Iivo Niskanen ei ole lopettanut. Hän on 34-vuotias, kolminkertainen olympiavoittaja ja edelleen mukana maastohiihdon A-maajoukkueessa kaudella 2026–27. Kausi alkaa Rukalta 27.–29. marraskuuta 2026, ja päätavoite on Falunin MM-kisoissa helmikuussa 2027.
Niskasen ura on ollut poikkeuksellinen kahdessa mielessä. Hän on voittanut olympiakultaa kolmissa peräkkäisissä talvikisoissa, ja hän on tehnyt sen lajissa, jossa suomalaiset eivät ole 2000-luvulla voittaneet montaa arvokisakultaa. Samaan aikaan viime vuodet ovat olleet rikkonaisia: sairastelut ovat vieneet sekä MM-kisoja että olympiamenestystä.
Tässä jutussa käydään läpi kausi 2026–27, viime talven tapahtumat ja koko uran tärkeimmät kilpailut. Samalla selviää, miksi perinteisen hiihtotavan erikoismies on yhä Suomen tärkein mieshiihtäjä.
Kausi 2026–27: maajoukkueessa, omalla ohjelmalla
Hiihtoliitto nimesi A-maajoukkueen kaudelle 2026–27 toukokuussa 2026. Niskanen on mukana, mutta hän ei ole osallistunut joukkueen leireille. Hän harjoittelee Kuopiossa omassa ryhmässään ja kilpailee valikoiden.
Järjestely ei ole uusi. Niskanen on rakentanut harjoitteluaan pitkään oman suunnitelmansa mukaan, ja maajoukkueen johto on hyväksynyt ratkaisun. Uusi päävalmentaja Joakim Abrahamsson on kuvannut tilannetta mutkattomaksi: kyse on 34-vuotiaasta kolminkertaisesta olympiavoittajasta, jonka kanssa vuoropuhelu toimii.
Kauden rakenne on silti yhteinen. Maailmancup alkaa Rukalta, Tour de Ski hiihdetään tammikuun alussa ja MM-kisat järjestetään Falunissa 24.2.–7.3.2027. Niskasen aiempien kausien tapaan ohjelmaan kuuluu vain osa maailmancupin osakilpailuista.
| Ajankohta | Tapahtuma | Merkitys |
|---|---|---|
| 27.–29.11.2026 | Ruka Nordic | Kauden avaus, ensimmäinen näyttö |
| 1.–10.1.2027 | Tour de Ski | Kiertue, jonka hän on usein jättänyt väliin MM-kausina |
| 12.–14.2.2027 | Lahti, Salpausselkä | Viimeinen maailmancup-viikonloppu ennen MM-kisoja |
| 24.2.–7.3.2027 | Falun, MM-kisat | Kauden päätavoite |
| 19.–21.3.2027 | Ulricehamn | Kauden finaali |
Rukan avaus
Ruka on Niskaselle tuttu paikka. Hän on voittanut siellä maailmancupin osakilpailun useana vuonna, ja kotimaan avaus on ollut hänelle yleensä hyvä mittari. Viime kaudella sijoitus oli viides, mikä oli hänen mittapuullaan heikko tulos.
Rukan ohjelmassa on väliaikalähtö, sprintti ja yhteislähtö. Niskasen kannalta tärkein on perinteisen tyylin väliaikalähtö, jossa hän on parhaimmillaan. Sprintti ei ole hänen lajinsa, mutta se antaa tietoa nopeudesta ja terävyydestä.
Tammikuun Tour de Ski on Niskaselle aina harkinnan paikka. Kiertue kerää paljon pisteitä ja antaa kovia kilpailuja, mutta se myös kuluttaa. Aiempina MM-kausina hän on jättänyt sen väliin tai hiihtänyt vain osan. Sama ratkaisu on mahdollinen myös 2027.
Falunin MM-kisat
Kauden päätavoite on Falun. Siellä hiihdetään sprintti, pariviesti, kymmenen kilometriä, joukkuesprintti, viesti ja 50 kilometriä. Niskasen vahvin matka on perinteisen tyylin pitkä kilpailu, ja Falunin ohjelmassa 50 kilometriä on viimeinen miesten kilpailu.
