

Jäljellä oleva ohjelma

Suomella on neljä ottelua jäljellä. Kaikki niistä ovat tärkeitä, mutta erityisesti maaliskuun kaksi ottelua Liettuaa vastaan ratkaisevat paljon.

• 10.–11.3.2027: Suomi–Liettua
• 13.–14.3.2027: Liettua–Suomi
• 5.–6.5.2027: Suomi–Alankomaat
• 9.5.2027: Kroatia–Suomi

Tarkat päivämäärät ja pelipaikat vahvistetaan myöhemmin. Karsintaohjelma elää jonkin verran, ja Suomen Käsipalloliitto tiedottaa otteluista erikseen.

Kaksi peräkkäistä ottelua Liettuaa vastaan on karsintojen tärkein jakso. Jos Suomi voittaa molemmat, se nousee taisteluun toisesta sijasta.

Mitä Suomen pitää tehdä?

Suomen tilanne on matemaattisesti yksinkertainen. Neljästä ottelusta tarvitaan mahdollisimman monta voittoa, ja Liettua-ottelut ovat käytännössä pakkovoittoja.

Jos Suomi voittaa molemmat Liettua-ottelut, sillä on neljä pistettä. Sen jälkeen Alankomaat-ottelu ja Kroatia-ottelu ratkaisevat, riittääkö se.

Kroatia on lohkon ennakkosuosikki, mutta Alankomaat on kaadettavissa. Suomi hävisi avausottelunsa, mutta oli mukana pitkään.

Kolmas sija ja vertailu

Jos Suomi jää lohkon kolmanneksi, paikka voi aueta parhaiden kolmanneksi sijoittuneiden vertailun kautta. Se vaatii hyvää maalieroa ja mielellään pisteitä myös Kroatiaa vastaan.

Tämä on realistinen mutta vaikea polku. Vertailussa ratkaisevat pisteet ja maaliero, ja Suomella on tällä hetkellä maaliero –19.

Siksi jokainen maali on tärkeä. Kymmenen maalin tappio Kroatiaa vastaan oli karvas, mutta se ei yksin ratkaise lohkoa.

Miten Suomi voi yllättää?

Suomen mahdollisuus on kotiotteluissa. Vantaan halli on ollut suomalaiselle käsipallolle tuttu paikka, ja yleisö voi nostaa joukkueen tasoa.

Pelillisesti Suomen pitää parantaa puolustusta. Jos vastustaja pääsee heittämään vapaasti kuuden metrin viivalta, mikään hyökkäys ei riitä kompensoimaan eroa.

Toinen keino on hidastaa peliä. Käsipallossa nopea hyökkäys on tehokas ase, mutta se toimii vain, jos puolustus saa pallon haltuunsa. Suomi voi pyrkiä pitkiin hyökkäyksiin ja vähentää vastustajan nopeita maaleja.

Kolmas tekijä on maalivahti. Hyvä maalivahtipeli voi muuttaa ottelun kulun, ja se on halvin tapa parantaa joukkuetta.

Käsipallon säännöt lyhyesti

Jos käsipallo ei ole tuttu laji, muutama perusasia auttaa seuraamaan otteluita.

Kentällä on seitsemän pelaajaa joukkuetta kohden: kuusi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Ottelu kestää 60 minuuttia ja koostuu kahdesta 30 minuutin jaksosta.

Pelaaja saa ottaa kolme askelta pallon kanssa ja pitää palloa hallussaan enintään kolme sekuntia kerrallaan. Maalivahti on ainoa, joka saa koskea palloon jalalla omalla maalialueellaan.

Miksi ottelut ratkeavat usein loppuhetkillä?

Käsipallossa maalit syntyvät nopeasti, ja joukkue voi tehdä useita maaleja minuutissa. Siksi johtoasema ei ole koskaan turvassa.

Lisäksi joukkueet voivat pelata ilman maalivahtia ja ottaa seitsemännen kenttäpelaajan mukaan. Tämä on yleinen taktiikka, kun joukkue tarvitsee maalin loppuhetkillä.

Rangaistukset ovat osa peliä. Kahden minuutin jäähy tarkoittaa, että joukkue pelaa vajaalla, ja se on usein ratkaiseva hetki ottelussa. Seitsemän metrin heitto puolestaan annetaan, kun maalintekotilanne estetään sääntöjenvastaisesti.

Suomen kaltaiselle joukkueelle tämä tarkoittaa, että ottelu ei ole ohi ennen loppusummeria. Se on myös syy siihen, miksi karsintaotteluita kannattaa seurata loppuun asti.

Käsipallon EM-historia lyhyesti

Miesten EM-kisat on pelattu vuodesta 1994. Turnaus on kasvanut 12 joukkueesta 24 joukkueeseen, ja nykyään se on yksi käsipallon suurimmista tapahtumista.

Menestynein maa on Ruotsi, jolla on viisi Euroopan mestaruutta. Viimeisin niistä on vuodelta 2002.

Ranska on voittanut mestaruuden useasti, ja Tanska on ollut viime vuosina vahva. Tanska voitti EM-kultaa vuonna 2026, mikä oli maan kolmas Euroopan mestaruus.

Kroatia on puolestaan ollut lähellä mestaruutta useasti. Vuonna 2026 se sijoittui kolmanneksi, mikä päätti pitkän mitalittoman kauden.

Suomi ei ole koskaan ollut mukana miesten EM-lopputurnauksessa. Se on yksi harvoista Pohjoismaista, joilla ei ole EM-paikkaa, ja juuri siksi karsinnat 2027 ovat historiallinen mahdollisuus.

