Jasmi Joensuu on suomalaisen sprinttihiihdon kärkinimi, ja kausi 2026–27 rakentuu yhden tavoitteen ympärille. Hän aloittaa maailmancupin Rukalla 28. marraskuuta ja tähtää helmikuussa Falunin MM-kisoihin. Matkan varrella ovat Tour de Ski, Lahden Salpausselkä ja koko kautta rytmittävät sprinttikilpailut.

Joensuu on 30-vuotias Vantaan Hiihtoseuran urheilija. Hän voitti sprintin maailmancupin kokonaiskilpailun kaudella 2024–25 ja saavutti Milano-Cortinassa 2026 olympiapronssin viestissä. Kaudella 2025–26 hän otti uransa ensimmäisen henkilökohtaisen maailmancupin voiton.

Tämä juttu käy läpi tulevan kauden ohjelman, viime talven tulokset ja sen, miksi Joensuu on juuri nyt Suomen naishiihdon tärkein sprinttihiihtäjä.

Kausi 2026–27: Rukan sprintistä Falunin ladulle

Hiihtoliitto nimesi maastohiihdon A-maajoukkueen kaudelle 2026–27 toukokuussa 2026. Joensuu on mukana, ja joukkueen uusi päävalmentaja on ruotsalainen Joakim Abrahamsson. Kausi on ensimmäinen, jossa hän rakentaa ohjelmansa uuden valmennusjohdon kanssa.

Kansainvälinen kalenteri on tuttu: Ruka avaa kauden marraskuun lopussa, Tour de Ski hiihdetään tammikuun alussa ja MM-kisat katkaisevat cup-kauden helmikuussa. Koko kauden osakilpailut ja päivämäärät on koottu erikseen, ja sprinttihiihdolle tärkein yksittäinen asia on se, että sprinttejä on tarjolla tasaisesti ympäri talvea.

Ajankohta	Tapahtuma	Joensuun kannalta
27.–29.11.2026	Ruka Nordic, Kuusamo	Kauden avaus, sprintti 28.11.
4.–6.12.2026	Trondheim, Norja	Sprintti ja pariviesti
11.–13.12.2026	Davos, Sveitsi	Sprintti ja joukkuesprintti
1.–10.1.2027	Tour de Ski	Kahdeksan kilpailua kolmessa maassa
22.–24.1.2027	Engadin, Sveitsi	Sprintti ja yhteislähtö
12.–14.2.2027	Lahti, Salpausselkä	Sprintti ja pariviesti
24.2.–7.3.2027	Falun, MM-kisat	Sprintti 25.2.
19.–21.3.2027	Ulricehamn, Ruotsi	Kauden finaali

Rukan avaus

Ruka on kauden ensimmäinen tosipaikka. Sprintti hiihdetään lauantaina 28. marraskuuta, ja se on samalla ensimmäinen kerta, kun kauden kunto näkyy kansainvälisessä vertailussa. Rukan ohjelmaan kuuluvat sprintin lisäksi väliaikalähtö ja yhteislähtö, joten viikonloppu antaa kuvan laajemmasta kunnosta kuin pelkkä sprintti. Kilpailupäivien tarkemmat ajat ja lähtölistat löytyvät päivän hiihtotarjonnasta.

Joensuulle Ruka on ollut ennenkin paikka, jossa kausi on lähtenyt liikkeelle. Kotimaan osakilpailu tuo mukanaan yleisön ja tutut ladut, mutta samalla se asettaa odotukset, joita muissa avauksissa ei ole.

Kevättalven kaksi näyttöä

Helmikuu ratkaisee, miten kausi muistetaan. Lahti hiihdetään 12.–14. helmikuuta, vain reilu viikko ennen Falunia, ja ohjelmassa ovat sprintti, pariviesti ja väliaikalähtö. Salpausselkä on viimeinen kunnollinen mittari ennen MM-joukkueen lopullista valintaa.

Falunissa sprintti on ohjelmassa 25. helmikuuta. Matka on Joensuulle se, jolla hän on parhaimmillaan, ja samalla se, jossa suomalaiset ovat viime vuosina saaneet mitaleja harvemmin kuin pitkillä matkoilla. Falunin kisamuodot ja mitalipäivät on koottu omaan oppaaseensa.