Falun on hänelle tuttu myös maailmancupista. Hän on voittanut siellä kymmenen kilometrin perinteisen kilpailun, ja rata sopii hiihtäjälle, joka jaksaa hiihtää kovaa alusta loppuun. MM-kisojen ohjelma ja mitalipäivät ovat erikseen luettavissa, ja ne kannattaa tarkistaa ennen kisaviikkoa.
Viime kausi 2025–26: vaikea alku ja keskeytynyt 50 kilometriä
Kausi 2025–26 alkoi Niskasen osalta vaikeasti. Rukan avauksessa hän sijoittui viidenneksi, eikä hän ollut vielä sillä tasolla, jolla hänet on totuttu näkemään.
Oberhofin palkintokoroke
Ensimmäinen palkintokorokesija tuli vasta tammikuussa, kun hän oli toinen Oberhofin kymmenen kilometrin perinteisen tyylin väliaikalähtökilpailussa. Se oli tärkeä merkki: kunto oli nousemassa kohti olympialaisia.
Oberhofin rata on raskas ja profiililtaan sellainen, jossa Niskanen on parhaimmillaan. Toinen sija ei ollut voitto, mutta se osoitti, että hän pystyy yhä haastamaan maailman kärkeä pitkällä perinteisen matkalla.
Milano-Cortina 2026
Olympialaisissa Niskanen sijoittui 20 kilometrin yhdistelmäkilpailussa 17:nneksi ja hiihti toisen osuuden Suomen viestijoukkueessa, joka oli neljäs. Päämatkallaan 50 kilometrillä hän joutui keskeyttämään.
Taustalla oli virustauti, jonka hän sai 17. helmikuuta. Hän vietti viikon eristyksissä, ja oireet helpottivat loppuviikkoa kohti. Yhdistelmäkilpailussa hän huomasi jo merkkejä siitä, ettei keho toimi normaalisti, ja 50 kilometrillä kilpailu päättyi noin 15 kilometrin jälkeen.
Neljä vuotta oli rakennettu yhtä päivää varten. Kun se päivä koitti, kunto ei riittänyt. Niskanen korosti, että neljä vuotta ja 4 500 tuntia oli käytetty juuri tätä kilpailua varten.
Olympialaiset kisa kisalta
Niskanen on hiihtänyt neljissä olympialaisissa ja saanut mitalin kolmista. Kolme kultaa kolmissa peräkkäisissä kisoissa on suomalaisessa hiihdossa harvinainen sarja.
| Kisat | Matka | Sijoitus |
|---|---|---|
| Sotši 2014 | Parisprintti (p) | Kulta |
| Sotši 2014 | 15 km (p) | 4. |
| Sotši 2014 | 50 km (v) | 10. |
| Pyeongchang 2018 | 50 km (p) | Kulta |
| Pyeongchang 2018 | Sprintti (p) | 14. |
| Pyeongchang 2018 | Yhdistelmä | 19. |
| Peking 2022 | 15 km (p) | Kulta |
| Peking 2022 | Parisprintti (p) | Hopea |
| Peking 2022 | Yhdistelmä | Pronssi |
| Milano-Cortina 2026 | Yhdistelmä | 17. |
| Milano-Cortina 2026 | Viesti | 4. |
| Milano-Cortina 2026 | 50 km (p) | Keskeytys |
Sotšin kulta tuli parisprintissä Sami Jauhojärven kanssa, ja se oli Suomen ensimmäinen olympiavoitto talvikisoissa 12 vuoteen. Neljäs sija 15 kilometrin perinteisellä matkalla jäi 0,2 sekunnin päähän pronssista, ja se kertoo samasta asiasta kuin myöhemmät kisat: Niskanen oli lähellä kärkeä jo ennen ensimmäistä henkilökohtaista olympiamitaliaan.
Pyeongchangin 50 kilometrin kulta tuli irtiotolla. Niskanen lähti irtiottoon noin 20 kilometrin kohdalla, ja Aleksandr Bolšunov tavoitti hänet vasta 37,5 kilometrin kohdalla. Viimeisellä kilometrillä Niskanen pudotti venäläisen ja voitti 18,7 sekunnilla. Se oli hänen uransa tunnetuin kilpailu.
Pekingissä hän voitti 15 kilometrin perinteisen väliaikalähdön, sai hopeaa parisprintissä Joni Mäen kanssa ja pronssia yhdistelmäkilpailussa. Kolme mitalia samoista kisoista nosti hänet suomalaisten olympiahistorian kärkinimiin.