Suomen pelaajat ja kotimainen liiga

Suomen maajoukkue rakentuu pääosin kotimaisen Aktialiigan pelaajista. Osa pelaajista on ulkomailla, mutta runko tulee tutuista seuroista.

Miska Henriksson on joukkueen tunnetuin nimi. Hän heitti 11 maalia Alankomaita vastaan ja osoitti, että hän pystyy ratkaisemaan otteluita myös kovassa seurassa.

Maajoukkueen vahvuus on yhtenäisyys. Pelaajat tuntevat toisensa pitkältä ajalta, ja joukkue on pelannut yhdessä useita karsintoja.

Heikkous on kapea materiaali. Jos kärkipelaaja loukkaantuu tai väsyy, taso laskee nopeasti. Se näkyi Kroatia-ottelussa, jossa ero repesi toisella puoliajalla.

Kotimainen liiga jatkuu karsintojen rinnalla. Aktialiigan ottelut tarjoavat pelaajille säännöllistä kilpailua, ja maajoukkueen valmennus seuraa sarjaa tarkasti.

Seuranta ja televisiointi

Kansainväliset karsintaottelut näkyvät EHFTV-palvelussa, joka on Euroopan käsipalloliiton oma striimauspalvelu.

Suomessa osa otteluista on näytetty myös kotimaisilla kanavilla. Esimerkiksi Alankomaat–Suomi-ottelu oli katsottavissa ilmaiseksi Viaplayn kautta.

Kotimaan sarja jatkuu samaan aikaan. Miesten Aktialiiga ja naisten sarja pelaavat omaa kauttaan, ja maajoukkueen pelaajat tulevat pääosin näistä joukkueista.

Jos sarjajärjestelmien vertailu kiinnostaa, Liigan sarjajärjestelmän kuvaus avaa, miten kotimaisissa palloilusarjoissa pudotuspeleihin pääsy ja putoaminen määräytyvät.

Vedonlyönti ja ennakkoasetelmat

Käsipallon karsinnat ovat vedonlyönnin kannalta kiinnostavia, koska tasoerot ovat suuria ja otteluohjelma on pitkä.

Ennakkosuosikit ovat yleensä selviä: Kroatia on lohkon kärki, ja Alankomaat on toinen. Suomen mahdollisuudet liittyvät lähinnä Liettua-otteluihin ja kotiyleisön tukeen.

Jos haluat ymmärtää, miten kertoimet muodostuvat, vedonlyontikertoimet prosentteina on hyvä lähtökohta. Se selittää, miksi ennakkosuosikin kerroin on pieni ja altavastaajan suuri.

TrustDicen urheiluvedonlyönnissä voi seurata palloilulajeja ja yhdistää kohteita. Yhdistelmävedon rakentaminen kannattaa lukea, jos aikoo yhdistää esimerkiksi useamman karsintaottelun samaan vetoon.

Kannattaa myös tarkistaa ilmaisvedon ehdot ennen kuin laskee sen varaan. Pitkässä karsintaohjelmassa ehdoilla voi olla merkitystä.

Mitä karsinnoissa kannattaa seurata?

Karsinnat ovat pitkä sarja, joten yksittäinen ottelu ei ratkaise kaikkea. Muutama asia nousee silti esiin.

• Maaliskuun Liettua-ottelut. Ne ovat Suomen karsintojen tärkein hetki.
• Maaliero. Se voi ratkaista kolmannen sijan vertailussa.
• Kroatian ja Alankomaiden keskinäiset. Ne määrittävät lohkon kärjen.
• Suomen puolustus. Se on ollut heikko kohta, ja sen parantuminen on edellytys voitoille.
• Nuorten pelaajien kehitys. Karsinnat ovat näyteikkuna tuleville vuosille.

Lista kannattaa pitää mielessä, kun seuraa otteluita. Yksittäinen tappio ei kaada karsintaa, mutta jokainen piste ja jokainen maali voi vaikuttaa lopputulokseen.

Käsipallon karsinnat ovat pitkä projekti, jossa pienet asiat ratkaisevat. Siksi Suomen ei kannata keskittyä vain yhteen otteluun vaan koko sarjaan.

Seuraava mahdollisuus nähdään maaliskuussa 2027, kun Liettua saapuu Suomeen. Silloin karsinnan suunta ratkeaa.

Käsipallon tulevaisuus Suomessa

Suomi ei ole koskaan pelannut miesten EM-lopputurnauksessa. Se on pieni laji Suomessa, mutta maajoukkueen kehitys on ollut tasaista.

Karsinnat 2027 ovat mahdollisuus. Jos Suomi selviytyy kisoihin, se olisi historiallinen suoritus ja toisi lajille näkyvyyttä.

Matka on kuitenkin vaikea. Kroatia on yksi Euroopan parhaista joukkueista, ja Alankomaat on vakiintunut arvokisajoukkue.

Realistinen tavoite on taistella Liettuan kanssa kolmannesta sijasta ja kerätä pisteitä kotiotteluista. Se ei vielä takaa EM-paikkaa, mutta se olisi askel oikeaan suuntaan.

Käsipallo on Suomessa pieni laji, ja näkyvyys on sille tärkeää. Jokainen maajoukkueen onnistuminen tuo lajille uusia harrastajia ja katsojia.

Karsinnat päättyvät 9. toukokuuta 2027. Silloin tiedetään, jatkaako Suomi matkaa kohti Espanjaa, Portugalia ja Sveitsiä.

Jos maajoukkueiden karsintalogiikka kiinnostaa laajemmin, Huuhkajien lohkon ja nousun kuvaus avaa, miten jalkapallon puolella lohkovaihe ja jatkoon pääsy rakentuvat. Periaate on eri laji, mutta kysymys on sama: miten pienestä maasta noustaan isojen joukkoon.