Viime kausi 2025–26: ensimmäinen voitto ja olympiapronssi

Kausi 2025–26 oli Joensuun uran selkeä askel eteenpäin. Hän voitti ensimmäisen henkilökohtaisen maailmancupin osakilpailunsa, sijoittui Tour de Skillä yhdeksänneksi ja oli maailmancupin kokonaiskilpailussa kahdeksas. Olympialaisista tuli viestipronssi.

Val di Fiemmen sprintti

Ensimmäinen voitto tuli Tour de Skiin kuuluneessa Val di Fiemmen perinteisen hiihtotavan sprintissä. Kyse ei ollut helposta paikasta: Tourin loppupuolella jalat ovat raskaat ja latu on kaikille tuttu, joten erot syntyvät yleensä pienistä asioista.

Voitto oli merkittävä kahdesta syystä. Se poisti paineen, joka oli kasvanut vuosien ajan, ja se osoitti, että Joensuu pystyy voittamaan myös silloin, kun kilpailu hiihdetään perinteisellä tyylillä. Sprintticupin voitto kaudella 2024–25 oli tullut tasaisuudella ilman osakilpailuvoittoa, ja siitä oli käyty omaa keskusteluaan.

Milano-Cortina: viestipronssi ja sprintin pettymys

Olympialaisissa Joensuu hiihti viestin ankkuriosuuden Suomen pronssijoukkueessa. Pronssi oli hänen uransa ensimmäinen olympiamitali ja samalla osoitus siitä, että häntä voidaan käyttää joukkueen kovimmalla paikalla.

Henkilökohtainen päätavoite oli perinteisen sprintti, ja siinä kävi toisin. Joensuu sijoittui 14:nneksi, kun mitaliodotukset olivat korkealla. Kisaa oli edeltänyt pitkä valmistautuminen juuri tätä matkaa varten, joten tulos oli pettymys sekä hänelle että joukkueelle.

Vapaan hiihtotavan parisprintissä Suomi oli yhdeksäs. Kokonaisuutena olympialaiset toivat kuitenkin mitalin, ja se on enemmän kuin moni sprinttihiihtäjä saa yhdestäkään arvokisasta.

Kauden kokonaiskuva

Kokonaiskilpailun kahdeksas sija ja Tour de Skin yhdeksäs sija kertovat, että Joensuu ei ole enää pelkkä sprinttien erikoismies. Hän pystyy hiihtämään koko kymmenen päivän kiertueen läpi ja keräämään pisteitä myös muilta matkoilta.

Sama kehitys näkyi jo edellisellä kaudella. Sprintticupin voitto ilman osakilpailuvoittoa oli osoitus tasaisuudesta: hän oli finaalissa kuudessa sprintissä ja keräsi pisteitä, vaikka voittoja ei tullut.

Ura: Järvenpäästä sprintticupin voittajaksi

Juniorivuodet ja yleisurheilu

Joensuu syntyi Järvenpäässä 7. toukokuuta 1996. Ennen maastohiihtoa hän kilpaili yleisurheilussa ja saavutti muun muassa keihäänheiton SM-mitaleja nuorten sarjoissa. Monipuolinen tausta näkyy myöhemmin: sprinttihiihto vaatii nopeutta, koordinaatiota ja kykyä tuottaa tehoa lyhyessä ajassa.

Hän kävi koulua Kuortaneella ja opiskeli myöhemmin Yhdysvalloissa. Kilpailu-uralla se tarkoitti pitkiä jaksoja ulkomailla ja oman harjoittelun rakentamista kansainvälisen kalenterin ympärille.

Ensimmäiset maailmancupin vuodet

Ensimmäisen maailmancupin kilpailunsa Joensuu hiihti Lahdessa maaliskuussa 2014. Ensimmäiset pisteet tulivat vuonna 2020, ja ensimmäinen kymmenen parhaan sijoitus Falunin perinteisen sprintissä tammikuussa 2021.

Läpimurto kesti kauan. Joensuu oli mukana arvokisoissa jo 2021, jolloin hän hiihti Oberstdorfin MM-kisoissa viestin avausosuuden Suomen pronssijoukkueessa. Henkilökohtainen sprintti päättyi tuolloin 17. sijaan.