MM-mitalit
MM-tasolla Niskanen on voittanut neljä mitalia. Yksi niistä on henkilökohtainen kultamitali, ja se tuli Lahden kotikisoissa 2017.
| Kisat | Matka | Sijoitus |
|---|---|---|
| Falun 2015 | Yhdistelmä | 26. |
| Lahti 2017 | 15 km (p) | Kulta |
| Lahti 2017 | Parisprintti (p) | Pronssi |
| Lahti 2017 | Viesti | 5. |
| Seefeld 2019 | 15 km (p) | Pronssi |
| Seefeld 2019 | Yhdistelmä | 4. |
| Planica 2023 | Viesti | Hopea |
| Planica 2023 | Yhdistelmä | 13. |
| Planica 2023 | 50 km (p) | 6. |
Lahden kulta tuli 17,9 sekunnin erolla Martin Johnsrud Sundbyyn. Kilpailu hiihdettiin väliaikalähtönä, ja Niskanen oli ensimmäisissä väliajoissa 1,3 sekuntia kärkeä jäljessä mutta siirtyi johtoon muilla väliaikapaikoilla. Se oli hänen uransa ensimmäinen henkilökohtainen MM-kulta.
Seefeldin pronssi 2019 oli jatkoa samalle matkalle. Planicassa 2023 hän hiihti toisen osuuden Suomen hopeaa saavuttaneessa viestijoukkueessa. Trondheimin MM-kisat 2025 jäivät väliin sairastelun vuoksi, ja se oli yksi uran suurimmista pettymyksistä.
Seefeldissä 2019 hän oli lisäksi neljäs yhdistelmäkilpailussa ja viestissä sekä seitsemäs parisprintissä. Neljäs sija on raaka tapa menettää mitali, ja Niskasen urassa niitä on useita. Se kertoo siitä, miten pienestä erot arvokisoissa syntyvät: parhaimmillaan hän on voittanut, huonoimmillaan jäänyt sekuntien päähän.
Oberstdorfissa 2021 hän oli 50 kilometrin perinteisellä kuudes, yhdistelmäkilpailussa 13:s ja viestissä kuudes. Kausi oli hänelle vaikea, ja hän on jälkeenpäin sanonut, että uupumus johtui uudenlaisesta harjoittelusta. Seuraava talvi toi kuitenkin Pekingin kolme mitalia, joten vaikea kausi ei jäänyt uran viimeiseksi sanaksi.
Maailmancup: kymmenen voittoa ja normaalimatkojen cup
Maailmancupissa Niskanen on voittanut kymmenen osakilpailua ja ollut palkintokorokkeella 28 kertaa. Suurin osa voitoista on tullut perinteisen tyylin väliaikalähdöistä.
Kaudella 2021–22 hän sijoittui kokonaiskilpailussa kolmanneksi ja voitti normaalimatkojen cupin. Se oli hänen paras kautensa kokonaiskilpailussa, ja samana talvena hän voitti Pekingin olympiakultansa.
Kaudella 2024–25 hän voitti Rukan kymmenen kilometrin perinteisen kilpailun, sijoittui toiseksi Davosissa ja Les Roussesissa sekä voitti Falunin kymmenen kilometrin kilpailun. Kausi oli ehjä, mutta päättyi ennen MM-kisoja sairasteluun.
Maailmancupin voittoja ei ole kertynyt yhtä paljon kuin uran arvokisamenestys antaisi odottaa. Syy on yksinkertainen: Niskanen on ajanut ohjelmaansa arvokisojen ehdoilla ja jättänyt osan osakilpailuista väliin. Se on ollut tietoinen valinta, ei sattuma. Sprinttejä hän on hiihtänyt harvoin, ja Tour de Skin hän on usein jättänyt väliin MM-kausina.
Uran arvostus näkyy myös tunnustuksissa. Niskanen valittiin Vuoden urheilijaksi vuosina 2017, 2018 ja 2022 sekä vuonna 2014 yhdessä Sami Jauhojärven kanssa. Neljä valintaa on tehty vain kerran aiemmin: Veikko Hakulinen on toinen nelinkertainen voittaja.
Uran alku: juniorivuosilta Sotšiin
Niskanen syntyi Oulussa 12. tammikuuta 1992 ja on kotoisin Vieremältä. Seura on Puijon Hiihtoseura. Juniorivuosina hän sijoittui seitsemänneksi nuorten MM-kisoissa kymmenen kilometrin matkalla vuonna 2010 ja sai pronssia nuorten MM-viestistä Otepäässä 2011.
Ensimmäisen maailmancupin kilpailunsa hän hiihti Lahdessa keväällä 2010. Ensimmäiset pisteet tulivat vuonna 2014, kun hän oli kahdeksas Toblachin 15 kilometrin perinteisellä kilpailulla. Samana vuonna hän voitti alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden samalla matkalla Val di Fiemmessä.
Läpimurto tapahtui Sotšin olympialaisissa 2014. Hän sijoittui 15 kilometrin perinteisellä neljänneksi ja hävisi pronssin 0,2 sekunnilla. Muutamaa päivää myöhemmin hän voitti parisprintin olympiakultaa Sami Jauhojärven kanssa. Se oli Suomen ensimmäinen talviolympiavoitto 12 vuoteen.
Kausi 2014–15 toi ensimmäisen henkilökohtaisen maailmancupin voiton, kun hän voitti Rukan 15 kilometrin perinteisen kilpailun. Siitä alkoi sarja, joka jatkui lähes vuosikymmenen: Ruka, Otepää, Lahti ja Falun tulivat tutuiksi paikoiksi, joissa hän oli kärjessä.
Suomen hiihdon sukupolvenvaihdos
Niskasen asema Suomen hiihdossa on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Krista Pärmäkoski lopetti uransa huhtikuussa 2026 ja Kerttu Niskanen syyskuussa 2026. Kaksi pitkän uran tehnyttä kärkihiihtäjää poistui radalta saman vuoden aikana.
Niskanen on nyt ainoa suomalainen maastohiihtäjä, jolla on henkilökohtainen olympiakulta. Se asettaa hänet asemaan, jossa jokainen kilpailu arvioidaan suhteessa menneisiin saavutuksiin, eikä pelkkä hyvä sijoitus riitä.
Samalla joukkue on nuorentunut. Arsi Ruuskanen, Alexander Ståhlberg ja Niko Anttola ovat nousseet maajoukkueen harjoitusryhmään, ja heidän kehityksensä on ollut tasaista. Niskasen läsnäolo leireillä olisi hyödyttänyt heitä, mutta hän on valinnut oman harjoittelun. Se on herättänyt keskustelua siitä, miten paljon kokeneen hiihtäjän pitää osallistua joukkueen yhteiseen työhön.
Matka matkalta: miksi 50 kilometriä on hänen lajinsa
50 kilometriä on maastohiihdon pisin matka, ja se hiihdetään yleensä yhteislähtönä. Kilpailu kestää yli kaksi tuntia, ja siinä ehtii tapahtua paljon: irtiottoja, kaatumisia, suksien vaihtoja ja kiritaisteluja.
Niskasen vahvuus tällä matkalla on tasainen vauhti. Hän ei yritä ratkaista kilpailua ensimmäisellä kierroksella, vaan hiihtää omaa vauhtiaan ja kiristää loppua kohti. Moni vastustaja sortuu siihen, että lähtee liian kovaa ja hyytyy viimeisellä kymmenellä kilometrillä.
Toinen vahvuus on työntövoima. Pitkällä matkalla sauvojen merkitys kasvaa, ja Niskasen työntö on yksi maailman tehokkaimmista. Hän pystyy tuottamaan voimaa myös silloin, kun latu on pehmeä ja vauhti hidastuu.
Heikkous on loppukiri. Jos kilpailu ratkeaa viimeisellä sadalla metrillä, Niskanen on altavastaaja. Siksi hänen on ratkaistava kilpailu ennen sitä: irtiotolla, kovalla vauhdilla tai sillä, että muut väsytetään ennen loppusuoraa.
Sama logiikka pätee 15 kilometrin väliaikalähtöön, joka on hänen toinen vahva matkansa. Siinä ei ole peesaamista eikä taktiikkaa samalla tavalla: jokainen hiihtää omaa kilpailuaan, ja tasaisin vauhti voittaa. Niskasen kaltainen hiihtäjä hyötyy siitä.