Pekingin olympialaisissa 2022 sauva katkesi sprintin alkuerässä, ja kisa päättyi 27. sijalle. Planicassa 2023 hän kaatui alkuerässä ja oli 16:s. Trondheimissa 2025 hän oli vapaan sprintin yhdeksäs ja hiihti ankkuriosuuden sekä pariviestissä että viestissä, joissa molemmissa Suomi sijoittui neljänneksi.

Ensimmäinen henkilökohtainen palkintokorokesija tuli tammikuussa 2024 Toblachin Tour de Ski -sprintissä, jossa hän oli toinen. Se oli merkki siitä, että läpimurto oli lähellä. Samana keväänä hän voitti vapaan hiihtotavan sprintin Suomen mestaruuden ja sai pronssia 20 kilometrin perinteiseltä matkalta sekä kymmenen kilometrin takaa-ajosta.

SM-menestys ei ole sivuseikka. Kotimaan kilpailut ovat monelle hiihtäjälle ainoa paikka kokeilla uusia ratkaisuja ilman kansainvälistä painetta, ja Joensuu on käyttänyt ne hyväkseen. Mitalien kirjo kertoo myös siitä, että hän pystyy hiihtämään muutakin kuin sprinttiä.

Sprintticupin voitto 2024–25

Kausi 2024–25 oli läpimurto. Joensuu voitti sprintin maailmancupin kokonaiskilpailun, vaikka ei voittanut yhtään henkilökohtaista osakilpailua. Edellisestä suomalaisnaisen sprintticupin voitosta oli kulunut 18 vuotta.

Voitto perustui tasaisuuteen. Joensuu oli finaalissa kuudessa sprintissä, ja paras sijoitus oli toinen Toblachin Tour de Ski -sprintissä. Kokonaiskilpailussa hän oli yhdeksäs.

Ratkaisu herätti keskustelua pistelaskujärjestelmästä, koska cupin voi voittaa ilman osakilpailuvoittoa. Käytännössä tasaisuus ratkaisi: kuusi finaalipaikkaa tuotti enemmän pisteitä kuin yksittäinen voitto.

Cogneissa tammikuussa 2025 hän voitti Kerttu Niskasen kanssa perinteisen hiihtotavan parisprintin. Se oli hänen ensimmäinen joukkuekilpailun voittonsa maailmancupissa ja samalla osoitus siitä, että hän pystyy hiihtämään myös pitkän päivän jälkeen.

Viestin ankkurina

Joensuun rooli joukkueessa on muuttunut vuosien aikana. Oberstdorfissa 2021 hän hiihti viestin avausosuuden, mutta viime kausina hänet on laitettu ankkuriksi – osuudelle, jolla ratkaistaan mitalit.

Ankkurin tehtävä on epäkiitollinen. Jos ero on 20 sekuntia, se pitää kuroa kiinni; jos ero on viisi sekuntia, se pitää pitää. Sprinttitausta auttaa tässä, koska ankkuriosuuden loppu on usein kiritaistelu. Joensuu on yksi harvoista suomalaisista, jolla on sekä kestävyys että riittävä loppunopeus.

Trondheimissa 2025 molemmat viestit päättyivät neljänteen sijaan. Se on raaka tulos, mutta samalla osoitus siitä, että Suomi oli lähellä mitaleja. Milano-Cortinassa 2026 viesti toi pronssin, ja Joensuu hiihti ankkuriosuuden.

Viestimenestys ei näy henkilökohtaisissa tilastoissa, mutta se vaikuttaa siihen, miten joukkue rakennetaan. Valmentajat valitsevat ankkurin yleensä hiihtäjästä, joka ei hermostu, kun kaikki on yhden osuuden varassa. Joensuu on osoittanut, että häntä voi käyttää siinä roolissa.

Arvokisat

Joensuun arvokisaura on ollut nousujohteinen. Ensimmäiset mitalit tulivat viesteistä, ja henkilökohtaisissa sprinteissä parhaat sijoitukset ovat jääneet kymmenen joukkoon vasta viime kausina.

Kisat	Matka	Sijoitus
Oberstdorf 2021	4 × 5 km viesti	Pronssi
Oberstdorf 2021	Sprintti (p)	17.
Peking 2022	Sprintti (v)	27.
Planica 2023	Sprintti (p)	16.
Planica 2023	Parisprintti (v)	6.
Trondheim 2025	Sprintti (v)	9.
Trondheim 2025	Parisprintti (v)	4.
Trondheim 2025	Viesti	4.
Milano-Cortina 2026	Viesti	Pronssi
Milano-Cortina 2026	Sprintti (p)	14.
Milano-Cortina 2026	Parisprintti (v)	9.

Taulukosta näkee, missä kehitys on tapahtunut. Vuonna 2021 sprintin sijoitus oli 17, vuonna 2025 yhdeksäs ja olympialaisissa 14. Matka on lyhyt, joten yksittäinen kaatuminen tai huono lähtö voi muuttaa tuloksen täysin. Siksi sijoitukset vaihtelevat enemmän kuin pitkillä matkoilla.

SM-tasolla Joensuu on voittanut muun muassa perinteisen sprintin mestaruuden 2025 ja vapaan sprintin mestaruuden 2024. Lisäksi hänellä on mitaleja kymmenen ja 30 kilometrin matkoilta.

Sprinttipäivän kulku

Sprinttikilpailu ei ole yksi hiihto vaan sarja lyhyitä kilpailuja saman päivän aikana. Aamulla hiihdetään karsinta eli prologi, jossa jokainen hiihtää radan yksin väliaikalähtönä. Karsinnan perusteella 30 nopeinta pääsevät finaalivaiheeseen.

Finaalivaiheessa hiihdetään puolivälierät, välierät ja finaali. Jokaisessa erässä on kuusi hiihtäjää, ja jatkoon pääsee sijoituksen perusteella. Erävaiheessa taktiikka muuttuu: ei riitä, että hiihtää kovaa, vaan pitää olla oikeassa paikassa juuri ennen loppunousua.

Joensuulle tämä rakenne sopii. Hänen vahvuutensa on kyky hiihtää useita kovia suorituksia saman päivän aikana, ja hän osaa lukea erän kulkua. Moni nopea hiihtäjä häviää sprintin siihen, että käyttää liikaa voimaa välierässä. Joensuu on viime kausina välttänyt sen.

Sprintin rata on yleensä noin puolentoista kilometrin mittainen, ja se sisältää nousuja, laskuja ja loppusuoran. Radan profiili vaikuttaa siihen, kuka voittaa: tasaisella radalla ratkaisee nopeus, mäkisellä radalla kestävyys. Siksi sama hiihtäjä voi olla yhdellä viikolla finaalissa ja toisella karsiutua.

Sprintticupin pisteet

Sprintin maailmancupissa pisteitä jaetaan kahdessa paikassa. Karsinnan kymmenen parasta saa bonuspisteitä asteikolla 15, 12, 10, 8, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1. Itse finaalivaiheen sijoitukset tuovat pääpisteet, ja voitto on 100 pistettä.

Cupin kokonaiskilpailu lasketaan kauden sprinttikilpailuista. Tämä selittää, miksi tasaisuus ratkaisee: hiihtäjä, joka on jokaisessa sprintissä kuuden parhaan joukossa, voi voittaa cupin ilman yhtään osakilpailuvoittoa. Juuri niin kävi kaudella 2024–25.

Joensuun kannalta järjestelmä on suotuisa. Hän on ollut finaalissa lähes jokaisessa sprintissä, ja se tuottaa pisteitä tasaisesti. Yksittäinen voitto on arvokas, mutta cupin voittamiseen tarvitaan kymmeniä hyviä päiviä.

Miten Joensuu hiihtää

Joensuun vahvuus on sprintin kokonaisuus. Hän lähtee kovaa, mutta ei räjäytä itseään ensimmäisessä nousussa. Tekniikka pysyy kasassa myös silloin, kun vauhti on korkein, ja se on sprintissä ratkaisevaa.

Perinteisen tyylin sprintissä hän on parhaimmillaan tasaisella ja nopealla radalla, jossa sauvarinta ja rytmi ratkaisevat. Vapaan tyylin kilpailuissa hän pystyy käyttämään luistelua hyväkseen erityisesti loppukirissä.

Heikkous on ollut pitkien matkojen kestävyys. Se näkyi erityisesti uran alussa, kun kymmenen kilometrin kilpailut päättyivät sijoituksiin kymmenen ulkopuolella. Viime kausina ero on kaventunut, ja Tour de Skin kokonaiskilpailun yhdeksäs sija kertoo, että hän pystyy hiihtämään useita kilpailuja peräkkäin.