Hiihtotyyli: perinteisen kone
Niskanen tunnetaan perinteisen tyylin tekniikasta. Hänen työntönsä on pitkä ja taloudellinen, ja hän pystyy pitämään saman rytmin koko matkan ajan. Moni hiihtäjä hyytyy viimeisellä kierroksella; Niskanen on yleensä silloin parhaimmillaan.
Vahvuudet näkyvät erityisesti raskailla radoilla ja hitaissa keleissä. Mitä pidempi matka ja mitä enemmän nousua, sitä paremmin hän pärjää. Siksi 50 kilometriä ja pitkät väliaikalähdöt ovat hänen parhaita matkojaan.
Heikkoudet ovat yhtä selkeitä. Jyrkissä nousuissa hän antaa tasoitusta kevyemmille hiihtäjille, eikä hänellä ole samanlaista loppukirinopeutta kuin sprinttereillä. Sprintti ei siksi ole koskaan ollut hänen lajinsa, ja yhteislähdöissä hänen on ratkaistava kilpailu ennen loppusuoraa.
Tekniikka on myös muuttunut uran aikana. Nuorempana hän hiihti enemmän voimalla, myöhemmin hän on siirtynyt taloudellisempaan työntöön. Muutos näkyi erityisesti 2020-luvun kausilla, jolloin hän pystyi hiihtämään kärjessä myös silloin, kun vauhti oli kova alusta asti.
Tasatyöntö on nykyhiihdon tärkein yksittäinen taito. Niskanen on ollut siinä maailman parhaita jo vuosia, ja se näkyy erityisesti väliaikalähdöissä, joissa jokainen metri on hiihdettävä itse. Vastustajat voivat peesata yhteislähdöissä, mutta väliaikalähdössä ero syntyy suoraan hiihtäjän omasta työstä.
Radan profiili vaikuttaa silti paljon. Niskanen on parhaimmillaan radalla, jossa on pitkiä nousuja ja vähän jyrkkiä käännöksiä. Sellaisilla radoilla hän voi käyttää työntövoimaansa ja pitää oman rytminsä, kun taas teknisesti vaativilla ja nopeilla radoilla ero kärkeen kasvaa.
Mitä Falunissa on tarjolla
Falunin MM-kisat ovat Niskaselle uran kannalta tärkeä paikka. Edellinen henkilökohtainen MM-kulta on vuodelta 2017, ja sen jälkeen hän on saanut MM-mitaleja vain viestistä ja parisprintistä.
- 50 kilometrin perinteinen on hänen vahvin matkansa, ja se hiihdetään kisojen viimeisenä miesten kilpailuna.
- Viesti ja pariviesti antavat mahdollisuuden mitaliin myös silloin, kun henkilökohtainen kunto ei ole paras.
- Falunin rata on hänelle tuttu maailmancupin voitoista, ja matka sopii hänen profiililleen.
- Ikä on 34, joten kyse voi hyvin olla hänen viimeisistä MM-kisoistaan.
- Sairastelut ovat viime vuosina ratkaisseet paljon, ja terveenä pysyminen on yhtä tärkeää kuin kunto.
Kauden aikana Niskanen kilpailee valikoiden. Ruka, Tour de Ski ja Lahti antavat näyttöä, mutta lopullinen arvio syntyy Falunissa. Hän on itse sanonut, että MM-kisat ovat kauden päätavoite, ja ohjelma on rakennettu sen mukaan.
TrustDice tarjoaa sporttivedonlyöntiä talvilajeihin, ja maastohiihdon arvokisat näkyvät Suomessa Ylen kanavilla. Hiihtolähetysten aikataulut kannattaa tarkistaa ennen kisaviikkoa, koska MM-kisojen lähetysajat poikkeavat maailmancupin rytmistä. Vedonlyönti on viihdettä, ei tapa ansaita rahaa, ja jokainen päätös kannattaa tehdä harkiten.
Niskasen ura on jo nyt yksi Suomen hiihdon parhaista. Kolme olympiakultaa, neljä MM-mitalia ja kymmenen maailmancupin voittoa riittävät siihen. Falunissa hänellä on vielä yksi mahdollisuus lisätä siihen jotain, mitä häneltä on pitkään puuttunut: MM-mitali henkilökohtaiselta pitkältä matkalta.