Sprintissä yksityiskohdat ratkaisevat. Perinteisen tyylin kilpailussa sauvojen rytmi ja työnnön pituus vaikuttavat suoraan vauhtiin, ja väärä ajoitus yhdessä nousussa voi pudottaa hiihtäjän kärkiryhmästä. Vapaalla tyylillä merkitys siirtyy luistelun kulmaan ja siihen, miten hiihtäjä käyttää laskut hyväkseen.

Joensuu on teknisesti varma molemmilla tyyleillä. Hän ei ole radan nopein yksittäisessä kirissä, mutta hän hiihtää tasaisesti ja tekee harvoin suuria virheitä. Sprintissä se riittää usein finaalipaikkaan, ja finaalissa kaikki on mahdollista.

Sprintissä välierä on usein koko päivän käännekohta. Joensuu on oppinut annostelemaan voimansa: hän ei voita alkueriä ylivoimaisesti vaan hiihtää juuri sen, mitä jatkoon pääseminen vaatii. Se on kypsän sprinttihiihtäjän merkki.

Mitä kaudelta 2026–27 voi odottaa

Joensuun kausi on helppo jakaa kolmeen kysymykseen. Ensimmäinen on Rukan avaus: miten kesäharjoittelu näkyy marraskuun lopussa. Toinen on Tour de Ski: kestääkö kymmenen päivän kiertueen, ja kerääkö hän pisteitä myös sprinttien ulkopuolelta. Kolmas on Falun: pystyykö hän nostamaan tasonsa arvokisojen finaaliin.

Kauden onnistumista ei kannata mitata pelkillä voitoilla. Sprintissä yksi kaatuminen voi viedä koko päivän, ja siksi tasaisuus finaalipaikoissa on parempi mittari kuin yksittäinen ykkössija. Jos Joensuu on lähes jokaisessa sprintissä kuuden parhaan joukossa ja saa Falunista mitalin, kausi on onnistunut riippumatta siitä, montako voittoa tilille kertyy.

Toinen mittari on kokonaiskilpailu. Viime kauden kahdeksas sija oli hänen paras sijoituksensa, ja sen parantaminen vaatii pisteitä myös sprinttien ulkopuolelta. Tour de Ski on tässä ratkaiseva: kymmenen päivän kiertue jakaa niin paljon pisteitä, että hyvä sijoitus siellä nostaa kokonaiskilpailun sijoitusta enemmän kuin kaksi tai kolme hyvää sprinttiä.

Kolmas asia on terveys. Sprinttikausi on pitkä, ja kilpailuja on lähes joka viikonloppu marraskuusta maaliskuuhun. Joensuun uralla loukkaantumiset ja sairastelut ovat joskus katkaisseet kauden kesken, joten ohjelman suunnittelu on yhtä tärkeää kuin harjoittelu.

• Rukan sprintti 28.11.2026 antaa ensimmäisen vastauksen.
• Tour de Ski 1.–10.1.2027 on kauden raskain jakso ja samalla mahdollisuus kerätä paljon pisteitä.
• Lahden Salpausselkä 12.–14.2.2027 on viimeinen näyttö ennen MM-valintoja.
• Falunin sprintti 25.2.2027 on kauden päätavoite.
• Maailmancupin kokonaiskilpailussa tavoite on parantaa viime kauden kahdeksatta sijaa.

Suomen naishiihdossa Joensuun rooli on muuttunut. Kun Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen lopettivat, sprinttien menestys jää yhä enemmän hänen varaansa. Se tuo painetta, mutta myös vapautta: hän on nyt se hiihtäjä, jonka varaan joukkue voi laskea.

TrustDice tarjoaa sporttivedonlyöntiä talvilajeihin, ja maastohiihdon osakilpailuja voi seurata kausikalenteria vasten. Sprinttien osalta lähtökohdat kannattaa katsoa vasta starttilistan julkaisun jälkeen, koska kunto ja latuolosuhteet muuttavat asetelmia nopeasti. Vedonlyönti on viihdettä, ei keino ansaita rahaa.

Joensuun kausi alkaa siis Rukalta ja huipentuu Falunissa. Siihen mahtuu kymmeniä sprinttejä, yksi kymmenen päivän kiertue ja kaksi kotimaan osakilpailua. Jos hän pystyy pitämään viime kauden tasonsa, Falunissa on mahdollista hiihtää mitaleista – mutta se ratkaistaan ladulla, ei ennakkoarvioissa.